Ero sivun ”North American B-25 Mitchell” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p kolmitahopiirros mallineeseen, kuvakoon määr pois, nbsp using AWB |
|||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Lentokone |
{{Lentokone |
||
| nimi |
| nimi = North American B-25 Mitchell |
||
| kuva |
| kuva = North American B-25 Mitchell.JPG |
||
| alkuperämaa |
| alkuperämaa = {{USA}} |
||
| kuvateksti |
| kuvateksti = |
||
| tyyppi |
| tyyppi = pommikone |
||
| suunnittelija |
| suunnittelija = |
||
| |
| valmistaja = [[North American Aviation]] |
||
| valmistusvuodet |
| valmistusvuodet = |
||
| ensilento |
| ensilento = |
||
| esitelty = |
|||
⚫ | |||
| esitelty = |
|||
⚫ | |||
}} |
}} |
||
[[ |
[[Tiedosto:North American B-25 Mitchell Góraszka 2007.jpg|pienoiskuva|North American B-25 Mitchell [[Góraszka]]n kansainvälisessä lentonäytöksessä vuonna 2007.]] |
||
'''North American B-25 Mitchell (North American NA-62)''' oli [[Yhdysvallat|yhdysvaltalainen]] kaksimoottorinen keskiraskas [[pommikone]], jonka valmistaja oli [[North American Aviation]]. Lentokone oli nimetty "Mitchelliksi" kenraali [[Billy Mitchell]]in mukaan. Tuotannon loppuessa sitä oli eri malleina rakennettu yli 10 000 kappaletta. Tähän joukkoon kuuluivat myös muutamat erikoismallit, kuten [[Yhdysvaltain merivoimat|Yhdysvaltain merivoimien]] [[PBJ-1]]-partiopommikone ja Yhdysvaltain ilmavoimien [[F-10]]-valokuvaustiedustelukone. Tyynenmeren taisteluiden alkuvaiheessa Mitchell joutui kamppailemaan [[Mitsubishi A6M Reisen|Zerojen]] kanssa ilman hävittäjäsuojaa, mutta selvisi niistä hyvin nopeutensa ja aseistuksensa ansiosta. |
'''North American B-25 Mitchell (North American NA-62)''' oli [[Yhdysvallat|yhdysvaltalainen]] kaksimoottorinen keskiraskas [[pommikone]], jonka valmistaja oli [[North American Aviation]]. Lentokone oli nimetty "Mitchelliksi" kenraali [[Billy Mitchell]]in mukaan. Tuotannon loppuessa sitä oli eri malleina rakennettu yli 10 000 kappaletta. Tähän joukkoon kuuluivat myös muutamat erikoismallit, kuten [[Yhdysvaltain merivoimat|Yhdysvaltain merivoimien]] [[PBJ-1]]-partiopommikone ja Yhdysvaltain ilmavoimien [[F-10]]-valokuvaustiedustelukone. Tyynenmeren taisteluiden alkuvaiheessa Mitchell joutui kamppailemaan [[Mitsubishi A6M Reisen|Zerojen]] kanssa ilman hävittäjäsuojaa, mutta selvisi niistä hyvin nopeutensa ja aseistuksensa ansiosta. |
||
[[ |
[[Tiedosto:B-25 Doolittle 020903-o-9999b-069.jpg|pienoiskuva|B-25 nousee lentotukialus [[USS Hornet (CV-8)]]:n kannelta ensimmäiselle pommitusiskulle [[Japani]]n pääsaarille huhtikuussa 1942.]] |
||
Lentokonetta käyttivät useat Liittoutuneiden ilmavoimat [[Yhdysvaltain ilmavoimat|Yhdysvaltain ilmavoimien]] ja merivoimien lisäksi. Näihin maihin kuuluivat [[Australia]], [[Yhdistynyt kuningaskunta|Iso-Britannia]] (joka vastaanotti yli 900 lentokonetta), [[Kiina]], [[Alankomaat]] ja [[Neuvostoliitto]]. |
Lentokonetta käyttivät useat Liittoutuneiden ilmavoimat [[Yhdysvaltain ilmavoimat|Yhdysvaltain ilmavoimien]] ja merivoimien lisäksi. Näihin maihin kuuluivat [[Australia]], [[Yhdistynyt kuningaskunta|Iso-Britannia]] (joka vastaanotti yli 900 lentokonetta), [[Kiina]], [[Alankomaat]] ja [[Neuvostoliitto]]. |
||
B-25 sai mainetta huhtikuun 1942 [[Doolittle Raid]]issa, jossa 16 B-25-pommikonetta everstiluutnantti [[Jimmy Doolittle]]n johdolla lähti lentotukialus [[USS Hornet (1940)|USS Hornetin]] kannelta ja pommitti Tokiota ja neljää muuta japanilaista kaupunkia ilman omia tappioita. Hyökkäykseen osallistuneista koneista 15 teki kotimatkalla pakkolaskun itäisen Kiinan lentokentille. Tappiot johtuivat [[polttoaine]]en loppumisesta, myrskyisestä yöstä, huonosta näkyvyydestä ja elektronisten suunnistuslaitteiden puutteesta vastaanottavilla lentokentillä. Yksi pommikoneista laskeutui ehjänä Neuvostoliittoon, jossa sen viisihenkinen miehistö [[internointi|internoitiin]] ja lentokone takavarikoitiin. Suurin osa 80:stä Doolittle Raidiin osallistuneesta miehistön jäsenestä selvisi historiallisesta tehtävästään ja pääsi takaisin omien joukkojensa pariin.{{Lähde||14. lokakuuta 2015|vuosi=2015}} |
B-25 sai mainetta huhtikuun 1942 [[Doolittle Raid]]issa, jossa 16 B-25-pommikonetta everstiluutnantti [[Jimmy Doolittle]]n johdolla lähti lentotukialus [[USS Hornet (1940)|USS Hornetin]] kannelta ja pommitti Tokiota ja neljää muuta japanilaista kaupunkia ilman omia tappioita. Hyökkäykseen osallistuneista koneista 15 teki kotimatkalla pakkolaskun itäisen Kiinan lentokentille. Tappiot johtuivat [[polttoaine]]en loppumisesta, myrskyisestä yöstä, huonosta näkyvyydestä ja elektronisten suunnistuslaitteiden puutteesta vastaanottavilla lentokentillä. Yksi pommikoneista laskeutui ehjänä Neuvostoliittoon, jossa sen viisihenkinen miehistö [[internointi|internoitiin]] ja lentokone takavarikoitiin. Suurin osa 80:stä Doolittle Raidiin osallistuneesta miehistön jäsenestä selvisi historiallisesta tehtävästään ja pääsi takaisin omien joukkojensa pariin.{{Lähde||14. lokakuuta 2015|vuosi=2015}} |
||
Rivi 29: | Rivi 29: | ||
==Tekniset tiedot== |
==Tekniset tiedot== |
||
{{Tekniset tiedot |
|||
| kolmitaho = North American B-25 Mitchell 3-view.svg |
|||
| ref =<ref>Bridgman, Leonard, ed. “The North American Mitchell.” Jane’s Fighting Aircraft of World War II. London: Studio, 1946. 249-251. ISBN 1-85170-493-0.</ref> |
| ref =<ref>Bridgman, Leonard, ed. “The North American Mitchell.” Jane’s Fighting Aircraft of World War II. London: Studio, 1946. 249-251. ISBN 1-85170-493-0.</ref> |
||
| pituus = 16.1 |
| pituus = 16.1 |
||
Rivi 46: | Rivi 47: | ||
| maxnopeus = 442 |
| maxnopeus = 442 |
||
| toimintasäde = 2170 |
| toimintasäde = 2170 |
||
| aseistus =*2700 |
| aseistus =*2700 kg pommeja |
||
*12 |
*12 × 12,7 mm [[konekivääri]]ä |
||
}} |
}} |
||
Versio 2. marraskuuta 2019 kello 22.13
North American B-25 Mitchell | |
---|---|
Tyyppi | pommikone |
Alkuperämaa | Yhdysvallat |
Valmistaja | North American Aviation |
Valmistusmäärä | yli 10 000 |
North American B-25 Mitchell (North American NA-62) oli yhdysvaltalainen kaksimoottorinen keskiraskas pommikone, jonka valmistaja oli North American Aviation. Lentokone oli nimetty "Mitchelliksi" kenraali Billy Mitchellin mukaan. Tuotannon loppuessa sitä oli eri malleina rakennettu yli 10 000 kappaletta. Tähän joukkoon kuuluivat myös muutamat erikoismallit, kuten Yhdysvaltain merivoimien PBJ-1-partiopommikone ja Yhdysvaltain ilmavoimien F-10-valokuvaustiedustelukone. Tyynenmeren taisteluiden alkuvaiheessa Mitchell joutui kamppailemaan Zerojen kanssa ilman hävittäjäsuojaa, mutta selvisi niistä hyvin nopeutensa ja aseistuksensa ansiosta.
Lentokonetta käyttivät useat Liittoutuneiden ilmavoimat Yhdysvaltain ilmavoimien ja merivoimien lisäksi. Näihin maihin kuuluivat Australia, Iso-Britannia (joka vastaanotti yli 900 lentokonetta), Kiina, Alankomaat ja Neuvostoliitto.
B-25 sai mainetta huhtikuun 1942 Doolittle Raidissa, jossa 16 B-25-pommikonetta everstiluutnantti Jimmy Doolittlen johdolla lähti lentotukialus USS Hornetin kannelta ja pommitti Tokiota ja neljää muuta japanilaista kaupunkia ilman omia tappioita. Hyökkäykseen osallistuneista koneista 15 teki kotimatkalla pakkolaskun itäisen Kiinan lentokentille. Tappiot johtuivat polttoaineen loppumisesta, myrskyisestä yöstä, huonosta näkyvyydestä ja elektronisten suunnistuslaitteiden puutteesta vastaanottavilla lentokentillä. Yksi pommikoneista laskeutui ehjänä Neuvostoliittoon, jossa sen viisihenkinen miehistö internoitiin ja lentokone takavarikoitiin. Suurin osa 80:stä Doolittle Raidiin osallistuneesta miehistön jäsenestä selvisi historiallisesta tehtävästään ja pääsi takaisin omien joukkojensa pariin.
Kehitystyö
B-25 oli aiemman 1930-luvun keskivaiheilla kehitetyn XB-21 (North American-39) -projektin jälkeläinen. XB-21-mallin kehitystyössä saatuja kokemuksia hyödynnettiin B-25-pommikoneen (yhtiön nimi koneelle oli NA-40) suunnittelussa. Yksi NA-40 rakennettiin prototyypiksi ja siihen tehtiin myöhemmin useita muutoksia, joilla testattiin potentiaalisia parannuksia.
Vuonna 1939 muunneltu ja paranneltu NA-40B luovutettiin Yhdysvaltain ilmavoimille arviointia varten. Koneen alkuperäinen tehtävä oli toimia rynnäkköpommituskoneena Ison-Britannian ja Ranskan ilmavoimissa. Kummallakin maalla oli toisen maailmansodan alkuvaiheissa tarve rynnäkköpommituskoneille. Nämä maat kuitenkin muuttivat suunnitelmiaan ja valitsivat pommikoneeksi myös uuden A-20 Havoc -mallin. Yhdysvaltain ilmavoimat määrittelivät NA-40B:n keskiraskaaksi pommikoneeksi ja malli määrättiin tuotantoon yhtä aikaa armeijan toisen uuden keskiraskaan pommikoneen, Martin B-26 Marauderin, kanssa.
Alkuvaiheen tuotanto
NA-40B:n kehitelty versio, NA-62, oli pohja ensimmäiselle varsinaiselle B-25:lle. Armeijalla oli kova kiire saada keskiraskaita pommittajia ja tästä syystä koneesta ei rakennettu versioita palveluskäytön testaukseen eikä siitä tehty kokeellisia malleja. Kaikki tarpeelliset muutostyöt tehtiin tuotantoajojen aikana tai olemassa oleviin lentokoneisiin kenttämuutoksina ympäri maailmaa.
Tekniset tiedot
Lähde: [1]
Yleiset ominaisuudet
- Miehistö: kuusi henkeä (kaksi pilottia, navigaattori/pommittaja, tykkimies(torni)/teknikko, radio-operaattori/tykkimies(sivuaseet), tykkimies(perä)
- Pituus: 16,1 m
- Kärkiväli: 20,6 m
- Korkeus: 4,7 m
- Siipipinta-ala: 57 m²
- Tyhjäpaino: 9 580 kg
- Suurin lentoonlähtöpaino: 19 000 kg
- Voimalaite: Wright R-2600 Cyclone -14-sylinteristä tähtimoottoria; 1 380 kW ( 1 850 hv) per moottori 2 ×
Suoritusarvot
- Suurin nopeus: 442 km/h
- Toimintasäde: 2 170 km
- Lakikorkeus: 7 600 m
Aseistus
- 2700 kg pommeja
- 12 × 12,7 mm konekivääriä
Lähteet
- ↑ Bridgman, Leonard, ed. “The North American Mitchell.” Jane’s Fighting Aircraft of World War II. London: Studio, 1946. 249-251. ISBN 1-85170-493-0.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta North American B-25 Mitchell Wikimedia Commonsissa