Ero sivun ”Muhammad Zia ul-Haq” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuvatus + arabialainen kirjoitusasu
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 30: Rivi 30:
Zia otti käyttöön tiukan [[šaria|islamilaisen lain]] ja ruumiilliset ns. [[Šaria#Hudud|hudood]]-rangaistukset vuonna 1979. Taustalla epäillään olleen saudien kannustus. Vuonna 1984 Zia järjesti kansanäänestyksen Pakistanin kehittämisestä [[Islamilainen tasavalta|islamilaisena valtiona]], mihin sitoi oman jatkonsa maan presidenttinä. Tällaisessa tilanteessa Zian ehdotus sai yli 95 prosentin tuen, ja näin hän sai viideksi vuodeksi jatkoajan maan johdossa.
Zia otti käyttöön tiukan [[šaria|islamilaisen lain]] ja ruumiilliset ns. [[Šaria#Hudud|hudood]]-rangaistukset vuonna 1979. Taustalla epäillään olleen saudien kannustus. Vuonna 1984 Zia järjesti kansanäänestyksen Pakistanin kehittämisestä [[Islamilainen tasavalta|islamilaisena valtiona]], mihin sitoi oman jatkonsa maan presidenttinä. Tällaisessa tilanteessa Zian ehdotus sai yli 95 prosentin tuen, ja näin hän sai viideksi vuodeksi jatkoajan maan johdossa.


Zia lupasi järjestää monipuoluevaalit vuonna 1988. Bhutton tytär [[Benazir Bhutto]] palasi [[maanpako|maanpaosta]] politiikkaan ja aikoi osallistua vaaleihin, mutta Zia sulki hänet puoleksi vuodeksi kotiarestiin. Zian kansansuosio oli hyvin alhaalla, koska korruptiota ja huumekauppaa ei saatu kuriin, minkä lisäksi sattui viljelyn kannalta huonoja säitä. Hänen arveltiin siirtävän vaaleja tuleviin vuosiin, mutta poliittinen pelitilanne ei ehtinyt ratketa. Zia menehtyi [[lento-onnettomuus|lento-onnettomuudessa]] yhdessä Yhdysvaltain lähettilään kanssa. Syynä oli koneeseen sijoitettu pommi.<ref name=mv />
Zia lupasi järjestää monipuoluevaalit vuonna 1988. Bhutton tytär [[Benazir Bhutto]] palasi [[maanpako|maanpaosta]] politiikkaan ja aikoi osallistua vaaleihin, mutta Zia sulki hänet puoleksi vuodeksi kotiarestiin. Zian kansansuosio oli hyvin alhaalla, koska korruptiota ja huumekauppaa ei saatu kuriin, minkä lisäksi sattui viljelyn kannalta huonoja säitä. Hänen arveltiin siirtävän vaaleja tuleviin vuosiin, mutta poliittinen pelitilanne ei ehtinyt ratketa. Zia menehtyi [[lento-onnettomuus|lento-onnettomuudessa]] yhdessä Yhdysvaltain suurlähettilään [[Arnold Lewis Raphel]]<nowiki/>in kanssa. Syynä oli koneeseen sijoitettu pommi.<ref name=mv />


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 8. kesäkuuta 2019 kello 12.47

Muhammad Zia ul-Haq
Tiedosto:Muhammad-Zia-ul-Haq-01.jpg
Pakistanin 6. presidentti
Edeltäjä Fazal Ilahi Chaudhry
Seuraaja Ghulam Ishaq Khan
Henkilötiedot
Syntynyt12. elokuuta 1924
Jalandhar, Brittiläinen Intia
Kuollut17. elokuuta 1988 (64 vuotta)
Bahawalpur, Pakistan
Puoliso Shafiqa Jahan
Begum Shafiqa Zia-ul-Haq

Muhammad Zia ul-Haq (arab. محمد ضیاء الحق‎) (12. elokuuta 192417. elokuuta 1988) oli pakistanilainen kenraali ja sotilasdiktaattori, joka toimi maan johtajana vuodesta 1977 kuolemaansa asti.[1]

Elämäkerta

Zia syntyi 1924 Jalandharissa nykyisen Intian alueella. Hän opiskeli Delhissä ja osallistui brittijoukoissa toiseen maailmansotaan 1943 alkaen. Pakistanin itsenäistyessä Zia liittyi maan armeijaan majurina. Hän siirtyi 1962 Fort Leavenworthin tukikohtaan Kansasiin Yhdysvaltain armeijan koulutuskeskukseen. Hän palveli Jordaniassa 1967–1970.

Pakistanin pääministeri Zulfikar Ali Bhutto nimitti Zian armeijan ylipäälliköksi vuonna 1976. Zia kaappasi vallan seuraavana vuonna 5. heinäkuuta ja lupasi järjestää vapaat vaalit 18. lokakuuta. Hän ilmoitti kuitenkin 1. lokakuuta, että vaaleja ei järjestetä. Bhutton suosion vuoksi Zia päätti siis pysyä sotilasdiktaattorina ja vangitutti Bhutton 3. syyskuuta 1977. Bhuttoa syytettiin poliittisesta murhasta[2] ja hänet tuomittiin myöhemmin kuolemaan. Tuomio pantiin täytäntöön hirttämällä 1979.[3]

Zia otti käyttöön tiukan islamilaisen lain ja ruumiilliset ns. hudood-rangaistukset vuonna 1979. Taustalla epäillään olleen saudien kannustus. Vuonna 1984 Zia järjesti kansanäänestyksen Pakistanin kehittämisestä islamilaisena valtiona, mihin sitoi oman jatkonsa maan presidenttinä. Tällaisessa tilanteessa Zian ehdotus sai yli 95 prosentin tuen, ja näin hän sai viideksi vuodeksi jatkoajan maan johdossa.

Zia lupasi järjestää monipuoluevaalit vuonna 1988. Bhutton tytär Benazir Bhutto palasi maanpaosta politiikkaan ja aikoi osallistua vaaleihin, mutta Zia sulki hänet puoleksi vuodeksi kotiarestiin. Zian kansansuosio oli hyvin alhaalla, koska korruptiota ja huumekauppaa ei saatu kuriin, minkä lisäksi sattui viljelyn kannalta huonoja säitä. Hänen arveltiin siirtävän vaaleja tuleviin vuosiin, mutta poliittinen pelitilanne ei ehtinyt ratketa. Zia menehtyi lento-onnettomuudessa yhdessä Yhdysvaltain suurlähettilään Arnold Lewis Raphelin kanssa. Syynä oli koneeseen sijoitettu pommi.[3]

Lähteet

  1. Muhammad Zia ul-Haq Encyclopedia Britannica. Viitattu 29.11.2013.
  2. Luoma, Jukka: Mitä Missä Milloin 1979, s. 10–16. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1978. ISBN 951-1-04873-2.
  3. a b Seppo Zetterberg (toim. suomalainen laitos): Muutosten vuosisata 8, s. 39–40. Alkuteos Power, Wealth & Powerty, The Family, Science, The Arts, Passing Parade. WSOY, 1995. ISBN 951-0-22044-2.