Ero sivun ”Samuel Chydenius” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
lisätietoa |
Elo (keskustelu | muokkaukset) →Elämä: Typo Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Samuel Chydenius syntyi Eurajoen kirkkoherran apulaisena toimineen Jakob Chydeniuksen ja Hedvig Hornaeuksen kahdeksanlapsisen perheen vanhimpana, mutta muutti jo samana vuonna [[Sotkamo]]on hänen isänsä saatua paikkakunnalta kappalaisen viran.<ref name="SSH s.31"/> Chydenius aloitti opinnot Turun Akatemiassa vuonna 1745 ja suoritti maisterin tutkinnon kolme vuotta myöhemmin. Tämän jälkeen hän opiskeli vuodesta 1749 [[Carl von Linné]]n, [[Johan Gottschalk Wallerius|Johan Gottschalk Walleriuksen]] ja [[Samuel Klingenstierna]]n johdolla [[Uppsalan yliopisto]]ssa ja 1751 Chydenius nimitettiin [[Ruotsin tiedeakatemia]]n oppijäseneksi. Hän palasi Suomeen 1753, jolloin Chydenius valittiin Turun akatemian kemian ja mineralogian dosentiksi.<ref name=matrikkeli/><ref name=nordisk>{{Verkkoviite | Osoite = http://runeberg.org/nfac/0172.html | Nimeke = Nordisk familjebok | Julkaisija = Projekt Runeberg | Viitattu = 1.2.2016}}</ref> |
Samuel Chydenius syntyi Eurajoen kirkkoherran apulaisena toimineen Jakob Chydeniuksen ja Hedvig Hornaeuksen kahdeksanlapsisen perheen vanhimpana, mutta muutti jo samana vuonna [[Sotkamo]]on hänen isänsä saatua paikkakunnalta kappalaisen viran.<ref name="SSH s.31"/> Chydenius aloitti opinnot Turun Akatemiassa vuonna 1745 ja suoritti maisterin tutkinnon kolme vuotta myöhemmin. Tämän jälkeen hän opiskeli vuodesta 1749 [[Carl von Linné]]n, [[Johan Gottschalk Wallerius|Johan Gottschalk Walleriuksen]] ja [[Samuel Klingenstierna]]n johdolla [[Uppsalan yliopisto]]ssa ja 1751 Chydenius nimitettiin [[Ruotsin tiedeakatemia]]n oppijäseneksi. Hän palasi Suomeen 1753, jolloin Chydenius valittiin Turun akatemian kemian ja mineralogian dosentiksi.<ref name=matrikkeli/><ref name=nordisk>{{Verkkoviite | Osoite = http://runeberg.org/nfac/0172.html | Nimeke = Nordisk familjebok | Julkaisija = Projekt Runeberg | Viitattu = 1.2.2016}}</ref> |
||
Ehdotettuaan Ruotsin tiedeakatemialle Suomen kulkuyhteyksien parantamista, Chydenius sai tehtäväkseen tutkia [[Pohjanmaa]]n ja [[Savo]]n vesistöjä. Vuonna 1755 hän johti [[Kyrönjoki|Kyrönjoen]] perkausta ja 1756 Chydeniuksesta tuli [[Augustin Ehrensvärd]]in apulainen [[Oulujoki|Oulujoen]] ja [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] koskienperkauksissa.<ref name=matrikkeli/><ref name="SSH s.31"/><ref name="oit">Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2 p. 87</ref> Hän hukkui [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] Niskakoskeen heinäkuussa 1757 |
Ehdotettuaan Ruotsin tiedeakatemialle Suomen kulkuyhteyksien parantamista, Chydenius sai tehtäväkseen tutkia [[Pohjanmaa]]n ja [[Savo]]n vesistöjä. Vuonna 1755 hän johti [[Kyrönjoki|Kyrönjoen]] perkausta ja 1756 Chydeniuksesta tuli [[Augustin Ehrensvärd]]in apulainen [[Oulujoki|Oulujoen]] ja [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] koskienperkauksissa.<ref name=matrikkeli/><ref name="SSH s.31"/><ref name="oit">Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2 p. 87</ref> Hän hukkui [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] Niskakoskeen heinäkuussa 1757 ollessaan mittaamassa joen syvyyttä.<ref name=nordisk/> |
||
Samuel Chydeniuksen veli oli [[Anders Chydenius]].<ref name="oit"/> |
Samuel Chydeniuksen veli oli [[Anders Chydenius]].<ref name="oit"/> |
||
Versio 19. tammikuuta 2019 kello 23.37
Samuel Chydenius (21. helmikuuta 1727 Eurajoki – 11. heinäkuuta 1757 Kokemäki[1]) oli suomalainen luonnontieteilijä, joka toimi muun muassa Turun akatemiaan ensimmäisenä kemian ja mineralogian dosenttina.[2]
Elämä
Samuel Chydenius syntyi Eurajoen kirkkoherran apulaisena toimineen Jakob Chydeniuksen ja Hedvig Hornaeuksen kahdeksanlapsisen perheen vanhimpana, mutta muutti jo samana vuonna Sotkamoon hänen isänsä saatua paikkakunnalta kappalaisen viran.[2] Chydenius aloitti opinnot Turun Akatemiassa vuonna 1745 ja suoritti maisterin tutkinnon kolme vuotta myöhemmin. Tämän jälkeen hän opiskeli vuodesta 1749 Carl von Linnén, Johan Gottschalk Walleriuksen ja Samuel Klingenstiernan johdolla Uppsalan yliopistossa ja 1751 Chydenius nimitettiin Ruotsin tiedeakatemian oppijäseneksi. Hän palasi Suomeen 1753, jolloin Chydenius valittiin Turun akatemian kemian ja mineralogian dosentiksi.[1][3]
Ehdotettuaan Ruotsin tiedeakatemialle Suomen kulkuyhteyksien parantamista, Chydenius sai tehtäväkseen tutkia Pohjanmaan ja Savon vesistöjä. Vuonna 1755 hän johti Kyrönjoen perkausta ja 1756 Chydeniuksesta tuli Augustin Ehrensvärdin apulainen Oulujoen ja Kokemäenjoen koskienperkauksissa.[1][2][4] Hän hukkui Kokemäenjoen Niskakoskeen heinäkuussa 1757 ollessaan mittaamassa joen syvyyttä.[3]
Samuel Chydeniuksen veli oli Anders Chydenius.[4]
Lähteet
- Lappalainen, Wolke, Pylkkänen: Suomen sodan historia 1808–1809. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura / Karttakeskus, 2008 (suom.kiel.). ISBN 978-951-593-197-9.