Ero sivun ”Jalmari Peltonen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
Viite
Kuvan vaihto
Rivi 1: Rivi 1:
[[File:Taka-Töölö 2018 10.jpg|thumb|Peltosen suunnittelema 1933 rakennettu Välskärinkatu 9 edustaa Suomen oloissa ainutlaatuista art deco -tyylisuuntaa.]]
[[File:Peltonen Hesperiagatan 22 Apollogatan 23.JPG|thumb|Hesperiankatu 22/Apollonkatu 23, Helsinki]]
'''Kustaa Jalmari Peltonen''' ([[17. elokuuta]] [[1893]] [[Pyhäjärvi Ul]]<ref>[http://runeberg.org/kuka/1954/0631.html Kuka kukin on 1954]</ref> – [[16. heinäkuuta]] [[1969]] [[Helsinki]]<ref name="HS">Kuolleita. ''Helsingin Sanomat'', 19.7.1969, s. 7.</ref>) oli suomalainen [[arkkitehti]].
'''Kustaa Jalmari Peltonen''' ([[17. elokuuta]] [[1893]] [[Pyhäjärvi Ul]]<ref>[http://runeberg.org/kuka/1954/0631.html Kuka kukin on 1954]</ref> – [[16. heinäkuuta]] [[1969]] [[Helsinki]]<ref name="HS">Kuolleita. ''Helsingin Sanomat'', 19.7.1969, s. 7.</ref>) oli suomalainen [[arkkitehti]].



Versio 28. heinäkuuta 2019 kello 21.00

Peltosen suunnittelema 1933 rakennettu Välskärinkatu 9 edustaa Suomen oloissa ainutlaatuista art deco -tyylisuuntaa.

Kustaa Jalmari Peltonen (17. elokuuta 1893 Pyhäjärvi Ul[1]16. heinäkuuta 1969 Helsinki[2]) oli suomalainen arkkitehti.

Maanviljeljäperheeseen syntynyt Peltonen opiskeli 1915–1922 arkkitehdiksi Teknillisessä korkeakoulussa ja teki opiskeluaikanaan stipendimatkan Italiaan. Peltonen toimi aluksi suunnittelijana Jussi Paatelan arkkitehtitoimistossa mutta ryhtyi sitten itsenäiseksi arkkitehdiksi vuodesta 1925 alkaen. Peltonen toimi vuodesta 1930 alkaen Maataloushallituksessa arkkitehtina ja myöhemmin yliarkkitehtinä.[3]

Peltonen suunnitteli 1920-luvulla ja 1930-luvulla runsaasti liike- ja asuinrakennuksia Helsinkiin. Peltosen suunnittelemia rakennuksia on erityisesti Töölön kaupunginosassa. Näissä art deco-tyylisissä rakennuksissa Peltonen yhdisti klassistisia koristeaiheita ns. töölöläisfunkkikseen ja talojen porrashuoneiden sisustukseen kiinnitettiin erityistä huomiota.[4]

Rakennuksia

  • Torkkelinmäen asuintalot, Kallio, Helsinki 1926–1928 [5]
  • Asunto Oy Lapinlahdenkatu 23, Helsinki 1929
  • Välskärinkatu 3, 5. 7. 9 – Sandelsinkatu 10, asuinkerrostalo, Taka-Töölö, Helsinki 1933 [6]
  • Asunto Oy Kulmalinna, Topeliuksenkatu 1 – Tykistönkatu 13 – Runeberginkatu 46, Taka-Töölö, Helsinki 1937 [6]
  • Etelä-Hesperiankatu 22/Apollonkatu 23, Töölö, Helsinki
  • Puistolan kansakoulu, Tenavatie 2, Helsinki 1930

Lähteet

Aiheesta muualla