Ero sivun ”Kalteva taso” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 143.51.113.180) ja palautettiin versio 16929486, jonka on tehnyt Crt: ei lähteiden poistoa |
Pro Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[File:Free body.svg|thumb|200px|Kappaleeseen vaikuttavat voimat]] |
[[File:Free body.svg|thumb|200px|Kappaleeseen vaikuttavat voimat]] |
||
'''Kalteva taso''' on [[fysiikka| |
'''Kalteva taso''' on [[fysiikka|pro]] yksi [[yksinkertainen kone|yksinkertaisiksi koneiksi]] nimitetyistä systeemeistä. Kaltevaa tasoa voi käyttää avuksi nostettaessa esinettä alemmalta tasolta ylemmälle. Tällöin [[voima (fysiikka)|voima]]n ei tarvitse olla niin suuri kuin pystysuoraan nostettaessa, vaikka työntömatka kasvaakin. Tehty [[työ (fysiikka)|työ]] on yhtä suuri kummassakin tapauksessa, ellei oteta huomioon [[kitka]]n vaikutusta. |
||
== Tasapainoehto == |
== Tasapainoehto == |
Versio 27. marraskuuta 2018 kello 11.28
Kalteva taso on pro yksi yksinkertaisiksi koneiksi nimitetyistä systeemeistä. Kaltevaa tasoa voi käyttää avuksi nostettaessa esinettä alemmalta tasolta ylemmälle. Tällöin voiman ei tarvitse olla niin suuri kuin pystysuoraan nostettaessa, vaikka työntömatka kasvaakin. Tehty työ on yhtä suuri kummassakin tapauksessa, ellei oteta huomioon kitkan vaikutusta.
Tasapainoehto
Kaltevalla tasolla olevaan kappaleeseen kohdistuva painovoima mg voidaan jakaa pinnan suuntaiseen ja sitä vastaan kohtisuoraan komponenttiin. Pintaa vastaan kohtisuora komponentti on suuruudeltaan mg cos α, missä m on kappaleen massa, g painovoiman kiihtyvyys ja α pinnan kaltevuuskulma. Tämän komponentin vaikutuksen kuitenkin kumoaa pinnan antama tukivoima, minkä vuoksi painovoimasta jää vaikuttamaan vain sen pinnan suuntainen komponentti, suuruudeltaan mg sin α.
Kaltevalla tasolla oleva kappale on tasapainossa, kun pinnan suuntaisesti kohti sen yläpäätä vaikuttava voima (F) on yhtä suuri kuin kappaleen painon pinnan suuntainen komponentti:
Tällöin tämän voiman suhde kappaleen painoon on sama kun pinnan korkeuden suhde sen pituuteen eli sen kaltevuuskulman sini.
Jos sen sijaan voima vaikuttaa vaakasuoraan, kannan suuntaisesti, kappale on tasapainossa, kun tämän voiman suhde kappaleen painoon on yhtä suuri kuin pinnan korkeuden suhde sen kantaan eli kaltevuuskulman tangentti.[2]
Kiihtyvä liike kaltevalla tasolla
Jos kaltevalla tasolla olevaan kappaleeseen ei vaikuta muita voimia kuin sen paino, pinnan antama tukivoima ja kitka, se saa kiihtyvyyden
- ,
missä μ on kappaleen ja pinnan välinen kitkakerroin. Kappale lähtee siis liikkeelle, mikäli kaltevuuskulman sini on suurempi kuin kosini kerrottuna kitkakertoimella.
Lähteet
- ↑ K. V. Laurikainen, Uuno Nurmi, Rolf Qvickström , Erkki Rosenberg, Matti Tiilikainen: Lukion fysiikka 2, s. 89. WSOY, 1974. ISBN 951-0-05657-X.
- ↑ Yrjö Karilas: ”Fysiikka, Mekaaniset koneet”, Pikku Jättiläinen, 19. painos, s. 715. WSOY, 1964.