Ero sivun ”Ayahuasca” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
muot.
Kirjoitusvirheen korjaus.
Rivi 9: Rivi 9:
Ayahuascan vaikuttavat aineosat ovat [[dimetyylitryptamiini]] (lyh. DMT) ja [[Monoamiinioksidaasiestäjä|monoamiinioksidaasi-estäjä]] (lyh. MAO-estäjä, MAO-I). Molemmat kemikaalit ovat oleellisia komponentteja toimivan, suun kautta nautittavan ayahuascajuoman valmistamiseksi<ref>Callaway 2006, 100–102; 105–106</ref>. DMT ei ole psyykkisesti tai fyysisesti riippuvuutta aiheuttavaa.<ref>Labate & al. 2008, 57–58</ref>
Ayahuascan vaikuttavat aineosat ovat [[dimetyylitryptamiini]] (lyh. DMT) ja [[Monoamiinioksidaasiestäjä|monoamiinioksidaasi-estäjä]] (lyh. MAO-estäjä, MAO-I). Molemmat kemikaalit ovat oleellisia komponentteja toimivan, suun kautta nautittavan ayahuascajuoman valmistamiseksi<ref>Callaway 2006, 100–102; 105–106</ref>. DMT ei ole psyykkisesti tai fyysisesti riippuvuutta aiheuttavaa.<ref>Labate & al. 2008, 57–58</ref>


Ayahuacaa on tutkittu runsaasti ja se on todettu kliinisesti turvalliseksi.<ref>Labate
Ayahuascaa on tutkittu runsaasti ja se on todettu kliinisesti turvalliseksi.<ref>Labate
& al. 2008, 57–58.</ref> On kuitenkin huomattava, että ayahuascan sisältämä MAO-estäjä on hengenvaarallista tiettyjen mielialalääkkeiden kanssa käytettynä. Käyttöä SSRI- ja kaksikanavaisten masennuslääkkeiden (mirtsatsapiini, duloksetiini, venlafaksiini) kanssa tulisi ehdottomasti välttää.
& al. 2008, 57–58.</ref> On kuitenkin huomattava, että ayahuascan sisältämä MAO-estäjä on hengenvaarallista tiettyjen mielialalääkkeiden kanssa käytettynä. Käyttöä SSRI- ja kaksikanavaisten masennuslääkkeiden (mirtsatsapiini, duloksetiini, venlafaksiini) kanssa tulisi ehdottomasti välttää.


Versio 28. lokakuuta 2019 kello 19.50

Amazoninayahuascaliaani
Ayahuascan ainesosat valmiina keitettäväksi.
Valmista ayahuascaa

Ayahuasca on vakiintunut yleisnimitys tavallisimmin amazoninajahuaskaliaanista (Banisteriopsis caapi) ja shamaanikahvikista (Psychotria viridis) valmistettavalle voimakkaasti psykoaktiiviselle kasvisuutejuomalle. Sen ketšuankielinen nimi ayahuasca tarkoittaa "sielun liaania" tai "kuoleman köynnöstä". Juomaa käytetään seremoniallisesti ja sillä on keskeinen rooli monien alkuperäiskansojen ja uusien uskontojen sakramenttina.

Ayahuasca on peräisin Amazonin alueen alkuperäiskansojen traditioista, jossa sillä on useita eri nimityksiä. Juomaa voidaan valmistaa useista eri kasveista, jolloin sen nimityskin vaihtelee.

Vaikuttavat ainesosat

Ayahuascan vaikuttavat aineosat ovat dimetyylitryptamiini (lyh. DMT) ja monoamiinioksidaasi-estäjä (lyh. MAO-estäjä, MAO-I). Molemmat kemikaalit ovat oleellisia komponentteja toimivan, suun kautta nautittavan ayahuascajuoman valmistamiseksi[1]. DMT ei ole psyykkisesti tai fyysisesti riippuvuutta aiheuttavaa.[2]

Ayahuascaa on tutkittu runsaasti ja se on todettu kliinisesti turvalliseksi.[3] On kuitenkin huomattava, että ayahuascan sisältämä MAO-estäjä on hengenvaarallista tiettyjen mielialalääkkeiden kanssa käytettynä. Käyttöä SSRI- ja kaksikanavaisten masennuslääkkeiden (mirtsatsapiini, duloksetiini, venlafaksiini) kanssa tulisi ehdottomasti välttää.

DMT on kasveissa ja eläimissä yleisesti (esim. kaikissa nisäkkäissä) esiintyvä yhdiste. Myös ihmiselimistössä on jatkuvasti pieniä määriä DMT:tä, mutta sen merkitystä elintoiminnoille ei tunneta kovin tarkasti.[4]

Vaikutukset

Ayahuascan aiheuttamia hallusinaatioita tai näkyjä kuvaillaan usein toismaailmallisiksi ja ne ovat sisällöllisesti rikkaita, informatiivisia ja värikkäitä kohtauksia joiden teemoja voivat olla kokemus vuorovaikutuksesta erilaisten henkiolentojen tai jumalten kanssa, terapeuttiset parantumiskokemukset fyysisistä ja psyykkisistä vaivoista tai majesteettiset näyt luonnonmaisemista tai futuristisista kaupungeista.

Kulttuuriset mallit ohjaavat näkyjen sisältöä voimakkaasti[5].

Ayahuasca on myös voimakkaasti emeettinen eli oksennusreaktiota aiheuttava. Oksentaminen mielletään puhdistavaksi ominaisuudeksi.

Terapeuttinen potentiaali

Hallusinogeeneihin liittyy paljon ennakkoluuloja. Joillain hallusinogeeneillä, ayahuasca mukaan lukien, on kuitenkin huomattavia terapeuttisia ominaisuuksia [6]. Psykedeeliavusteisen terapian tehokkuudesta on olemassa huomattavaa näyttöä mm. riippuvuuksien, masennuksen, ahdistuksen, PTSD:n ja muiden traumapohjaisten psyykkisten ongelmien hoitamisessa, joihin nykyisillä terapiametodeilla voidaan vaikuttaa vain alkeellisesti [7].

Käyttöhistoria

Käsitykset ayahuascan käyttöhistoriasta vaihtelevat. On tavallista, että ayahuascan seremonialliseen käyttöön viitataan akateemisessakin tekstissä ylimalkaisesti vuosituhansia vanhana traditiona. Vanhimmat ayahuascaa käsittelevät lähteet löytyvät kuitenkin 1600–1700-lukujen jesuiittojen matkakuvauksista, joissa kuvataan myös toén l. kellopasuunan (Brugmansia spp.) käyttöä. Vaikka DMT -pitoisten kasvien esikolonialistisesta käytöstä onkin todisteita, toistaiseksi ei ole olemassa kiistatonta näyttöä ayahuascan seremoniallisesta käytöstä mantereen esikolonialistisen ajan historiassa. [8]

Ayahuascan käyttöön sen alkuperäisessä Amazonin alueen kontekstissa liittyy useita eri motiiveja ja traditioita. Käyttökonteksti jakautuu pääsääntöisesti kahteen erilaiseen traditioon, spesialistitraditioon ja kollektiiviseen traditioon. Eksperttitraditiossa yksittäinen asiantuntija tulkitsee omia näkyjään kokemuksen ulkopuolella olevalle yleisölle ja kollektiivisessa traditiossa ayahuascaa käytetään sosiaalisten suhteiden vahvistamiseen ja parantamiseen. Kollektiiviset traditiot ovat inspiroineet uusia, organisoituneita ayhuascauskontoja kuten Barquinhaa, Santo Daimea ja Unidão do Vegetalea. [9]

Ayahuasca on osa laajempaa kansanlääkintäperinnettä[10]. Alkuperäisessä kontekstissaan ayahuascaa käytetään paitsi parantamiseen myös vahingoittamiseen. Ayahuascalla on myös mainittava rooli nk. noituuden harjoittamisessa, jonka tarkoituksena on aiheuttaa jollekulle fyysistä vahinkoa tai omaisuuteen kohdistuvaa vahinkoa[11]. Ayahuascan seremonialliseen käyttöön sen perinteisessä kontekstissa valmistaudutaan usein noudattamalla erityistä ruokavaliota ja pidättäytymällä seksistä[12]. Perinteisesti enteogeenien seremoniallinen käyttö on useimmiten rajattu koskemaan lähes yksinomaan miehiä[13].

Ayahuascan seremonialliseen käyttöön saattaa perinteestä riippuen liittyä myös muiden hallusinogeenien käyttöä ennen seremoniaa tai sen aikana. Myös tupakan (Nicotiana tabacum) ja huomattavasti nikotiinipitoisemman palturitupakan l. mapachon (Nicotiana rustica) savulla ja mehulla on myös tärkeä rooli perinteisissä eteläamerikkalaisissa enteogeenia hyödyntävissä seremonioissa .[14]

Uudet käyttökontekstit

Länsimaisessa käyttökontekstissa kaupunkitila, synteettiset materiaalit ja massatuotetut esineet nähdään liikkeessä sairauden ilmauksina ja yhteiskunta ja luonto nähdään toisiaan hylkivinä vastakohtina. Ayahuascaa pidetään vastalääkkeenä ”antroposeenille” eli ihmisen aiheuttamille luonnonmullistuksille. Luonto nähdään voimakkaasti feminiinisenä koettuna, pyhänä liittolaisena ja vastalääkkeenä ”antroposeeniä” vastaan. [15] Samansuuntaiset käsitykset ohjaavat myös joidenkin ayahuascatutkijoiden, kuten esimerkiksi Terence McKennan ja Ralph Metznerin retoriikkaa. [16]

Ayahuasca-analogeja

DMT:tä ja MAO-estäjiä sisältäviä kasveja tunnetaan runsaasti eri puolilta maailmaa. Alkuperäisten ainesosien vaikea saatavuus ja lakitekniset ongelmat on useissa maissa ratkaistu käyttämällä paikallisia tai helpommin saatavilla olevia kasveja. Esimerkiksi Suomessa ns. ”fennohuascaa” voidaan valmistaa ruokohelpistä (Phalaris arundinacea) ja syyrianängelmästä (Peganum harmala) (Torsti K., 1996).[17] Australiassa nk. ”aussiehuascaa” valmistetaan paikallisesta neitoakaasiasta (Acacia maidenii) ja syyrianängelmästä [18]. Ayahuascaa voidaan myös korvata synteettisillä analogeilla l. anahuascalla.[19]

Kuvauksia ayahuascan vaikutuksista (katkelmia)

Aatu Poutanen

Ayahuasca tuotti minulle ensin voimakasta pahoinvointia ja pelon tunnetta. Näin huomattavan yksityiskohtaisia näkyjä, yksinomaan silmät suljettuina. Musiikilla oli erityisen voimakas, positiivinen ja kokemusta ohjaava vaikutus. Pelon ja pahoinvoinnin hälvettyä kokemus muuttui miellyttäväksi ja jopa euforiseksi. Kokonaisvaltaisesti kokemus oli raskas, mutta erittäin positiivinen. Kokemuksen aikana pystyin käsittelemään itselleni psyykkisesti vaikeita asioita ja koen kehittyneeni ihmisenä merkittävästi kokemuksen ansiosta. Epistemologisesti tulkitsen kokemusta oman mieleni projektiona, mutta kokemuksen hankalasti kuvattavan luonteen vuoksi on helpointa kuvailla välittömiä vaikutelmiani ja tulkintojani kokemuksesta, joissa erilaiset näyt olivat pääroolissa. Näyissä ayahuasca ilmestyi minulle erilaisina tietoisina olentoina ja puhutteli minua sekäsanallisesti että näkyjen ja tuntemusten kautta. Enimmäkseen ayahuasca ilmestyi näyissä erilaisina tuttuina ja tuntemattomina naishahmoina ja muutamaan otteeseen myös kasvina sekä jonkinlaisena ohjelmoituna tekoälynä. Ajoittain ayahuasca ilmestyi myös massiivisena, ilmassa leijuvana laitteena keskellä futuristista kaupunkinäkymää. Temaattisesti näyt käsittelivät vaihtelevassa suhteessa rakkautta ja kuolemaa. [20]

Benny Shanon

Tutkin huonetta ja siinä olijoita silmät avoinna. Minua hämmästytti, miten tuo melko rapistunut huone muuttui ylimaallisen kauniiksi. Värit hohtivat, yksinkertaiset paperikoristeet olivat loistavia ja jättimäiset perhoset –vai olivatko ne lintuja?– näyttivät leijailevan salin sisällä. En kokenut aistivääristymiä sellaisenaan, kaikki oli vain toismaailmallista. Kokemusta voisi verrata snorkkelisukelteluun ja maailman tutkimiseen uimalasien läpi. Minusta tuntui, kuin olisin irrallani normaalista itsestäni. Ajoittain tunsin myös pelkoa. Jos suljin silmäni, mitä ihmeellisin koristeaihe ilmestyi minulle. Se oli visuaalisesti rikas kuvio, jonka päävärit olivat sininen violetti. Ensin se oli kaksiulotteinen symmetrinen kuvio. Sitten symmetrisyys rikkoutui, eikä näkyvillä ollut mitään erottelevia tekijöitä. Koko visuaalinen tila koostui yhdestä kuvasta. Vinottaisina viivoina kuvan alavasemmasta laidasta ilmaantui matelijoita -keltavihreitä liskoja, jotka tulivat ulos kuvasta hyvin samalla tavalla kuin voidaan nähdä Escherin piirroksissa. [...][21]

Michael Harner

Olennot näyttivät minulle kuinka he olivat luoneet elämän maapallolle piiloutuakseen sen moniin muotoihin ja siten naamioida läsnäolonsa. Näin, miten kasvien ja eläinten mahtava luominen ja lajiutuminen satojen miljoonien vuosien aikana tapahtui sellaisessa mittakaavassa ja eloisuudessa, jota on mahdotonta kuvailla. Opin, että lohikäärmeen kaltaiset olennot olivat kaikkien elävien olentojen, myös ihmisten, sisällä. He kertoivat minulle olevansa ihmiskunnan ja koko planeetan todellisia mestareita. Me ihmiset olimme astioita ja palvelijoita näille olennoille.Tästä syystä he kykenivät puhumaan minulle oman itseni sisältä.[...] [22]

Äiti Ayahuasca

Alkuperäisessä eteläamerikkalaisessa kontekstissaan ayahuasca mielletään usein perinteisesti naispuoliseksi ja siitä käytetään alkuperäistraditioissa naiseuteen ja äitiyteen viittaavia kunnianimiä.

Länsimaisesta esoteriasta voimakkaasti ammentavassa Santo Daimessa sukupuolirooleilla on voimakas mytologinen ja seremoniallinen merkitys. [23] Neitsyt Mariasta johdetulla Sademetsän Kuningattarella (port. Rainha da Floresta) on erityinen rooli ja merkitys Santo Daimen seremoniallisuudessa ja mytologiassa. Sademetsän kuningatarta pidetään myös Santo Daimen myyttisenä perustajana, jolta Santo Daimen oppi on saatu jumalallisena ilmoituksena.[24]

Shipibo-Conibo -heimon ayahuascaan liittyvässä mytologiassa ayahuascassa käytettävät ainesosat jaotellaan sukupuolittuneesti niin, että amazoninayahuascaliaani mielletään maskuliiniseksi ja shamaanikahvikki feminiiniseksi. Kasvit mielletään toistensa aviopuolisoiksi. [25]

Peter Gow on tutkinut arawakia puhuvaa Piro -heimoa, joiden ayahuascan kollektiivinen (miehille rajattu) käyttö liittyy keskeisesti metsästysonnen takaamiseen. Pirojen mytologiassa ayahuascalla, samoin kuin monilla muilla merkittävillä kasveilla ja eläimillä kuten jaguaarilla, on ”äiti”, joka on ko. kasvin tai eläimen perimmäinen olemus. [26] Suomalaisessa kansanuskossa käsitteellä emuu tai lajinhaltija viitataan usein vastaavaan ideaan eläinten ja kasvien äidistä. [27]

Lähteet

  • Brabec de Mori, Bernd (2011): Tracing Hallucinations: Contributing to a Critical Ethnohistory of Ayahuasca Usage in the Peruvian Amazon. Teoksessa: Labate, Beatriz Caiuby & Jungaberle, Henrik. (2011). The Internationalization of Ayahuasca, 23–48 Münster: LIT Verlag.
  • Cemin, Arneide de (2010): The Rituals of Santo Daime: Systems of Symbolic Constructions. Teoksessa: Labate, Beatriz Caiuby & McRae, Edward (Toim.): Ayahuasca, Ritual and Religion in Brazil, 39–65. London: Equinox.
  • Dawson, Andrew (2013): Santo Daime: A New World Religion. London: Bloomsbury.
  • Gearin, Alex K. (2017): Good Mother Nature: ayahuasca neoshamanism as cultural critique in Australia. Teoksessa: Labate, Beatriz Caiuby, Cavnar, Clancy & Gearin, Alex. K. (Toim.) (2017): The World Ayahuasca Diaspora: Reinventions and Controversies, 123–142. New York: Routledge.
  • Gow, Peter (2001): An Amazonian Myth and Its History. Oxford: Oxford University Press.
  • Harner, Michael (2016): Discovering The Way. Teoksessa: Luna, Luis Eduardo & Steven F. White (Toim.): Ayahuasca Reader, 152–159. Santa Fe: Synergetic Press.
  • Kamppinen, Matti (1989): Cognitive Systems and Cultural Models of Illness. Helsinki: Academia Scientiarum Fennica.McKenna, Terence (1991): The Archaic Revival. Speculations on Psychedelic Mushrooms, the Amazon, Virtual Reality, UFOs, Evolution, Shamanism, the Rebirth of the Goddess, and the End of History. New York: HarperSanFrancisco.
  • Metzner, Ralph (2006): Introduction: Amazonian Vine of Visions. Teoksessa: Metzner, Ralph (Toim.): Sacred Vine of Spirits: Ayahuasca, 1–40. Rochester: Park Street Press.
  • Metzner, Ralph (1999): Green psychology: Transforming our relationship to the earth. Rochester: Inner Traditions/Bear & Co.
  • Narby, Jeremy (1998): The Cosmic Serpent. London: Phoenix.
  • Pulkkinen, Risto & Stina Lindfors (2016): Suomalaisen kansanuskon sanakirja. Helsinki: Gaudeamus.
  • Poutanen, Aatu (2017): Äiti Ayahuasca: Ayahuascalla tuotetun kokemuksen fenomenologiaa. Pro gradu. Turku: Turun yliopisto.
  • Richards, William (2016): Sacred Knowledge. New York: Columbia University Press.
  • Rios, Marlene Dobkin de (2009): The Psychedelic Journey of Marlene Dobkin de Rios. Rochester: Park Street Press.
  • Rätsch, Cristian (1998): Enzyklopädie der Psychoactiven Pflanzen. Botanik, Ethnopharmakologie und Andwendungen. Aarau: AT Verlag.
  • Shanon, Benny (2002) Antipodes of the Mind. Charting the Phenomenology of the Ayahuasca Experience.Oxford: Oxford University Press.
  • St. John, Graham (2017): Aussiewaska: A Cultural History of Changa & Ayahuasca Analogues in Australia. Teoksessa, Labate, Beatriz Caiuby, Clancy Cavnar & Alex K. Gearin (Toim.) (2017): The World Ayahuasca Diaspora: Reinventions and Controversies, 143–165. New York: Routledge.
  • Strassman, Rick (2008) DMT: The Brain´s own Psychedelic. Teoksessa: Strassman, Rick, Slawek Wojtowicz, Luis E. Luna & Ede Frecsca (toim.): Inner Paths to Outer Space, 33–51. Rochester: Park Street Press.
  • Torsti K. (Pseudonyymi) (1996): Fennohuasca. Viitattu 1.2. 2017. <http://www.lycaeum.org/languages/finnish/acid/data/harmala.html>
  • Winkelman, Michael (2014): Therapeutic Applications of Ayahuasca and Other Sacred Medicines. Teoksessa: Labate, Beatriz Caiuby & Cavnar, Clancy (Toim.): The Therapeutic Use of Ayahuasca, 1–22. London: Springer.

Viitteet

  1. ↑ Callaway 2006, 100–102; 105–106
  2. ↑ Labate & al. 2008, 57–58
  3. ↑ Labate & al. 2008, 57–58.
  4. ↑ Strassman 2008, 39–43
  5. ↑ DeRios 2009, 63; ks. myös Shanon 2002a, 307–313
  6. ↑ Richards 2016, 148–151
  7. ↑ Richards 2016, 140–143.
  8. ↑ esim. Brabec de Mori 2011, 29; 32–35
  9. ↑ Brabec de Mori 2011, 28; Winkelman 2014, 8.
  10. ↑ Brabec de Mori 2011, 27
  11. ↑ Gearin 2017, 132; Kamppinen 1989, 92–93, 106–111.
  12. ↑ Winkelman 2014, 7–8. Ks. myös Cemin 2010, 47.
  13. ↑ De Rios 2009, 75–76.
  14. ↑ De Rios 2009, s. 103–104
  15. ↑ Gearin 2017, 125–128; 138.
  16. ↑ Esim. Metzner 1999; McKenna 1991, 64. Ks. myös Metzner 2006, 4–6
  17. ↑ Torsti K., 1996
  18. ↑ Gearin 2017, 130–135
  19. ↑ St. John 2017, 147–148
  20. ↑ Poutanen 2017, 32–33.
  21. ↑ Shanon 2002, s. 3–4.. Suomennos kirjoittajan.
  22. ↑ Harner 2016, 152–159. Suomennos kirjoittajan.
  23. ↑ Dawson 2013, 15–16; 37; 66; 72
  24. ↑ Dawson 2013, 11; 60
  25. ↑ Brabec de Mori 2011, 29; ks. myös Cemin 2010, 61.
  26. ↑ Gow 2001, 57; 210; 318. Vrt. Narby 1998, 30.
  27. ↑ Pulkkinen & Lindfors 2016, 29–30

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ayahuasca&oldid=18501132”