Ero sivun ”Opaali” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 38: Rivi 38:
'''Opaali''' on [[amorfinen]] [[Pii (alkuaine)|pii]][[mineraali]], joka sisältää paljon [[Kidevesi|kidevettä]]. Opaali koostuu mikroskooppisen pienistä piioksidipalloista, jotka ovat järjestäytyneet säännöllisesti. Tämä järjestäytyminen saa aikaan [[valo]]n [[diffraktio]]ta, mikä aiheuttaa opaalille tyypillisen kirjavan värileikin. Rusehtavat, vihertävät ja mustat opaalit sisältävät epäpuhtauksina erilaisia luonnollisia [[Pigmentti|pigmenttejä]]. Tällaisia pigmenttejä ovat esimerkiksi [[garnieriitti]] (vihreä), [[rautahydroksidi]]t (ruskea), ja [[mangaaninoduli]]t (musta).<ref name="bulakh,wenk">{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H. R.| Nimeke = Minerals – Their constitution and origin | Vuosi = 2008 | Sivu = 327 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = {{en}}}}</ref> Meniliitti on opaalin harmaa tai ruskea muunnos, ja se on saanut nimensä [[Ménilmontant]]in mukaan.<ref>Facta 2001, WSOY 1981, 11. osa, palsta 207</ref>
'''Opaali''' on [[amorfinen]] [[Pii (alkuaine)|pii]][[mineraali]], joka sisältää paljon [[Kidevesi|kidevettä]]. Opaali koostuu mikroskooppisen pienistä piioksidipalloista, jotka ovat järjestäytyneet säännöllisesti. Tämä järjestäytyminen saa aikaan [[valo]]n [[diffraktio]]ta, mikä aiheuttaa opaalille tyypillisen kirjavan värileikin. Rusehtavat, vihertävät ja mustat opaalit sisältävät epäpuhtauksina erilaisia luonnollisia [[Pigmentti|pigmenttejä]]. Tällaisia pigmenttejä ovat esimerkiksi [[garnieriitti]] (vihreä), [[rautahydroksidi]]t (ruskea), ja [[mangaaninoduli]]t (musta).<ref name="bulakh,wenk">{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H. R.| Nimeke = Minerals – Their constitution and origin | Vuosi = 2008 | Sivu = 327 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = {{en}}}}</ref> Meniliitti on opaalin harmaa tai ruskea muunnos, ja se on saanut nimensä [[Ménilmontant]]in mukaan.<ref>Facta 2001, WSOY 1981, 11. osa, palsta 207</ref>


Opaalia esiintyy kompakteina, läpikuultavina, lasimaisina massoina. Se voi esiintyä juonina ja lasimaisina aggregaatteina. Opaalia muodostuu [[Kuuma lähde|kuumissa lähteissä]] ja [[Geysir|geisiireissä]], sekä [[Vesi|merivedestä]] [[Tiivistyminen|tiivistymällä]]. Opaali on ensimmäinen merivedestä tiivistyvä SiO<sub>2</sub>- faasi, mutta se on hyvin epävakaa, ja muuttuu helposti [[Kristobaliitti|kristobaliitiksi]] ja [[Tridymiitti|tridymiitiksi]]. Opaali on myös tärkeä komponentti esimerkiksi erilaisten [[Piilevä|piilevien]] ja [[sienieläin]]ten kuorissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals – Their constitution and origin | Vuosi = 2008 | Sivu = 327–328 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Opaalia esiintyy kompakteina, läpikuultavina, lasimaisina massoina. Se voi esiintyä juonina ja lasimaisina aggregaatteina. Opaalia muodostuu [[Kuuma lähde|kuumissa lähteissä]] ja [[Geysir|geysireissä]], sekä [[Vesi|merivedestä]] [[Tiivistyminen|tiivistymällä]]. Opaali on ensimmäinen merivedestä tiivistyvä SiO<sub>2</sub>- faasi, mutta se on hyvin epävakaa, ja muuttuu helposti [[Kristobaliitti|kristobaliitiksi]] ja [[Tridymiitti|tridymiitiksi]]. Opaali on myös tärkeä komponentti esimerkiksi erilaisten [[Piilevä|piilevien]] ja [[sienieläin]]ten kuorissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals – Their constitution and origin | Vuosi = 2008 | Sivu = 327–328 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = {{en}}}}</ref>


Erilaisia opaaliperäisiä [[Sedimentti|sedimenttejä]], kuten opokaa (piisavi) ja diatomiittia käytetään esimerkiksi [[Keramiikka|keramiikan]] valmistuksessa, sekä erilaisina [[Suodatin|suodattimina]], hionta-aineina ja korkeita lämpötiloja kestävinä materiaaleina [[Kemianteollisuus|kemianteollisuudessa]] ja [[Öljyteollisuus|öljyteollisuudessa]]. Jalokiviopaaleja käytetään [[koru]]kivinä. Eräs tärkeä jalokiviopaalien esiintymä on Keski-[[Australia]]ssa sijaitseva Cooper Pedy.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals – Their constitution and origin | Vuosi = 2008 | Sivu = 328 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = {{en}}}}</ref> Maapallon lisäksi opaaleja on löydetty myös Marsista.<ref>http://www.jpl.nasa.gov/news/news.cfm?release=2008-198 NASA Orbiter Reveals Details of a Wetter Mars</ref>
Erilaisia opaaliperäisiä [[Sedimentti|sedimenttejä]], kuten opokaa (piisavi) ja diatomiittia käytetään esimerkiksi [[Keramiikka|keramiikan]] valmistuksessa, sekä erilaisina [[Suodatin|suodattimina]], hionta-aineina ja korkeita lämpötiloja kestävinä materiaaleina [[Kemianteollisuus|kemianteollisuudessa]] ja [[Öljyteollisuus|öljyteollisuudessa]]. Jalokiviopaaleja käytetään [[koru]]kivinä. Eräs tärkeä jalokiviopaalien esiintymä on Keski-[[Australia]]ssa sijaitseva Cooper Pedy.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals – Their constitution and origin | Vuosi = 2008 | Sivu = 328 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = {{en}}}}</ref> Maapallon lisäksi opaaleja on löydetty myös Marsista.<ref>http://www.jpl.nasa.gov/news/news.cfm?release=2008-198 NASA Orbiter Reveals Details of a Wetter Mars</ref>

Versio 18. kesäkuuta 2019 kello 13.46

Tämä artikkeli käsittelee mineraalia. Opaali on myös suomalainen rap-artisti.
Opaali
Luokka mineraali
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava SiO2*nH2O
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri maidonvalkoinen, sinertävä, värileikki mineraalin sisästä
Asu yleensä massamainen, vaikuttaa amorfiselta
Kidejärjestelmä ei ole
Murros simpukkamurros
Kovuus Mohsin asteikolla 5–6
Ominaispaino 2,1
Liukenevuus liukenee fluorivetyhappoon
Optiset ominaisuudet
Kiilto lasikiilto
Läpinäkyvyys läpikuultava, jalot läpinäkyviä
Lähteet

[1]

Palo-opaali

Opaali on amorfinen piimineraali, joka sisältää paljon kidevettä. Opaali koostuu mikroskooppisen pienistä piioksidipalloista, jotka ovat järjestäytyneet säännöllisesti. Tämä järjestäytyminen saa aikaan valon diffraktiota, mikä aiheuttaa opaalille tyypillisen kirjavan värileikin. Rusehtavat, vihertävät ja mustat opaalit sisältävät epäpuhtauksina erilaisia luonnollisia pigmenttejä. Tällaisia pigmenttejä ovat esimerkiksi garnieriitti (vihreä), rautahydroksidit (ruskea), ja mangaaninodulit (musta).[2] Meniliitti on opaalin harmaa tai ruskea muunnos, ja se on saanut nimensä Ménilmontantin mukaan.[3]

Opaalia esiintyy kompakteina, läpikuultavina, lasimaisina massoina. Se voi esiintyä juonina ja lasimaisina aggregaatteina. Opaalia muodostuu kuumissa lähteissä ja geysireissä, sekä merivedestä tiivistymällä. Opaali on ensimmäinen merivedestä tiivistyvä SiO2- faasi, mutta se on hyvin epävakaa, ja muuttuu helposti kristobaliitiksi ja tridymiitiksi. Opaali on myös tärkeä komponentti esimerkiksi erilaisten piilevien ja sienieläinten kuorissa.[4]

Erilaisia opaaliperäisiä sedimenttejä, kuten opokaa (piisavi) ja diatomiittia käytetään esimerkiksi keramiikan valmistuksessa, sekä erilaisina suodattimina, hionta-aineina ja korkeita lämpötiloja kestävinä materiaaleina kemianteollisuudessa ja öljyteollisuudessa. Jalokiviopaaleja käytetään korukivinä. Eräs tärkeä jalokiviopaalien esiintymä on Keski-Australiassa sijaitseva Cooper Pedy.[5] Maapallon lisäksi opaaleja on löydetty myös Marsista.[6]

Sana opaali on peräisin sanskriitin kielen sanasta upálá, joka tarkoittaa jaloa- tai arvokasta kiveä.[2]

Katso myös

Lähteet

  1. Marttila, E.; Liimatainen, J.; Yli-Kyyny, K.: Yleisimpien mineraalien tunnistaminen, s. 69. Turku: Turun yliopiston geologian ja mineralogian osasto.
  2. a b Bulakh, A.; Wenk, H. R.: Minerals – Their constitution and origin, s. 327. New York, United States of America: Cambridge university press, 2008. ISBN 951-0-31579-6. (englanniksi)
  3. Facta 2001, WSOY 1981, 11. osa, palsta 207
  4. Bulakh, A.; Wenk, H.R.: Minerals – Their constitution and origin, s. 327–328. New York, United States of America: Cambridge university press, 2008. ISBN 951-0-31579-6. (englanniksi)
  5. Bulakh, A.; Wenk, H.R.: Minerals – Their constitution and origin, s. 328. New York, United States of America: Cambridge university press, 2008. ISBN 951-0-31579-6. (englanniksi)
  6. http://www.jpl.nasa.gov/news/news.cfm?release=2008-198 NASA Orbiter Reveals Details of a Wetter Mars