Ero sivun ”Pasilan kirkko” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
vielä yksi luokka
Virheellisen sukunimen.
Rivi 17: Rivi 17:
|vuosi2 = 1978
|vuosi2 = 1978
}}
}}
'''Pasilan kirkko''' oli alkujaan Pasilan suomalaisen seuran omistama puurakennus [[Helsinki|Helsingin]] vanhassa [[Puu-Pasila]]ssa. Vuonna 1920 se siirtyi Pasilan seurakunnan omistukseen ja se korjattiin [[Albert Nyberg]]in suunnitelmien mukaan kirkoksi ja työkeskukseksi. Remontoitu rakennus edusti huoneratkaisuiltaan niinkutsutun pikkukirkkoliikkeen toiminta-ajatusta. Kirkon pinta-ala oli 81 m<sup>2</sup> plus 39 m<sup>2</sup> parvi. Istumapaikkoja siinä oli 250 hengelle. Kirkossa oli 10-äänikertaiset pneumaattiset urut. Alttarilla oli saksalaista alkuperää ollut krusifiksi ja lisäksi [[Oskar Noponen|Oskar Noposen]] ja [[Gunnar Forsström]]in lasimaalauksia. Kirkon kellotapuli oli rakennettu vuonna 1932 ja siellä oli kaksi kelloa. Kirkkorakennus purettiin muun kaupunginosan mukana vuonna 1978.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Haapio & Luostarinen | Nimeke = Suomen Kirkot ja kirkkotaide 2 | Vuosi = 1980 | Sivu = 54| Julkaisupaikka = Lieto | Julkaisija = Etelä-Suomen Kustannus Oy | Suomentaja = | Tunniste = | Viitattu = 24.8.2017 }}</ref>
'''Pasilan kirkko''' oli alkujaan Pasilan suomalaisen seuran omistama puurakennus [[Helsinki|Helsingin]] vanhassa [[Puu-Pasila]]ssa. Vuonna 1920 se siirtyi Pasilan seurakunnan omistukseen ja se korjattiin [[Albert Nyberg]]in suunnitelmien mukaan kirkoksi ja työkeskukseksi. Remontoitu rakennus edusti huoneratkaisuiltaan niinkutsutun pikkukirkkoliikkeen toiminta-ajatusta. Kirkon pinta-ala oli 81 m<sup>2</sup> plus 39 m<sup>2</sup> parvi. Istumapaikkoja siinä oli 250 hengelle. Kirkossa oli 10-äänikertaiset pneumaattiset urut. Alttarilla oli saksalaista alkuperää ollut krusifiksi ja lisäksi [[Oskar Nupponen|Oskar]] Nupposen ja [[Gunnar Forsström]]in lasimaalauksia. Kirkon kellotapuli oli rakennettu vuonna 1932 ja siellä oli kaksi kelloa. Kirkkorakennus purettiin muun kaupunginosan mukana vuonna 1978.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Haapio & Luostarinen | Nimeke = Suomen Kirkot ja kirkkotaide 2 | Vuosi = 1980 | Sivu = 54| Julkaisupaikka = Lieto | Julkaisija = Etelä-Suomen Kustannus Oy | Suomentaja = | Tunniste = | Viitattu = 24.8.2017 }}</ref>


Nykyään [[Pasila]]ssa ei ole varsinaista kirkkoa. [[Länsi-Pasila]]ssa on vuonna 1985 valmistunut [[Länsi-Pasilan kappeli]], joka on poistunut käytöstä.<ref>[http://www.helsinginkirkot.fi/fi/kirkot/lansi-pasilan-kappeli Länsi-Pasilan kappeli] Helsingin kirkot. Viitattu 26.8.2017.</ref>
Nykyään [[Pasila]]ssa ei ole varsinaista kirkkoa. [[Länsi-Pasila]]ssa on vuonna 1985 valmistunut [[Länsi-Pasilan kappeli]], joka on poistunut käytöstä.<ref>[http://www.helsinginkirkot.fi/fi/kirkot/lansi-pasilan-kappeli Länsi-Pasilan kappeli] Helsingin kirkot. Viitattu 26.8.2017.</ref>

Versio 30. maaliskuuta 2018 kello 15.45

Pasilan kirkko
Seurakunta Pasilan seurakunta
Rakentamisvuosi korjattiin kirkoksi 1921
Suunnittelija Albert Nyberg
Materiaali puu
Istumapaikkoja 250
Poistui käytöstä 1978
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Pasilan kirkko oli alkujaan Pasilan suomalaisen seuran omistama puurakennus Helsingin vanhassa Puu-Pasilassa. Vuonna 1920 se siirtyi Pasilan seurakunnan omistukseen ja se korjattiin Albert Nybergin suunnitelmien mukaan kirkoksi ja työkeskukseksi. Remontoitu rakennus edusti huoneratkaisuiltaan niinkutsutun pikkukirkkoliikkeen toiminta-ajatusta. Kirkon pinta-ala oli 81 m2 plus 39 m2 parvi. Istumapaikkoja siinä oli 250 hengelle. Kirkossa oli 10-äänikertaiset pneumaattiset urut. Alttarilla oli saksalaista alkuperää ollut krusifiksi ja lisäksi Oskar Nupposen ja Gunnar Forsströmin lasimaalauksia. Kirkon kellotapuli oli rakennettu vuonna 1932 ja siellä oli kaksi kelloa. Kirkkorakennus purettiin muun kaupunginosan mukana vuonna 1978.[1]

Nykyään Pasilassa ei ole varsinaista kirkkoa. Länsi-Pasilassa on vuonna 1985 valmistunut Länsi-Pasilan kappeli, joka on poistunut käytöstä.[2]

Lähteet

  1. Haapio & Luostarinen: Suomen Kirkot ja kirkkotaide 2, s. 54. Lieto: Etelä-Suomen Kustannus Oy, 1980.
  2. Länsi-Pasilan kappeli Helsingin kirkot. Viitattu 26.8.2017.
Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.