Ero sivun ”Äänenvoimakkuus” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
lähteitä |
Äänenvoimakkuuden aloitusteksti |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Korjattava|IW virheellinen}} |
{{Korjattava|IW virheellinen}} |
||
'''Äänenvoimakkuus''' on määre, jolla yleensä mitataan |
'''Äänenvoimakkuus''' on määre, jolla yleensä mitataan äänilähteen äänenvoimakkuutta.<ref name=komm/> Äänenvoimakkuudesta puhutaan usein ”volyymina”<ref name=vol/>. Kun mitataan [[ääni|äänen]] aiheuttaman vaikutuksen subjektiivista voimakkuutta puhutaan [[äänekkyys|äänekkyydestä]].<ref name=komm/> |
||
== Fysikaalinen äänenvoimakkuus == |
== Fysikaalinen äänenvoimakkuus == |
||
Rivi 20: | Rivi 20: | ||
</ref> |
</ref> |
||
<ref name=SA>Sibelius-Akatemia: [http://www2.siba.fi/akustiikka/?id=26&la=fi ''Akustiikan perusteet. "Sanasto"''].</ref> |
<ref name=SA>Sibelius-Akatemia: [http://www2.siba.fi/akustiikka/?id=26&la=fi ''Akustiikan perusteet. "Sanasto"''].</ref> |
||
<ref name=voim>Kielitoimiston sanakirja: [http://www.kielitoimistonsanakirja.fi ''"Äänenvoimakkuus"''].</ref> |
|||
<ref name=vol>Kielitoimiston sanakirja: [http://www.kielitoimistonsanakirja.fi ''"Volyymi"''].</ref> |
<ref name=vol>Kielitoimiston sanakirja: [http://www.kielitoimistonsanakirja.fi ''"Volyymi"''].</ref> |
||
<ref name=NSS>''Nykysuomen sivistyssanakirja: Vierasperäiset sanat'', s. 122. ''"fooni"''. Toimittanut Nykysuomen laitos. 12. painos. Helsinki: WSOY 1989. ISBN 951-0-09108-1.</ref> |
<ref name=NSS>''Nykysuomen sivistyssanakirja: Vierasperäiset sanat'', s. 122. ''"fooni"''. Toimittanut Nykysuomen laitos. 12. painos. Helsinki: WSOY 1989. ISBN 951-0-09108-1.</ref> |
Versio 22. joulukuuta 2018 kello 09.35
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: IW virheellinen |
Äänenvoimakkuus on määre, jolla yleensä mitataan äänilähteen äänenvoimakkuutta.[1] Äänenvoimakkuudesta puhutaan usein ”volyymina”[2]. Kun mitataan äänen aiheuttaman vaikutuksen subjektiivista voimakkuutta puhutaan äänekkyydestä.[1]
Fysikaalinen äänenvoimakkuus
Äänenvoimakkuudella voidaan myös tarkoittaa äänenpainetasoa, jota mitataan desibeleinä (dB) ja joka kertoo äänen fysikaalisen voimakkuuden.[1]
Ihmisen havainnoima äänekkyys
Äänenpainetason ja ihmisen kuulohavainnon välisenä yhteytenä toimii äänekkyystaso[1], jonka mittayksikkö on fooni[3] eli foni[1] ja äänekkyys[1], jonka mittayksikkö on sooni eli soni[1]. Nämä on kokeellisesti määritelty niin, että foni lukuarvona on 1 kHz:n ääneksen tapauksessa sama kuin ääneksen äänenpainetaso desibeleinä.[1] Soni-asteikko on lineaarinen voimakkuusasteikko.[1][4] Yksikön kehitti psykologi Stanley Smith Stevens[5].
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i Karjalainen, Matti: Kommunikaatioakustiikka. Suomenkielinen oppikirja, 237 sivua. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 1999. ISBN 951-22-4412-8.
- ↑ Kielitoimiston sanakirja: "Volyymi".
- ↑ Nykysuomen sivistyssanakirja: Vierasperäiset sanat, s. 122. "fooni". Toimittanut Nykysuomen laitos. 12. painos. Helsinki: WSOY 1989. ISBN 951-0-09108-1.
- ↑ Sibelius-Akatemia: Akustiikan perusteet. "Sanasto".
- ↑ Stanley Smith Stevens: A scale for the measurement of the psychological magnitude: loudness. In: APA Journals (Hrsg.): Psychological Review, Volume 43, Issue 5, pp. 405–416, 1936. [1]
Kirjallisuutta
- Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: Communication Acoustics: An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics. 430 sivua. John Wiley & Sons, Ltd, 2015. ISBN 978-1-118-86654-2. [2] [3].
- Van Bergeijk, William A. & Pierce, John R. & David, Edward E., jr: Aallot ja korva. Luonto tieteen valossa 4. Alkuteoksen nimi Wawes and the ear. 195 sivua. Suomentanut Reino Tuokko. Helsinki: WSOY, 1960.
- Fletcher, Harvey; Munson, Wilden A.: Loudness, its definition, measurement and calculation, The Journal of the Acoustical Society of America, Volume 5, Issue 2, pp. 82–108, 1933. [4]
Aiheesta muualla
- Karjalainen, Matti: Hieman akustiikkaa. Suomenkielinen opetusmoniste, 54 sivua. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2000.
- Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: Lyhyt johdatus kommunikaatioakustiikkaan. Suomenkielinen opetusmoniste, 36 sivua. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2015.
- Pulkki, Ville: Kommunikaatioakustiikan perusteet. Suomenkielinen opetusmoniste. Espoo: Aalto-yliopisto, Signaalinkäsittelyn ja Akustiikan laitos, 2016.
- Harvey Fletcherin artikkelit Acoustical Society of American (ASA) nettisivulla.
- Wilden A. Munsonin artikkelit Acoustical Society of American (ASA) nettisivulla.