Ero sivun ”Kristian I” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kh
Rivi 53: Rivi 53:
Kristian sai vallattua syrjäytetyn unionikuninkaan [[Eerik Pommerilainen|Eerik Pommerilaisen]] hallitseman [[Gotlanti|Gotlannin]] tämän sovittua tanskalaisten kanssa. Vuonna 1457 Ruotsissa puhkesi kapina, ja Kaarle syrjäytettiin. Kapinajohtajat [[Jöns Pentinpoika Oxenstierna]] ja [[Eerik Akselinpoika Tott]] kutsuivat Kristianin Ruotsin kuninkaaksi, ja hänet kruunattiin 23. kesäkuuta 1457. Kristian hankki itselleen myös Schleswig-Holsteinin vuonna 1460. Tämä aiheutti kuitenkin suuren velkataakan, ja Kristian joutui kiristämään [[vero]]ja.
Kristian sai vallattua syrjäytetyn unionikuninkaan [[Eerik Pommerilainen|Eerik Pommerilaisen]] hallitseman [[Gotlanti|Gotlannin]] tämän sovittua tanskalaisten kanssa. Vuonna 1457 Ruotsissa puhkesi kapina, ja Kaarle syrjäytettiin. Kapinajohtajat [[Jöns Pentinpoika Oxenstierna]] ja [[Eerik Akselinpoika Tott]] kutsuivat Kristianin Ruotsin kuninkaaksi, ja hänet kruunattiin 23. kesäkuuta 1457. Kristian hankki itselleen myös Schleswig-Holsteinin vuonna 1460. Tämä aiheutti kuitenkin suuren velkataakan, ja Kristian joutui kiristämään [[vero]]ja.


[[Uppsalan arkkipiispa]] Jöns Pentinpoika Oxenstierna lupasi 1463 [[Uplanti|Uplannin]] talonpojille ominpäin verohelpotuksia, mikä johti hänen vangitsemiseensa. Tämä synnytti arkkipiispan tukijoiden kapinan, jonka päätteeksi Kristian joutui pakenemaan Ruotsista Tanskaan 1464. Ruotsin kuninkaaksi nousi jälleen Kaarle Knuutinpoika.
[[Uppsalan arkkipiispa]] Jöns Pentinpoika Oxenstierna lupasi 1463 [[Uplanti|Uplannin]] talonpojille omin päin verohelpotuksia, mikä johti hänen vangitsemiseensa. Tämä synnytti arkkipiispan tukijoiden kapinan, jonka päätteeksi Kristian joutui pakenemaan Ruotsista Tanskaan 1464. Ruotsin kuninkaaksi nousi jälleen Kaarle Knuutinpoika.


Kristian kuoli 1481 ja hänet on haudattu [[Roskilden tuomiokirkko]]on. Hän on Englannin ja Skotlannin [[Jaakko I (Englanti)|Jaakko I:n]] kaukainen esi-isä, ja sitä kautta sukua nykypäivän brittimonarkeille.
Kristian kuoli 1481 ja hänet on haudattu [[Roskilden tuomiokirkko]]on. Hän on Englannin ja Skotlannin [[Jaakko I (Englanti)|Jaakko I:n]] kaukainen esi-isä, ja sitä kautta sukua nykypäivän brittimonarkeille.

Versio 22. marraskuuta 2018 kello 20.06

Tämä artikkeli kertoo Tanskan ja Kalmarin unionin kuninkaasta. Saksin vaaliruhtinaasta kerrotaan artikkelissa Kristian I (Saksi).
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Kristian I
Kristian I ja kuningatar Dorothea. Tuntemattoman taiteilijan teos 1400-luvulta.
Kristian I ja kuningatar Dorothea. Tuntemattoman taiteilijan teos 1400-luvulta.
Norjan kuningas
1450–1481
Edeltäjä Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde
Seuraaja Hannu I
Tanskan kuningas
1448–1481
Edeltäjä Kristoffer Baijerilainen
Seuraaja Hannu I
Ruotsin kuningas
1457–1464
Edeltäjä Eerik Akselinpoika Tott ja Jöns Pentinpoika Oxenstierna
valtionhoitajat
Seuraaja Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde
Henkilötiedot
Syntynythelmikuu 1426
Kuollut21. toukokuuta 1481 (55 vuotta)

Kristian I Oldenburgilainen (helmikuu 1426 – 21. toukokuuta 1481) oli tanskalainen monarkki ja Kalmarin unionin maiden unionikuningas (Tanskan 1448–1481, Norjan 1450–1481 ja Ruotsin 1457–1464). Hän oli myös Schleswigin ja Holsteinin herttua vuosina 1460–1481.

Kristian I oli ensimmäinen Oldenburgin hallitsijasukua edustanut Tanskan kuningas. Suku on hallinnut Tanskaa yhtäjaksoisesti hänestä alkaen.

Elämäkerta

Kristian valittiin Tanskan kuninkaaksi vuonna 1448 edellisen kuninkaan Kristofer Baijerilaisen kuoltua ilman perillistä. Ruotsin kuninkaaksi oli aiemmin valittu Kaarle Knuutinpoika Bonde, mikä johti kiistaan unionikuninkuudesta. Kaarle Knuutinpoika otti pian myös Norjan kruunun, mutta joutui luovuttamaan sen Kristianille 1450. Tanska ja Ruotsi joutuivat sotaan vuonna 1451.

Kristian sai vallattua syrjäytetyn unionikuninkaan Eerik Pommerilaisen hallitseman Gotlannin tämän sovittua tanskalaisten kanssa. Vuonna 1457 Ruotsissa puhkesi kapina, ja Kaarle syrjäytettiin. Kapinajohtajat Jöns Pentinpoika Oxenstierna ja Eerik Akselinpoika Tott kutsuivat Kristianin Ruotsin kuninkaaksi, ja hänet kruunattiin 23. kesäkuuta 1457. Kristian hankki itselleen myös Schleswig-Holsteinin vuonna 1460. Tämä aiheutti kuitenkin suuren velkataakan, ja Kristian joutui kiristämään veroja.

Uppsalan arkkipiispa Jöns Pentinpoika Oxenstierna lupasi 1463 Uplannin talonpojille omin päin verohelpotuksia, mikä johti hänen vangitsemiseensa. Tämä synnytti arkkipiispan tukijoiden kapinan, jonka päätteeksi Kristian joutui pakenemaan Ruotsista Tanskaan 1464. Ruotsin kuninkaaksi nousi jälleen Kaarle Knuutinpoika.

Kristian kuoli 1481 ja hänet on haudattu Roskilden tuomiokirkkoon. Hän on Englannin ja Skotlannin Jaakko I:n kaukainen esi-isä, ja sitä kautta sukua nykypäivän brittimonarkeille.

Aiheesta muualla

Edeltäjä:
Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde 		Norjan kuningas
1450–1481 		Seuraaja:
Hannu I
Edeltäjä:
Kristoffer Baijerilainen 		Tanskan kuningas
1448–1481 		Seuraaja:
Hannu I
Edeltäjä:
Eerik Akselinpoika Tott ja Jöns Pentinpoika Oxenstierna
valtionhoitajat 		Ruotsin kuningas
1457–1464 		Seuraaja:
Kaarle Knuutinpoika Bonde
Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kristian_I&oldid=17724429”