Ero sivun ”Ulosotto” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti

[katsottu versio]

← Vanhempi muutos Uudempi muutos →

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

VisuaalinenWikiteksti

Inline

Versio 10. joulukuuta 2017 kello 21.41

Ulosotto on viranomaisen suorittama laiminlyödyn velvoitteen pakkotäytäntöönpano.

Suomen ulosottokäytäntö

Suomessa yksityisoikeudellisen velvoitteen täytäntöönpano edellyttää tuomioistuimen tuomiota, mutta julkisoikeudellinen saatava, kuten vero, voidaan ulosmitata ilman maksuvelvollisuuden vahvistamista. Ulosotto on erityistäytäntöönpanon yleisnimitys. Sen tärkein laji on ulosmittaus eli rahamääräisen velvoitteen täytäntöönpano. Ulosottoon kuuluu myös irtaimen esineen tai kiinteistön luovutustuomion pakkotäytäntöönpano, hallinnan palauttaminen kuten häätö sekä teetto-, kielto- ja sietämistuomioiden täytäntöönpano. Ulosoton muoto on myös lapsen huoltoon tai tapaamisoikeuteen liittyvän päätöksen toteuttaminen.^[1]

Alueellisena ulosottoviranomaisena Suomessa toimii kihlakunnan ulosotto-osasto tai ulosottovirasto. Näitä johtaa johtava kihlakunnanvouti, jonka alaisuudessa työskentelee kihlakunnanvouteja sekä kihlakunnanulosottomiehiä. Ulosottomenettelystä voidaan valittaa erikseen määrättyihin käräjäoikeuksiin joko ulosottovalituksella tai voudin osoituksen mukaisesti täytäntöönpanoriitana.

Ellei velallisella ole rahaa, voidaan häneltä ulosmitata muuta omaisuutta. Se myydään tavallisesti julkisella huutokaupalla, pakkohuutokaupalla, josta saadut rahat käytetään velkojen maksuun.

Vuonna 2015 velallisen pankkitililtä voidaan ulosottaa kaikki ne rahat, jotka ylittävät 1021,05 euroa.^[2] Vuoden 2016 lopulla ulosotossa oli vajaat 500,000 henkilöä.^[3]

Ulosottomies seuraa velallisen pankkitiliä uljas nimisellä tietokone ohjelmalla, joka hälyttää, jos tili ylittää puolitoistakertaisesti suojaosuuden. Ylimenevä rahamäärä voidaan ulosmitata.

Mikäli velallinen todetaan ulosotossa varattomaksi, on seurauksena maksuhäiriömerkintä. Velkaongelmien ennalta ehkäisemiseen on olemassa kunnallinen velkaneuvontamenettely.

Katso myös

Perintätoimisto

Lähteet

↑ Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa IV palstat 775–778.
↑ Helsingin Sanomat, 12.1.2015, s.B10
↑ Melkein joka kymmenes suomalainen on ulosotossa – Talouden käänne parempaan ei näy vielä Yle, 2017

Aiheesta muualla

Ulosotto Oikeusministeriö
Ulosottokaari 15.6.2007/705 Finlex
Findikaattori - Ulosottovelallisten lukumäärä 2005- Tilastokeskus ja valtioneuvoston kanslia

[1] Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa IV palstat 775–778.

[2] Helsingin Sanomat, 12.1.2015, s.B10

[3] Melkein joka kymmenes suomalainen on ulosotossa – Talouden käänne parempaan ei näy vielä Yle, 2017

[1]

[2]

[3]

@@ Rivi 10: / Rivi 10: @@
 Alueellisena ulosottoviranomaisena Suomessa toimii kihlakunnan ulosotto-osasto tai ulosottovirasto. Näitä johtaa johtava [[kihlakunnanvouti]], jonka alaisuudessa työskentelee kihlakunnanvouteja sekä kihlakunnanulosottomiehiä. Ulosottomenettelystä voidaan valittaa erikseen määrättyihin [[käräjäoikeus|käräjäoikeuksiin]] joko ulosottovalituksella tai voudin osoituksen mukaisesti täytäntöönpanoriitana.
-Ellei velallisella ole rahaa, voidaan häneltä ulosmitata muuta omaisuutta. Se myydään tavallisesti julkisell [[huutokauppa|huutokaupalla]], ''pakkohuutokaupalla'', josta saadut rahat käytetään velkojen maksuun.
+Ellei velallisella ole rahaa, voidaan häneltä ulosmitata muuta omaisuutta. Se myydään tavallisesti julkisella [[huutokauppa|huutokaupalla]], ''pakkohuutokaupalla'', josta saadut rahat käytetään velkojen maksuun.
 Vuonna 2015 velallisen pankkitililtä voidaan ulosottaa kaikki ne rahat, jotka ylittävät 1021,05 euroa.<ref>Helsingin Sanomat, 12.1.2015, s.B10</ref> Vuoden 2016 lopulla ulosotossa oli vajaat 500,000 henkilöä.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-9754346 Melkein joka kymmenes suomalainen on ulosotossa – Talouden käänne parempaan ei näy vielä] Yle, 2017</ref>