Ero sivun ”Lapsiporno” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
muotoon alle "18-vuotiata", koska muista lähteistä vaikuttaa, että ikäraja pornolle tietyissä EU-maissa ollut aikoinaan sama kuin suojaikä seksille, mikä osassa lähteessä mainituissa maissa on 15, ei 16 vuotta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 14: Rivi 14:
<blockquote>"Child pornography means any representation, by whatever means, of a child engaged in real or simulated explicit sexual activities or any representation of the sexual parts of a child for primarily sexual purposes."<ref>http://www2.ohchr.org/english/law/crc-sale.htm</ref></blockquote>
<blockquote>"Child pornography means any representation, by whatever means, of a child engaged in real or simulated explicit sexual activities or any representation of the sexual parts of a child for primarily sexual purposes."<ref>http://www2.ohchr.org/english/law/crc-sale.htm</ref></blockquote>


Ennen vuotta 2004 suomen rikoslaki ei määritellyt selkeästi sanaa "lapsi" pornoa koskevassa lainsäädännössä. Kyseisenä vuonna lakiin lisättiin täsmennys: ''"lapsena pidetään kahdeksaatoista vuotta nuorempaa henkilöä sekä henkilöä, jonka ikää ei voida selvittää, mutta jonka on perusteltua syytä olettaa olevan kahdeksaatoista vuotta nuorempi".'' Lisäys vaikutti teinipornografian laillisuuden arviointiin, sillä osassa EU-maita oli ollut laillista käyttää alle 18 vuotiaita näyttelijöitä teinipornografisissa tuotannoissa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Pelastakaa Lapset - Rädda Barnen|Nimeke=Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja uudet viestintäteknologiat - Moniammatillinen yhteistyö|Vuosi=2007|Sivu=79|Selite=Pelastakaa Lapset ry:n julkaisusarja n:o 8|Julkaisupaikka=Forssa|Julkaisija=Pelastakaa Lapset ry|Isbn=978-951-98969-9-1|www=https://frantic.s3-eu-west-1.amazonaws.com/pelastakaalapset/2016/02/01155657/Kirja-2007_web.pdf|www-teksti=|Viitattu=5.8.2017}}</ref>
Ennen vuotta 2004 suomen rikoslaki ei määritellyt selkeästi sanaa "lapsi" pornoa koskevassa lainsäädännössä. Kyseisenä vuonna lakiin lisättiin täsmennys: ''"lapsena pidetään kahdeksaatoista vuotta nuorempaa henkilöä sekä henkilöä, jonka ikää ei voida selvittää, mutta jonka on perusteltua syytä olettaa olevan kahdeksaatoista vuotta nuorempi".'' Lisäys vaikutti teinipornografian laillisuuden arviointiin, sillä osassa EU-maita oli ollut laillista käyttää alle 18-vuotiaita näyttelijöitä teinipornografisissa tuotannoissa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Pelastakaa Lapset - Rädda Barnen|Nimeke=Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja uudet viestintäteknologiat - Moniammatillinen yhteistyö|Vuosi=2007|Sivu=79|Selite=Pelastakaa Lapset ry:n julkaisusarja n:o 8|Julkaisupaikka=Forssa|Julkaisija=Pelastakaa Lapset ry|Isbn=978-951-98969-9-1|www=https://frantic.s3-eu-west-1.amazonaws.com/pelastakaalapset/2016/02/01155657/Kirja-2007_web.pdf|www-teksti=|Viitattu=5.8.2017}}</ref>


Suomen lainsäädännössä lapsipornografiaksi määritellään ainoastaan valokuva, videonauha, elokuva tai muu todellisuudenmukainen kuvatallenne mutta ei esimerkiksi piirroksia eikä kertomuksia, jotka esittävät lasta seksuaalisessa kanssakäymisessä tai muutoin loukkaavasti.
Suomen lainsäädännössä lapsipornografiaksi määritellään ainoastaan valokuva, videonauha, elokuva tai muu todellisuudenmukainen kuvatallenne mutta ei esimerkiksi piirroksia eikä kertomuksia, jotka esittävät lasta seksuaalisessa kanssakäymisessä tai muutoin loukkaavasti.

Versio 15. tammikuuta 2018 kello 16.16

Kartta lapsipornografian juridisesta asemasta maailmalla.
  Lapsipornografian hallussapito laillista
  Lapsipornografian hallussapito laitonta
  Kaiken pornografian hallussapito laitonta
  Ei tietoa

Lapsipornografia on pornografian kategoria, joka sisältää ne pornografiset teokset, joissa esiintyy lapsia (alle 18-vuotiaita henkilöitä). Lapsipornon valmistamiseen liittyy usein lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, jonka on katsottu olevan erittäin vahingollista lapsen henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille.[1][2] Lapsipornon tuotanto ja hallussapito on useissa maissa laitonta toimintaa.

Suomen rikoslain käyttämiä rikosnimikkeitä ovat

  • sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen
  • törkeä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittäminen
  • sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito.[3]

Valtion elokuvatarkastamon tulkinnan mukaan elokuva on lapsipornografiaa silloin kun ohjelmassa kuvataan alle 18-vuotiaita masturboimassa tai osapuolina aidoissa akteissa.[4] Suomen ratifioima lapsen oikeuksien sopimus määrittelee vastaavasti lapsen alle 18-vuotiaaksi ihmiseksi. Sopimuksen ihmiskauppaa käsittelevässä erillisessä lisäosassa lapsiporno määritellään seuraavasti:

"Child pornography means any representation, by whatever means, of a child engaged in real or simulated explicit sexual activities or any representation of the sexual parts of a child for primarily sexual purposes."[5]

Ennen vuotta 2004 suomen rikoslaki ei määritellyt selkeästi sanaa "lapsi" pornoa koskevassa lainsäädännössä. Kyseisenä vuonna lakiin lisättiin täsmennys: "lapsena pidetään kahdeksaatoista vuotta nuorempaa henkilöä sekä henkilöä, jonka ikää ei voida selvittää, mutta jonka on perusteltua syytä olettaa olevan kahdeksaatoista vuotta nuorempi". Lisäys vaikutti teinipornografian laillisuuden arviointiin, sillä osassa EU-maita oli ollut laillista käyttää alle 18-vuotiaita näyttelijöitä teinipornografisissa tuotannoissa.[6]

Suomen lainsäädännössä lapsipornografiaksi määritellään ainoastaan valokuva, videonauha, elokuva tai muu todellisuudenmukainen kuvatallenne mutta ei esimerkiksi piirroksia eikä kertomuksia, jotka esittävät lasta seksuaalisessa kanssakäymisessä tai muutoin loukkaavasti.

Sen sijaan Ruotsissa lapsipornografiaksi käsitetään myös kuvitteellisista aiheista tehdyt piirrokset. Ruotsi onkin yksi niistä harvoista maista, joissa lapsipornon käsite on laajennettu myös kuvitteellisiin piirroksiin.[7]

Lapsipornon vastainen internet-sensuuri Suomessa

Loppuvuodesta 2007 alettiin Suomessa internet-operaattoreille toimittaa vapaaehtoista suodatuslistaa, jolla pyrittiin estämään tavallisia käyttäjiä joutumasta tahtomattaan lapsipornosivustoille.[8] Sensuurilistalle joutui kuitenkin myös laillisia sivustoja, jotka eivät sisältäneet lapsipornoa, sekä sananvapauden puolesta puhuvia sivuja, joilla kritisoitiin suodatusta ratkaisuna lapsipornoon liittyviin ongelmiin.[9]

Katso myös

Lähteet