Ero sivun ”Kaunokirjoitus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Kaunokirjoitus Suomessa: lähteissä ei suoraan sanottu olleen ensimmäinen |
Usm (keskustelu | muokkaukset) aikamuodon korjaus |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Image:Cursive.svg|thumb|300px|D'Nealian-kaunokirjoituskirjaimet, numerot ja välimerkit englannin kielelle]] |
[[Image:Cursive.svg|thumb|300px|D'Nealian-kaunokirjoituskirjaimet, numerot ja välimerkit englannin kielelle]] |
||
'''Kaunokirjoitus''' on [[kirjasin]]tyyppi, joka on suunniteltu kirjoitettavaksi käsin. |
'''Kaunokirjoitus''' on [[kirjasin]]tyyppi, joka on suunniteltu kirjoitettavaksi käsin. |
||
| Rivi 12: | Rivi 11: | ||
[[Graafikko]] ja [[kalligrafi]] [[Toivo Heiskanen|Toivo Heiskasen]] suunnittelema uusi kaunokirjoitusmallisto otettiin Suomessa käyttöön valtakunnallisesti 1980-luvun loppupuolella. Uusi mallisto perustui [[renessanssi]]n [[kursiivi]]kirjaimistoon. Siinä ei ole yhtä paljon sidontaa ja silmukoita kuin edeltäjässään, ja se on helpommin kirjoitettavaa. Se soveltuu myös sekä vasenkätisille että tasaterällä kirjoittajille Salervon mallia paremmin.<ref name="heiskanen" /> Seuraava tyyppikirjainuudistus tuli 2004.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pohjolansanomat.fi/teema/viikonvaihde/714037.shtml | Nimeke = Kaunokirjoitus vaihtuu tyyppikirjaimiin | Ajankohta = 22.3.200* | Julkaisija = Pohjolan Sanomat | Viitattu = 11.2.2007}}{{vanhentunut linkki}}</ref> |
[[Graafikko]] ja [[kalligrafi]] [[Toivo Heiskanen|Toivo Heiskasen]] suunnittelema uusi kaunokirjoitusmallisto otettiin Suomessa käyttöön valtakunnallisesti 1980-luvun loppupuolella. Uusi mallisto perustui [[renessanssi]]n [[kursiivi]]kirjaimistoon. Siinä ei ole yhtä paljon sidontaa ja silmukoita kuin edeltäjässään, ja se on helpommin kirjoitettavaa. Se soveltuu myös sekä vasenkätisille että tasaterällä kirjoittajille Salervon mallia paremmin.<ref name="heiskanen" /> Seuraava tyyppikirjainuudistus tuli 2004.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pohjolansanomat.fi/teema/viikonvaihde/714037.shtml | Nimeke = Kaunokirjoitus vaihtuu tyyppikirjaimiin | Ajankohta = 22.3.200* | Julkaisija = Pohjolan Sanomat | Viitattu = 11.2.2007}}{{vanhentunut linkki}}</ref> |
||
Opetushallitus hyväksyi joulukuussa 2014 uudet opetussuunnitelman perusteet, joiden mukainen perusopetus |
Opetushallitus hyväksyi joulukuussa 2014 uudet opetussuunnitelman perusteet, joiden mukainen perusopetus alkoi elokuussa 2016.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.oph.fi/download/163775_maarays_perusopetus_104_011_2014.pdf|nimeke = Määräys perusopetuksen järjestämisestä|julkaisu = |julkaisija = Opetushallitus|viitattu = 3.3..2015|tekijä = |ajankohta = 22.12.2014}}</ref> Uusissa opetussuunnitelman perusteissa vaaditaan opetettavan vain tekstauskirjaimilla kirjoittamista sekä näppäintaitoja.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf|nimeke = Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet|julkaisu = |julkaisija = Opetushallitus|viitattu = 3.3.2015|tekijä = |ajankohta = }}</ref> Kaunokirjoituksen opetus siis loppuu [[peruskoulu|peruskouluissa]] vuonna 2016. |
||
== Katso myös |
== Katso myös == |
||
* [[Käsiala]] |
* [[Käsiala]] |
||
* [[Vanhat käsialat]] |
* [[Vanhat käsialat]] |
||
Versio 9. joulukuuta 2017 kello 00.00
Kaunokirjoitus on kirjasintyyppi, joka on suunniteltu kirjoitettavaksi käsin.
Eri maissa ja eri aikoina on suosittu jonkin verran toisistaan poikkeavia kaunokirjoitusohjeistoja.
Kaunokirjoitus Suomessa
1800-luvulla suomalaista kaunokirjoitusjärjestelmää kehitti senaatin puhtaaksikirjoittaja Mimmi Bähr, jonka julkaisemia malleja käytettiin kansa- ja oppikouluissa. Hän järjesti kaunokirjoituskursseja.[1][2]
1930-luvulla Suomessa otettiin käyttöön arkkitehti Toivo Salervon suunnittelema koukeroinen mallikirjoitus, jossa tavoitteena oli kirjoittaa jokainen sana nostamatta kynää paperista kertaakaan. Kirjaimisto perustui 1700-luvun englantilaiselle kuparikaiverruskirjaimistolle (copperplate), joka heijasti aikansa myöhäisbarokin ja rokokoon koukeroista tyyliä.[3]
Graafikko ja kalligrafi Toivo Heiskasen suunnittelema uusi kaunokirjoitusmallisto otettiin Suomessa käyttöön valtakunnallisesti 1980-luvun loppupuolella. Uusi mallisto perustui renessanssin kursiivikirjaimistoon. Siinä ei ole yhtä paljon sidontaa ja silmukoita kuin edeltäjässään, ja se on helpommin kirjoitettavaa. Se soveltuu myös sekä vasenkätisille että tasaterällä kirjoittajille Salervon mallia paremmin.[3] Seuraava tyyppikirjainuudistus tuli 2004.[4]
Opetushallitus hyväksyi joulukuussa 2014 uudet opetussuunnitelman perusteet, joiden mukainen perusopetus alkoi elokuussa 2016.[5] Uusissa opetussuunnitelman perusteissa vaaditaan opetettavan vain tekstauskirjaimilla kirjoittamista sekä näppäintaitoja.[6] Kaunokirjoituksen opetus siis loppuu peruskouluissa vuonna 2016.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Kuka kukin oli, Wikisource
- ↑ Tietosanakirja 1909 osa 1 s. 1389
- ↑ a b Airas, Annukka; Heiskanen, Topi; Uusitalo, Liisa: Kalligrafia: Tekstausopas, s. 58–62. WSOY, 1998. ISBN 951-0-23395-1.
- ↑ Kaunokirjoitus vaihtuu tyyppikirjaimiin 22.3.200*. Pohjolan Sanomat. Viitattu 11.2.2007. [vanhentunut linkki]
- ↑ Määräys perusopetuksen järjestämisestä 22.12.2014. Opetushallitus. Viitattu 3.3..2015.
- ↑ Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus. Viitattu 3.3.2015.