Ero sivun ”Viestiaselaji Suomessa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
==Viestitoiminta Suomessa== |
==Viestitoiminta Suomessa== |
||
Sotilasviestitoiminta nykyaikaisessa muodossaan perustui [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] aikana venäläisiin kiinteistöön sähkötysradioasemiin, mitä rakennettiin Venäjän - Japanin sodan jälkeen 1907 alkaen. |
|||
Suomen puolustusvoimien viestiaselajiperinne perustuu [[jääkäriliike|jääkäriliikkeen]] merkinantoon, sähkötykseen, ja tiedonantoon, puhumiseen. Venäläistä perää oleva sana viesti- ja viestijoukot muodostui vasta myöhemin itsenäisyyden aikama. Ranskalaisen mallin mukaan viestiaselaji ja pioneeriaselaji toimivat yhdessä talvisotaa edeltävään aikaan saakka, jolloin viestijoukot eriytettiin teknillisistä aselajaista, pioneerijoukoista, omaksi aselajikseen viestijoukkojen kehityksen takaamiseksi. |
|||
Huhtikuussa 1918 perustettiin [[radiokomennuskunta]], minkä tehtävänä oli ottaa haltuun, tutkia ja kunnostaa venäläisten Helsingin ja [[Viapori]]n, myöhemmän [[Suomenlinna]]n, alueella jättämiä sotilasradioasemia. Keskusasemaksi muodostui Santahaminassa ollut Venäjän [[Itämeren laivasto]]n 10 000 W:n Telefunken-radioaema, millä olipidetty yhteyksiä koko Itämeren alueella. Sillä saati yhteys myös Itävaltaan saakka. <ref>{{kirjaviite | Tekijä = Jarmo NIeminen | Nimeke = Santahamina - sinivalkoinen saari | Sivu = 76 | Julkaisija = [[Maanpuolustuskorkeakouul]] ja Jarmo Nieminen | Vuosi = 2012 | Tunniste = ISBN 978-951-25-2360-3}}</ref> |
|||
Jääkärikapteeni [[Arthur Stenholm]], myöhemin Arthur Saarmaa, kokosi [[Suomen suojeluskunnat|suojeluskuntien]] rintamalla käytetyt radiot ja venäläisiltä saadun sotasaaliin [[Helsingin yliopisto]]n fysiikan laitokselle, millä alkoi kesäkuun 1918 alussa [[sotalaitoksen kipinälennätinkoulu]]. Ensimmäiset oppilaat siirrettiin Helsinkiin Mikkelissä toimineesta Funkkeri- eli Radistikoulusta. <ref>{{kirjaviite | Tekijä = Jarmo NIeminen | Nimeke = Santahamina - sinivalkoinen saari | Sivu = 76 | Julkaisija = [[Maanpuolustuskorkeakouul]] ja Jarmo Nieminen | Vuosi = 2012 | Tunniste = ISBN 978-951-25-2360-3}}</ref> |
|||
=== Yhtymän viestijärjestelmä === |
=== Yhtymän viestijärjestelmä === |
||
Versio 27. heinäkuuta 2019 kello 03.34
Viestijoukot tai viestiaselaji on yksi Suomen maavoimien aselajeista.[1] Suomessa viestiaselajin historia ulottuu rautakaudelle. Tällöin viesti kulki vainovalkein, eli korkeille kohdille pystytetyin merkkitulin. Viestiaselaji täytti 95 vuotta vuonna 2013. Viestitoiminta liittyy joukkojen erilaisen tiedonsiirron hoitamiseen (lähetti, puhe, data, video). Viestitoiminta voi tapahtua radioteitse tai kiinteiden viestintäverkkojen välityksellä.
Suhteellisen edun mukaan viestitoimintaan kuuluu:
- viestitoiminta
- hyökkäys vastustajan viestitoimintaa vastaan, mm. elektroninen sodankäynti viestitoiminnan alalla ja
- suojautuminen vastustajan hyökkäyksiltä viestitoiminnan alalla mm. salaus ja elektroninen puolustus
Viestitoimintaan liittyy yhä enemmän esikuntajoukot, eli joukot, jotka palvelevat esikuntia yleisemmin kuin pelkästään viestitoiminnan alalla.
Viestitoiminta Suomessa
Sotilasviestitoiminta nykyaikaisessa muodossaan perustui Suomen suuriruhtinaskunnan aikana venäläisiin kiinteistöön sähkötysradioasemiin, mitä rakennettiin Venäjän - Japanin sodan jälkeen 1907 alkaen.
Suomen puolustusvoimien viestiaselajiperinne perustuu jääkäriliikkeen merkinantoon, sähkötykseen, ja tiedonantoon, puhumiseen. Venäläistä perää oleva sana viesti- ja viestijoukot muodostui vasta myöhemin itsenäisyyden aikama. Ranskalaisen mallin mukaan viestiaselaji ja pioneeriaselaji toimivat yhdessä talvisotaa edeltävään aikaan saakka, jolloin viestijoukot eriytettiin teknillisistä aselajaista, pioneerijoukoista, omaksi aselajikseen viestijoukkojen kehityksen takaamiseksi.
Huhtikuussa 1918 perustettiin radiokomennuskunta, minkä tehtävänä oli ottaa haltuun, tutkia ja kunnostaa venäläisten Helsingin ja Viaporin, myöhemmän Suomenlinnan, alueella jättämiä sotilasradioasemia. Keskusasemaksi muodostui Santahaminassa ollut Venäjän Itämeren laivaston 10 000 W:n Telefunken-radioaema, millä olipidetty yhteyksiä koko Itämeren alueella. Sillä saati yhteys myös Itävaltaan saakka. [2]
Jääkärikapteeni Arthur Stenholm, myöhemin Arthur Saarmaa, kokosi suojeluskuntien rintamalla käytetyt radiot ja venäläisiltä saadun sotasaaliin Helsingin yliopiston fysiikan laitokselle, millä alkoi kesäkuun 1918 alussa sotalaitoksen kipinälennätinkoulu. Ensimmäiset oppilaat siirrettiin Helsinkiin Mikkelissä toimineesta Funkkeri- eli Radistikoulusta. [3]
Yhtymän viestijärjestelmä
Yhtymän viestijärjestelmä (YVI) muodostuu yleensä erilaisten viestiverkkojen yhdistelmästä, jolla varmistetaan viestien perillemeno erilaisissa toimintaympäristöissä.
Yhtymän viestijärjestelmä 2 (YVI2) on hyvin muokkautuvainen joten se saadaan kiinnitettyä miltei mihin tahansa Puolustusvoimien suurempaan ajoneuvoon.
- XA-202YVI / ViPa (ViestiPasi / ViestiPanssariajoneuvo) on suhteellisen uusi keksintö, jossa on yhdistetty panssariajoneuvo ja YVI2 viestijärjestelmä toimivaksi kokonaisuudeksi.
- Viestiasema (ViAs) on E-luokan Sisu-ajoneuvon lavalle nostettu 20 jalan kontti, jossa on YVI2-kalusto.
Niin ViAs:ssa kuin ViPa:ssa on sähkömagneettisen häirinnän suojaus, joka on välttämätön sodanajan kalustossa.
Yhtymän viestijärjestelmän lisäksi palveluskäytössä on myös jalkaväkiprikaatien käyttämä m80-järjestelmä, joka perustuu analogisiin radiolinkkeihin ja kenttäkaapelien laajamittaiseen käyttöön.
Alueelliset viestijoukot
Alueellisten viestijoukkojen (ALVI-joukkojen) tehtävänä on yhdistää yhtymän viestijärjestelmä (YVI) kiinteään televerkkoon. YVI2:n tapaan myös ALVI-kalustoa voidaan asentaa muun muassa konttiin maastokuorma-auton lavalle.
Taistelevien joukkojen käyttöön suunnitellusta yhtymän viestijärjestelmästä poiketen alueellisten viestijoukkojen kalusto perustuu kaupalliseen teknologiaan, eikä erityisesti sotilaskäyttöön suunniteltuihin laitteisiin.
Muiden aselajien viestitoiminta
Viestiaselaji toteuttaa yhtymätason viestitoiminnan, mutta erityisesti meri- ja ilmavoimilla, ilmatorjunnalla, kenttätykistöllä sekä rannikkotykistöllä on laajaa viestitoimintaa. Kenttätykistö hoitaa myös suurimman osan jalkaväen viestitarpeista jalkaväkijoukkoihin kuuluvien tykistön ja kranaatinheittimistön viestimuodostelmien avulla. Ilmatorjunnalla sekä kenttätykistöllä on orgaanisesti yhtymän viestijärjestelmän osia, jotka mahdollistavat niiden joustavan liittymisen viestijärjestelmään.
Koulutus
Nykyään viestiaselaji on yksi teknisimmistä Puolustusvoimien aselajeista.lähde? Pääkoulutuspaikkana toimii Riihimäen varuskunta ja siellä toimiva Viestirykmentti.
YVI-koulutusta annetaan varusmiehille lähinnä valmiusprikaateissa sekä Panssariprikaatissa.
ALVI-järjestelmän varusmieskoulutus keskittyy pääasiassa Viestirykmenttiin, mutta sitä annetaan myös Karjalan Prikaatissa sekä Kainuun Prikaatissa ja Jääkäriprikaatissa. Viestikoulutusta antavat myös ilmavoimat, merivoimat sekä kaikki ilmatorjunnan ja kenttätykistön joukkoyksiköt.
Valtakunnalliset viestisotaharjoitukset Suomessa
- 2006 TOUKO O6 Vekaranjärvi
- 2005 Niinisalo
- 1994 Leijona94 Santahamina/Vuosaaren telakka
- 1986 Hyvinkää–Riihimäki
Katso myös
Lähteet
- ↑ Haettiin "aselaji" Kielitoimiston sanakirjasta Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus & Kielikone Oy. ”sot. aseistuksen mukaisia maavoimien osia. Suomen maavoimien aselajit ovat jalkaväki, kenttätykistö sekä ilmatorjunta-, viesti-, huolto- ja pioneerijoukot.” Viitattu 2.7.2017.
- ↑ Jarmo NIeminen: Santahamina - sinivalkoinen saari, s. 76. Maanpuolustuskorkeakouul ja Jarmo Nieminen, 2012. ISBN 978-951-25-2360-3.
- ↑ Jarmo NIeminen: Santahamina - sinivalkoinen saari, s. 76. Maanpuolustuskorkeakouul ja Jarmo Nieminen, 2012. ISBN 978-951-25-2360-3.