Ero sivun ”Kuninkaallinen stoa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Rakennus
{{Rakennus
| nimi = Kuninkaallinen stoa
| nimi = Kuninkaallinen stoa
| alkuperäinen nimi = βασίλειος στοά
| alkuperäinen nimi = {{polytoninen|Βασίλειος στοά}}
| kuva =
| kuva =
| kuvateksti =
| kuvateksti =
Rivi 27: Rivi 27:
| huomautukset =
| huomautukset =
}}
}}
'''Kuninkaallinen stoa''' eli '''Stoa basileios''' ({{k-grc|βασίλειος στοά|Basileios stoa}} tai {{polytoninen|βασιλική στοά|Basilikē stoa}}) oli [[antiikin Kreikka|antiikin]] aikainen [[stoa (rakennustyyppi)|stoa]] eli pylväshalli, joka sijaitsi [[Antiikin Ateena|Ateenan]] antiikin aikaisen [[Agora (Ateena)|Agoran]] luoteiskulmassa. Se oli Ateenan keskeisiä julkisia rakennuksia ja siellä toimi [[kuningasarkontti]].<ref name="ASCSA">{{Verkkoviite | Osoite=http://agora.ascsa.net/id/agora/monument/royal%20stoa&t=monument&v=list | Nimeke=Agora Monument: Royal Stoa | Julkaisu=Agora Excavations | Julkaisija=American School of Classical Studies at Athens | Viitattu=9.3.2015}}</ref><ref name="Perseus">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.perseus.tufts.edu/hopper/artifact?name=Athens,+Stoa+Basileios+%28Royal+Stoa%29&object=building | Nimeke=Athens, Stoa Basileios | Julkaisu=Perseus | Viitattu=9.3.2015}}</ref>
'''Kuninkaallinen stoa''' eli '''Stoa basileios''' ({{k-grc|Βασίλειος στοά|Basileios stoa}} tai {{polytoninen|Βασιλική στοά|Basilikē stoa}}) oli [[antiikin Kreikka|antiikin]] aikainen [[stoa (rakennustyyppi)|stoa]] eli pylväshalli, joka sijaitsi [[Antiikin Ateena|Ateenan]] antiikin aikaisen [[Agora (Ateena)|Agoran]] luoteiskulmassa. Se oli Ateenan keskeisiä julkisia rakennuksia ja siellä toimi [[kuningasarkontti]].<ref name="ASCSA">{{Verkkoviite | Osoite=http://agora.ascsa.net/id/agora/monument/royal%20stoa&t=monument&v=list | Nimeke=Agora Monument: Royal Stoa | Julkaisu=Agora Excavations | Julkaisija=American School of Classical Studies at Athens | Viitattu=9.3.2015}}</ref><ref name="Perseus">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.perseus.tufts.edu/hopper/artifact?name=Athens,+Stoa+Basileios+%28Royal+Stoa%29&object=building | Nimeke=Athens, Stoa Basileios | Julkaisu=Perseus | Viitattu=9.3.2015}}</ref>


== Historia ==
== Historia ==


Kuninkaallinen stoa rakennettiin noin vuonna 525 eaa. Suuri osa siitä rakennettiin uudelleen 400-luvulla eaa. todennäköisesti [[persialaissodat|persialaissotien]] aiheuttamien tuhojen korjaamiseksi. Rakennus oli yksi Ateenan varhaisimmista ja merkittävimmistä julkisista rakennuksista. Stoa sai nimensä siitä, että siellä toimi niin kutsuttu [[arkontti|kuningasarkontti]], jolle kuului monia lakeihin ja uskontoon liittyneitä tehtäviä. Myös Ateenan lakien kopiot olivat esillä rakennuksessa.<ref name="ASCSA"/><ref name="Perseus"/>
Kuninkaallinen stoa rakennettiin [[Kreikan arkaainen kausi|arkaaisella kaudella]] noin vuonna 525 eaa. Suuri osa siitä rakennettiin uudelleen [[Kreikan klassinen kausi|klassisella kaudella]] 400-luvulla eaa. todennäköisesti [[persialaissodat|persialaissotien]] aiheuttamien tuhojen korjaamiseksi. Rakennus oli yksi Ateenan varhaisimmista ja merkittävimmistä julkisista rakennuksista. Stoa sai nimensä siitä, että siellä toimi niin kutsuttu [[kuningasarkontti]], jolle kuului monia lakeihin ja uskontoon liittyneitä tehtäviä.<ref name="ASCSA"/><ref name="Perseus"/> Ainakin 300-luvulla eaa. myös [[areiopagi (neuvosto)|areiopagi]] kokoontui joskus Kuninkaallisessa stoassa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hansen, Mogens Herman | Nimeke=The Athenian Democracy in the Age of Demosthenes: Structure, Principles, and Ideology | Julkaisija=University of Oklahoma Press | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 0806131438 | Sivu=288}}</ref> Rakennuksessa olivat esillä Ateenan lakien kopiot.<ref name="Perseus"/>


Noin vuonna 410–400 eaa. rakennuksen julkisivun laidoille rakennettiin kaksi siipeä lakitekstien säilyttämistä varten.<ref name="ASCSA"/> [[Platon]]in ''[[Euthyfron]]''-dialogi sijoittuu stoalle, sillä [[Sokrates|Sokrateen]] tuli vastata siellä saamiinsa syytteisiin vuonna 399 eaa.<ref>Platon: ''Euthyfron'' 2a.</ref><ref name="ASCSA"/>
Noin vuonna 410–400 eaa. rakennuksen julkisivun laidoille rakennettiin kaksi siipeä lakitekstien säilyttämistä varten.<ref name="ASCSA"/> [[Platon]]in ''[[Euthyfron]]''-dialogi sijoittuu stoalle, sillä [[Sokrates|Sokrateen]] tuli vastata siellä saamiinsa syytteisiin vuonna 399 eaa.<ref>Platon: ''Euthyfron'' 2a.</ref><ref name="ASCSA"/>
Rivi 39: Rivi 39:
Stoa edusti [[doorilainen pylväsjärjestelmä|doorilaista tyyliä]] ja se oli rakennettu kalkkikivestä. Rakennus oli noin 17,7 metriä pitkä ja noin 7,2 metriä leveä. Sen itään päin olleen julkisivun puolella oli kahdeksan ja sisäpuolella neljä doorilaista pylvästä. Julkisivun pylväiden halkaisija oli noin 0,6 metriä ja pylväiden väli noin 1,9 metriä. Sisäpuolen pylväiden halkaisija oli noin 0,4 metriä ja pylväiden väli alun perin noin 5,8 metriä, uudelleenrakennuksen jälkeen noin 3,2 metriä.<ref name="ASCSA"/><ref name="Perseus"/>
Stoa edusti [[doorilainen pylväsjärjestelmä|doorilaista tyyliä]] ja se oli rakennettu kalkkikivestä. Rakennus oli noin 17,7 metriä pitkä ja noin 7,2 metriä leveä. Sen itään päin olleen julkisivun puolella oli kahdeksan ja sisäpuolella neljä doorilaista pylvästä. Julkisivun pylväiden halkaisija oli noin 0,6 metriä ja pylväiden väli noin 1,9 metriä. Sisäpuolen pylväiden halkaisija oli noin 0,4 metriä ja pylväiden väli alun perin noin 5,8 metriä, uudelleenrakennuksen jälkeen noin 3,2 metriä.<ref name="ASCSA"/><ref name="Perseus"/>


Rakennuksen edustalla oli valakivi, jossa [[bule]]n jäsenet vannoivat valansa.<ref name="ASCSA"/> Kuninkaallisen stoan eteläpuolella sijaitsi [[Zeuksen stoa]]. Myös kirjallisista lähteistä tunnetun [[Hermien stoa]]n on oletettu sijainneen jossakin Kuninkaallisen stoan lähellä. On kuitenkin esitetty myös, että Hermien stoa olisi Kuninkaallisen stoan toinen nimi.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Robertson, Noel | Otsikko=The Stoa of the Herms | Julkaisu=Zeitschrift für Papyrologie und Epigraphik | Vuosikerta=127 | Vuosi=1999 | Sivut=167-172 | www=http://www.jstor.org/stable/20190485}}</ref>
Rakennuksen edustalla oli valakivi, jossa [[bule (Ateena)|bulen]] jäsenet vannoivat valansa.<ref name="ASCSA"/> Kuninkaallisen stoan eteläpuolella sijaitsi [[Zeuksen stoa]]. Myös kirjallisista lähteistä tunnetun [[Hermien stoa]]n on oletettu sijainneen jossakin Kuninkaallisen stoan lähellä. On kuitenkin esitetty myös, että Hermien stoa olisi Kuninkaallisen stoan toinen nimi.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Robertson, Noel | Otsikko=The Stoa of the Herms | Julkaisu=Zeitschrift für Papyrologie und Epigraphik | Vuosikerta=127 | Vuosi=1999 | Sivut=167-172 | www=http://www.jstor.org/stable/20190485}}</ref>


Nykyisin rakennuksen paikka on Agoran alueen pohjoisosan halkaisevan [[Ateenan metro]]linjan ja sen pohjoispuolella kulkevan Adrianoú-kadun välissä. Rakennuksen perustukset ovat näkyvillä metroradan vieressä.<ref name="ASCSA"/><ref name="Perseus"/>
Nykyisin rakennuksen paikka on Agoran alueen pohjoisosan halkaisevan [[Ateenan metro]]n [[Linja 1 (Ateenan metro)|Linjan 1]] ja sen pohjoispuolella kulkevan Adrianoú-kadun välissä. Rakennuksen perustukset ovat näkyvillä metroradan vieressä.<ref name="ASCSA"/><ref name="Perseus"/>


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 27. helmikuuta 2019 kello 19.51

Kuninkaallinen stoa
Βασίλειος στοά
Sijainti Agora, Ateena, Kreikka
Koordinaatit 37°58′34″N, 23°43′20″E
Rakennustyyppi stoa
Valmistumisvuosi n. 525 eaa.
Käyttäjä kuningasarkontti
Tyylisuunta doorilainen
Julkisivumateriaali kalkkikivi
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kuninkaallinen stoa eli Stoa basileios (m.kreik. Βασίλειος στοά, Basileios stoa tai Βασιλική στοά, Basilikē stoa) oli antiikin aikainen stoa eli pylväshalli, joka sijaitsi Ateenan antiikin aikaisen Agoran luoteiskulmassa. Se oli Ateenan keskeisiä julkisia rakennuksia ja siellä toimi kuningasarkontti.[1][2]

Historia

Kuninkaallinen stoa rakennettiin arkaaisella kaudella noin vuonna 525 eaa. Suuri osa siitä rakennettiin uudelleen klassisella kaudella 400-luvulla eaa. todennäköisesti persialaissotien aiheuttamien tuhojen korjaamiseksi. Rakennus oli yksi Ateenan varhaisimmista ja merkittävimmistä julkisista rakennuksista. Stoa sai nimensä siitä, että siellä toimi niin kutsuttu kuningasarkontti, jolle kuului monia lakeihin ja uskontoon liittyneitä tehtäviä.[1][2] Ainakin 300-luvulla eaa. myös areiopagi kokoontui joskus Kuninkaallisessa stoassa.[3] Rakennuksessa olivat esillä Ateenan lakien kopiot.[2]

Noin vuonna 410–400 eaa. rakennuksen julkisivun laidoille rakennettiin kaksi siipeä lakitekstien säilyttämistä varten.[1] Platonin Euthyfron-dialogi sijoittuu stoalle, sillä Sokrateen tuli vastata siellä saamiinsa syytteisiin vuonna 399 eaa.[4][1]

Rakennus

Stoa edusti doorilaista tyyliä ja se oli rakennettu kalkkikivestä. Rakennus oli noin 17,7 metriä pitkä ja noin 7,2 metriä leveä. Sen itään päin olleen julkisivun puolella oli kahdeksan ja sisäpuolella neljä doorilaista pylvästä. Julkisivun pylväiden halkaisija oli noin 0,6 metriä ja pylväiden väli noin 1,9 metriä. Sisäpuolen pylväiden halkaisija oli noin 0,4 metriä ja pylväiden väli alun perin noin 5,8 metriä, uudelleenrakennuksen jälkeen noin 3,2 metriä.[1][2]

Rakennuksen edustalla oli valakivi, jossa bulen jäsenet vannoivat valansa.[1] Kuninkaallisen stoan eteläpuolella sijaitsi Zeuksen stoa. Myös kirjallisista lähteistä tunnetun Hermien stoan on oletettu sijainneen jossakin Kuninkaallisen stoan lähellä. On kuitenkin esitetty myös, että Hermien stoa olisi Kuninkaallisen stoan toinen nimi.[5]

Nykyisin rakennuksen paikka on Agoran alueen pohjoisosan halkaisevan Ateenan metron Linjan 1 ja sen pohjoispuolella kulkevan Adrianoú-kadun välissä. Rakennuksen perustukset ovat näkyvillä metroradan vieressä.[1][2]

Lähteet

  1. a b c d e f g Agora Monument: Royal Stoa Agora Excavations. American School of Classical Studies at Athens. Viitattu 9.3.2015.
  2. a b c d e Athens, Stoa Basileios Perseus. Viitattu 9.3.2015.
  3. Hansen, Mogens Herman: The Athenian Democracy in the Age of Demosthenes: Structure, Principles, and Ideology, s. 288. University of Oklahoma Press, 1991. ISBN 0806131438.
  4. Platon: Euthyfron 2a.
  5. Robertson, Noel: The Stoa of the Herms. Zeitschrift für Papyrologie und Epigraphik, 1999, 127. vsk, s. 167-172. Artikkelin verkkoversio.