Ero sivun ”Aristeides Ateenalainen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
''Apologiassaan'' Aristeides kirjoittaa, että täytyy olla olemassa yksi [[Jumala]] luojana, ja että kristityt ymmärtävät ja noudattavat Jumalan käskyjä paremmin kuin sen enempää juutalaiset, kreikkalaiset, barbaarit kuin pakanatkaan. |
''Apologiassaan'' Aristeides kirjoittaa, että täytyy olla olemassa yksi [[Jumala]] luojana, ja että kristityt ymmärtävät ja noudattavat Jumalan käskyjä paremmin kuin sen enempää juutalaiset, kreikkalaiset, barbaarit kuin pakanatkaan. |
||
== Kirjallisuutta == |
|||
* {{Kirjaviite | Tekijä = Aristides Ateenalainen, Athenagoras Ateenalainen | Nimeke = Keisarin edessä: kaksi ateenalaista apologiaa | Selite = Kommentaari, käännös ja toimitus: Serafim Seppälä | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 2017 | Isbn = 978-952-495-446-4}} |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
Versio 30. lokakuuta 2017 kello 07.22
Aristeides Ateenalainen (myös Pyhä Aristeides tai Marcianus Aristides; k. n. 134) oli varhaiskristillinen kreikkalainen kirjailija ja apologeetti. Hänet tunnetaan ennen kaikkea Aristeideen apologian kirjoittajana.
Aristeides ja hänen kirjoituksensa tunnettiin 1800-luvulle saakka ainoastaan Eusebioksen ja Hieronymuksen teoksissa olevien viittausten kautta. Eusebios kirjoitti, että Aristeides ja eräs toinen apologeetti, Kodratos, toimittivat apologiansa henkilökohtaisesti keisari Hadrianukselle. Aristeideen kerrotaan toimineen filosofina Ateenassa senkin jälkeen kun oli kääntynyt kristinuskoon. Hänen nimiinsä on laitettu myös saarna Luukkaan evankeliumin jakeesta 23:43.
Vuonna 1878 armenialaiset venetsialaisen mekhitarilaisluostarin munkit julkaisivat apologian kaksi ensimmäistä lukua, jotka he olivat löytäneet kokoelmistaan, sekä niiden latinankieliset käännökset. Katkelmien aitoudesta kiisteltiin, ja ennen kaikkea Ernest Renan vastusti tekstien aitoutta.
Rendell Harris löysi kuitenkin vuonna 1889 kokonaisen syyriankielisen käännöksen Apologiasta Pyhän Katariinan luostarista Siinailta. Tämä todisti armenialaisen käsikirjoituksen aitouden sekä johti havaintoon, että kreikankielinen teksti oli ollut säilynyt osana 500-luvulla kirjoitettua romaania nimeltä Barlaamin ja Josafatin elämä. F. C. Conybeare löysi vielä toisen armenialaisen käsikirjoitusfragmentin 1000-luvulta.
Apologiassaan Aristeides kirjoittaa, että täytyy olla olemassa yksi Jumala luojana, ja että kristityt ymmärtävät ja noudattavat Jumalan käskyjä paremmin kuin sen enempää juutalaiset, kreikkalaiset, barbaarit kuin pakanatkaan.
Kirjallisuutta
- Aristides Ateenalainen, Athenagoras Ateenalainen: Keisarin edessä: kaksi ateenalaista apologiaa. Kommentaari, käännös ja toimitus: Serafim Seppälä. Helsinki: Gaudeamus, 2017. ISBN 978-952-495-446-4.
Aiheesta muualla
- Aristeideen apologia, Early Christian Writings (englanniksi)
