Ero sivun ”Varistori” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
Styroks (keskustelu | muokkaukset)
p f
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Varistor S14K385 photo.jpg|thumb|Varistori.]]
[[Kuva:Varistor S14K385 photo.jpg|thumb|Varistori]]
[[Kuva:Varistor.jpg|thumb|Suurjännitevaristori.]]
[[Kuva:Varistor.jpg|thumb|Suurjännitevaristori]]
'''Varistori''' tai '''VDR''' (eng. ''voltage dependent resistor'') on [[vastus]], jonka [[resistanssi]] muuttuu jännitteen funktiona.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Juha Aaltonen, Seppo Kousa & Jyrki Stor-Pellinen| Nimeke = Elektroniikan perusteet| Kappale = | Sivu = 41| Selite = | Julkaisija = Limes ry| Vuosi = 1999| Tunniste = ISBN 9517451822| Viitattu = 4.4.2013}}</ref> Varistoreja käytetään usein [[ylijännitesuoja|ylijännitesuojina]].
'''Varistori''' tai '''VDR''' (eng. ''voltage dependent resistor'') on [[vastus]], jonka [[resistanssi]] muuttuu jännitteen funktiona.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Juha Aaltonen, Seppo Kousa & Jyrki Stor-Pellinen| Nimeke = Elektroniikan perusteet| Kappale = | Sivu = 41| Selite = | Julkaisija = Limes ry| Vuosi = 1999| Tunniste = ISBN 9517451822| Viitattu = 4.4.2013}}</ref> Varistoreja käytetään usein [[ylijännitesuoja|ylijännitesuojina]].



Versio 17. marraskuuta 2017 kello 09.42

Varistori
Suurjännitevaristori

Varistori tai VDR (eng. voltage dependent resistor) on vastus, jonka resistanssi muuttuu jännitteen funktiona.[1] Varistoreja käytetään usein ylijännitesuojina.

Varistorin resistanssi pienenee äkillisesti, kun siihen vaikuttava jännite ylittää määrätason. Varistoreja on saatavilla tyypillisesti 10–1 000 voltin ylijännitesuojaukseen. Piirilevylle juotettavien varistorien tehonkesto on yleensä watin luokkaa, mutta ne voivat kestää usean joulen suuruisen yksittäisenergiapulssin leikatessaan ylijännitepiikkiä.

Varistori valmistetaan piikarbidista, sinkkioksidista tai titaanioksidista. Tavallisin varistorityyppi on metallioksidivaristori (MOV). Siinä sinkin ja muiden metallien oksidit on asetettu kahden metallilevyn väliin. Suurilla jännitteillä oksidijyvästen väliset liitokset hajoavat, minkä vuoksi vastuksen resistanssi pienenee.

Lähteet

  1. Juha Aaltonen, Seppo Kousa & Jyrki Stor-Pellinen: Elektroniikan perusteet, s. 41. Limes ry, 1999. ISBN 9517451822.
  • Voutilainen, Vesa; Lesch, Kaj-Birger; Haaksikari, Jorma: Elektroniikka 1 – Analoginen elektroniikka. WSOY, 1989. ISBN 951-0-15259-5.

Aiheesta muualla

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.