Ero sivun ”Suomalais-venäläinen koulu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
uusi rakennus |
p →Katso myös: typogr. |
||
| Rivi 70: | Rivi 70: | ||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
[[Aleksanterin kimnaasi]] |
* [[Aleksanterin kimnaasi]] |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 1. joulukuuta 2018 kello 18.53
Suomalais-venäläinen koulu (lyh. SVK) on vuonna 1955 perustettu kaksikieliseen opetukseen erikoistunut koulu Helsingin Kaarelassa (tarkemmin Maununnevalla). Koulussa toimii esikoulu, peruskoulu ja lukio sekä vuonna 1990 SVK:n naapuritontilla toimintansa aloittanut päiväkoti Kalinka[1]. Koulun perusrakennuksen on suunnitellut arkkitehti Osmo Sipari.[2] Koulu on valtion ylläpitämä.[3]
Vuonna 1990 Mihail Gorbatšovin silloinen vaimo Raisa Gorbatšova osallistui päiväkoti Kalinkan avajaisiin.
Historia
| Vuosi | KA-raja (A-venäjän linja) |
KA-raja (B3-venäjän linja) |
Aloitus- paikat |
|---|---|---|---|
| 2000–2001 |  7,00[4] |
||
| 2001–2002 | 7,00[4] |
||
| 2002–2003 | 7,00[4] |
||
| 2003–2004 |  7,09[4] |
||
| 2004–2005 |  7,00[4] |
||
| 2005–2006 | 7,18[4] |
||
| 2006–2007 | 7,01[4] |
||
| 2007–2008 | 7,00[4] |
||
| 2008–2009 | 7,00[4] |
||
| 2009–2010 | 7,00[4] |
||
| 2010–2011 | 7,00[4] |
||
| 2011–2012 | 7,00[4] |
7,00[4] |
|
| 2012–2013 | 7,31[4] |
7,00[4] |
41[5]
|
| 2013–2014 | 7,08[6] |
7,02[6] |
36[5]
|
| 2014–2015 | 7,31[7] |
7,17[7] |
45 [7]
|
| Pääsyvaatimuksena hyväksytty kielikoe[4] | |||
Suomalais-venäläinen koulun juuret ulottuvat vuoteen 1861, jolloin perustettiin kauppias Nikifor Tabunovin myötävaikutuksella kotikoulu venäläisille lapsille Helsingin keskustaan. Tästä kolmen vuoden kuluttua, vuonna 1864, perustettiin varsinainen venäläinen koulu Suomessa, joka tunnetaan niin sanottuna Tabunovin kouluna.[8] Sen seuraajaksi perustettiin 1930 Helsingin venäläinen lyseo, jota ylläpitämään perustettiin 1955 Helsingin venäläisten koulujen kannatusyhdistys. Vuonna 1963 nimi muutettiin Helsingin suomalais-venäläiseksi kouluksi. Koulu toimi Neitsytpolku 1:ssä Ullanlinnassa kunnes uusi koulurakennus valmistui 1964 Kaarelaan. Sitä laajennettiin 1970[9][10] sekä lukio-osalla vuonna 1985.
Peruskouluun siirtymisen yhteydessä koulu vaihtui 1977 valtion omistukseen. Sitä varten annettiin 21. toukokuuta 1976 laki suomalais-venäläisestä koulusta, jota täydennettiin asetuksella 7. huhtikuuta 1977. Normaalin oppimäärän ohella oppilaat tuli perehdyttää venäjän kieleen sekä Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton kansojen kulttuuriin.[10] Asetuksen mukaan koulun johtokunnassa tuli olla opettajien ja vanhempainneuvoston ohella edustaja myös Suomi-Neuvostoliitto-Seurasta,[11] mikä vaihdettiin joulukuussa 1994 Suomen ja Venäjän kansojen ystävyysseuraan.[12] Laki suomalais-venäläisestä koulusta kumottiin vuonna 1998, mutta asetus on muutettuna edelleen voimassa.[13]
Vuonna 2018 ryhdyttiin valmistelemaan asemakaavamuutosta, joka mahdollistaa vanhojen, huonokuntoisiksi todettujen koulurakennusten purkamisen. Uudisrakennuksen suunnittelukilpailu pidettiin keväällä 2018, ja voittajaehdotus valittiin lokakuussa 2018. Uuden rakennuksen on tarkoitus valmistua kesäkuussa 2021 entisen paikalle.[14]
Tunnettuja entisiä oppilaita
- Kalle Ahola (s. 1972), Don huonot-yhtyeen laulajalähde?
- Jussi Chydenius (s. 1972), muusikkolähde?
- Kalle Chydenius (s. 1970), muusikko, edellisen velilähde?
- Maria Guzenina-Richardson (s. 1969), kansanedustaja[15]
- Petteri Koponen (s. 1988), koripalloilija[16]
- Tuomas Kytömäki (s. 1974), Salatuista elämistä tuttu näyttelijälähde?
- Joel Melasniemi (s. 1975), Ultra Brassa ja Scandinavian Music Groupissa vaikuttava muusikkolähde?
- Vilma Melasniemi (s. 1973), näyttelijä, edellisen sisar[17]
- Taikuri Luttinen (s. 1957), taikuri[18]
- Antti Pihlström (s. 1984), Suomen maajoukkueessa pelannut jääkiekkoilijalähde?
- Jan Rechberger (s. 1974), Amorphis-metallibändin rumpalilähde?
- Roni Porokara (s. 1983), Suomen maajoukkueessa pelannut jalkapalloilijalähde?
- Anni Sinnemäki (s. 1973), poliitikko ja runoilijalähde?
- Petri Räisänen (s. 1967), maailmankuulu joogi
Katso myös
Lähteet
 |
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. |
- ↑ http://www.kalinka.org/Fi/www_svkkann_fi.html
- ↑ http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=957170
- ↑ http://www.svk.edu.hel.fi/index.php?id=90
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Helsingin lukioiden sisäänpääsyrajat 2000-2012 (XLS) Helsingin kaupunki. Viitattu 26.10.2014.
- ↑ a b Helsingin lukioiden yhteishaun tulokset 2012–2014 (PDF) (Sivu 4) Vantaan kaupunki. Viitattu 26.10.2014.
- ↑ a b Lukioiden keskiarvot ja pisteet vuosina 2010–2013 (PDF) (Sivu 4) Vantaan kaupunki. Viitattu 26.10.2014.
- ↑ a b c Helsingissä jäi täyttämättä satoja opiskelupaikkoja – katso pääkaupunkiseudun keskiarvot 12.6.2014. Helsingin sanomat. Viitattu 26.10.2014.
- ↑ http://fin.rs.gov.ru/fin/node/866
- ↑ http://www.svk.edu.hel.fi/index.php?id=historiaa
- ↑ a b Helsingin suomalais-venäläisen koulun suomenkielinen yhteiskoulu 1964–1971; Helsingin suomalais-venäläinen koulu 1971–1977. Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli.
- ↑ Asetus suomalais-venäläisestä koulusta (314/1977). Finlex.
- ↑ Asetus Suomalais-venäläisestä koulusta annetun asetuksen muuttamisesta (1287/1994). Finlex.
- ↑ Laki Suomalais-venäläisestä koulusta (viitetiedot). Finlex.
Asetus Suomalais-venäläisestä koulusta (viitetiedot). Finlex. - ↑ Suomalais-venäläinen koulu puretaan. Tanotorvi, 28.11.2018, nro 11, s. 4–5. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012101216197620_uu.shtml
- ↑ http://www.iltasanomat.fi/koripallo/art-1288474411641.html
- ↑ http://www.apu.fi/ihmiset/article149256-1.html
- ↑ http://www.uranus.fi/artikkelit/nayta/taikuri-jarmo-luttinen/14324
Aiheesta muualla