Ero sivun ”Kuusamon terveyskeskus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos sotkemisena (tehnyt 109.240.117.26) ja palautettiin versio 15212107, jonka on tehnyt Veli Himmeä |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
<noinclude></noinclude> |
<noinclude></noinclude> |
||
'''Kuusamon |
'''Kuusamon terveyskeskus''' on [[Kuusamo]]n kaupungissa sijaitseva terveydenhuollon yksikkö. Kuusamon [[terveyskeskus|terveyskeskuksessa]] toimii ympärivuorokautinen päivystys.{{Milloin|milloin tilanne on päivätty}} Terveyskeskuksessa on lääkärinvastaanotto ja siellä tehdään laboratorio- ja [[Radiologia|kuvantamistutkimusten]] lisäksi myös kiireettömiä [[Kirurgia|leikkauksia]]. Vuonna 2012 Kuusamon terveyskeskus oli Suomen kustannustehokkain terveyskeskussairaala.<ref>[http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114599/Tr02_14.pdf?sequence=4 Häkkinen P.: "Sairaaloiden tuottavuus 2012"] THL:n julkaisuja, 2014, ISSN 1789-0887, sivu 21. Viitattu 19.7.2015</ref> |
||
==Historia== |
==Historia== |
||
Versio 6. huhtikuuta 2019 kello 19.06
Kuusamon terveyskeskus on Kuusamon kaupungissa sijaitseva terveydenhuollon yksikkö. Kuusamon terveyskeskuksessa toimii ympärivuorokautinen päivystys.milloin? Terveyskeskuksessa on lääkärinvastaanotto ja siellä tehdään laboratorio- ja kuvantamistutkimusten lisäksi myös kiireettömiä leikkauksia. Vuonna 2012 Kuusamon terveyskeskus oli Suomen kustannustehokkain terveyskeskussairaala.[1]
Historia
Kuusamon sairaala rakennettiin vuonna 1906 valtionavun turvin, jolloin sinne tuli 15 sairaansijaa ja sairaanhoitajan virka. Aluelääkärin virkaan astui noihin aikoihin Juho Warpula. Vuonna 1921 aluelääkäriksi nimitettiin Ali Ervasti. Ervasti hoiti Kuusamon lisäksi Posion ja Taivalkosken kuntien potilaat ja joutui usein tekemään vaativiakin leikkauksia, koska matka Oulun lääninsairaalaan oli pitkä ja kelirikkojen vaikeuttama. "Pakko leikata, kuolee matkalle kuitenkin", totesi Ervasti usein lakonisesti.[2]
Kuusamon sairaala tuhoutui sotien aikana saksalaisten ja venäläisten joukkojen poltettua Kuusamon kirkonkylän ja sairaala toimi hajautetusti useissa rakennuksissa. Aluesairaala muuttui kunnansairaalaksi ja aluelääkäri kunnanlääkäriksi vuonna 1950. Uusi kunnansairaala valmistui vuonna 1952, jossa toimi kaksi kunnanlääkäriä aina 1960-luvulle, jolloin sairaala laajennettiin 100-paikkaiseksi, uusi leikkausosasto rakennettiin ja kunnanlääkärin virkoja lisättiin. Samoihin aikoihin ensimmäinen kirurgin virka perustettiin Kuusamoon.[3]
1972 voimaan tulleen kansanterveyslain myötä Kuusamon kunnansairaalan nimi muuttui Kuusamon terveyskeskukseksi. 1980-luvulla Raatesalmen psykiatrinen hoitopiste muutettiin terveyskeskuksen psykiatriseksi osastoksi. 1990-luvulla terveyskeskukseen perustettiin kymmenen terveyskeskuslääkärin ja yhden kirurgin työtä tukemaan myös gynekologin virka.[4]
2003 tehtiin Kuusamon terveyskeskuksen rakennuksen peruskorjaus.[5] Vuonna 2008 synnytykset Kuusamossa lopetettiin ja keskitettiin Oulun yliopistolliseen sairaalaan.[6] Nykyisellään Kuusamon terveyskeskuksessa on 20 lääkärin virkaa, viikoittaista leikkaustoimintaa, sekä useiden eri alojen erikoislääkäripalvelut. [7]
Aiheesta muualla
Lähteet
- ↑ Häkkinen P.: "Sairaaloiden tuottavuus 2012" THL:n julkaisuja, 2014, ISSN 1789-0887, sivu 21. Viitattu 19.7.2015
- ↑ http://www2.kuusamo.fi/historia/historia.html Kuusamon kaupunki, historiikki. Luettu 19.7.2015
- ↑ http://www2.kuusamo.fi/historia/historia.html Kuusamon kaupunki, historiikki. Luettu 19.7.2015
- ↑ http://www2.kuusamo.fi/historia/historia.html Kuusamon kaupunki, historiikki. Luettu 19.7.2015
- ↑ http://www.rakennusliikemanninen.fi/refelista.html
- ↑ Säkkinen J, Matero J. ”Rankka reissu, tosi hyvä loppu” : Kokemuksia sairaalan ulkopuolisista synnytyksistä. 2011, Kajaanin ammattikorkeakoulu, sivu 6, luettu 19.7.2015.
- ↑ http://www.kuusamo.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kuusamo/terveys/laak-vastaanotto/erikoissairaanhoito.htx Kuusamon kaupungin erikoissairaanhoito, Internet-sivu, luettu 19.7.2015.