Kodratos Ateenalainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kodratos
Κοδράτος / Quadratus
Henkilötiedot
Syntynyt1. vuosisata?
Kuollut100-luku
Ammatti piispa, teologi, apologeetta
Kirjailija
Tuotannon kielimuinaiskreikka
Aikakausi antiikki
Pääteokset keisari Hadrianukselle osoitettu apologia
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Kodratos (m.kreik. Κοδράτος,[1] myös Κουαδρᾶτος, Kuadratos;[2] Kodratos Ateenalainen,[3] Kodratos Apostoli;[4] lat. Quadratus;[5] joskus suom. Kvadratus)[6] (1. vuosisata/100-luku) oli varhaisia kristillisen kirkon johtajia ja apologeetteja. Hänet luetaan apostolisten isien joukkoon.[5][7]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin aikaiset tiedot Kodratoksesta ovat vähäisiä ja epäselviä. Nimi Kodratos esiintyy usein Eusebios Kesarealaisella, mutta on epäselvää, puhuuko hän yhdestä vai kahdesta eri henkilöstä.[5][7] Toisen hän mainitsee apologeettina[1] ja toisen profeettana.[8] Henri Valois ja monet muut hänen jälkeensä ovat katsoneet, että Ateenassa vaikuttaneita Kodratoksia oli kaksi, joista toinen oli apostolien oppilas ja apologeetti, mikä ajoittaa hänet ensimmäisen vuosisadan ja 100-luvun taitteeseen ja jälkimmäisen alkupuolelle; ja toinen Ateenan piispa ja Dionysios Korinttilaisen aikalainen, joka eli jonkin verran apologeettia myöhemmin 100-luvulla jaa. Jo antiikin aikana Hieronymus ja myöhemmin monet muut puolestaan ovat katsoneet, että nämä kyseiset henkilöt olivat yksi ja sama henkilö.[7][4][9]

Eusebioksen, Hieronymuksen ja Orosiuksen mukaan Kodratos olisi ollut apostolien oppilas. Tämän on joskus nähty viittaavan lähinnä apostoli Johannekseen ennemmin kuin kaikkiin apostoleihin, tai sitten apostolisen ajan miehiin, jotka olivat itse tunteneet apostolit. Apologiassaan Kodratos puhuu kuitenkin omista apostolisen ajan muistoistaan, ja sanoo Jeesuksen parantamien tai kuolleista herättämien eläneen hänen aikaansa, ”meidän aikoihimme asti”. Profeetta Kodratoksen Eusebios yhdistää apostoli Filippuksen tyttäriin, joten on mahdollista, että hän — mikäli oli sama henkilö — oli ennemmin Filippuksen kuin Johanneksen oppilas.[7]

Kodratoksen sanotaan joskus olleen kotoisin Vähästä-Aasiasta, mahdollisesti Magnesiasta (Magnesia Maiandroksen varrella tai Magnesia Sipyloksen juurella).[7] Tässä voi kuitenkin olla sekaannusta Kodratos Magnesialaiseen, joka eli 200-luvulla.[9] Hänen sanotaan sittemmin toimineen Ateenassa, ja – mikäli apologeetti ja piispa todella ovat sama henkilö – päätyneen kaupungin piispaksi.[7] Kodratoksen mahdollisen piispaksitulon ajoitusta ei kuitenkaan tiedetä. Hänen kerrotaan seuranneen virassa marttyyri Publiosta (myös Publius),[4][7] mutta koska Publioksen marttyyrikuoleman ajoitusta ei tunneta, se ei auta Kodratoksen elämän ajoittamisessa.[7]

Kodratos kirjoitti apologeettisen teoksen, jonka esitti keisari Hadrianukselle, todennäköisesti tämän käydessä Ateenassa vuonna 124–125.[3][5] Ei tiedetä, toimiko hän jo tuolloin piispana; ainakaan Eusebios ei käytä hänestä kyseistä nimitystä tuossa yhteydessä. Koska Eusebioksen mukaan Kodratos ja Aristeides esittivät apologiansa samalla kertaa, on mahdollista, että Kodratos oli tuolloin kuitenkin jo kytköksissä Ateenan kirkkoon.[7]

Pyhien elämäkerroissa ja muiston vietossa apostoli ja apologeetti Kodratoksen elämä sekoittuu jo mainittuun marttyyripiispa Kodratos Magnesialaiseen, jonka muistopäivä on ortodoksisessa kirkossa 21. syyskuuta, sekä muihin samannimisiin marttyyreihin.[4][9]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kodratoksen ainoa tunnettu teos myöhemmin oli hänen apologiansa eli kristinuskon puolustuspuheensa keisari Hadrianukselle. Eusebios kuvaa, että sitä luettiin edelleen yleisesti hänen aikanaan ja pidettiin oikeaoppisena. Kirjoitus ei ole säilynyt nykyaikaan, mutta Eusebios lainaa sitä lyhyesti Kirkkohistoriassaan (IV.3.1–2).[7][10] Katkelma kuuluu:[5][6]

»Se, mitä Vapahtajamme teki, oli jatkuvasti nähtävillä, sillä kyse on todella tapahtuneista asioista. Tarkoitan parantuneita ja kuolleista nousseita ihmisiä. Eihän heitä nähty vain silloin, kun he parantuivat tai nousivat ylös, siis silloin, kun Vapahtaja asui maailmassa. Heitä eli pitkään senkin jälkeen, kun Vapahtaja poistui keskuudestamme. Jotkut ovat eläneet jopa meidän aikoihimme asti.[5]»

Apologiat olivat erityisesti ateenalainen puolustuspuheiden muoto. Kristillisessä kontekstissa sellaisen kirjoittivat ateenalaisista Kodratoksen lisäksi myös Aristeides (Apologia) sekä Athenagoras (Vetoomus kristittyjen puolesta).[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Eusebios Kesarealainen: Kirkkohistoria IV.3.1–2.
  2. Eusebios Kesarealainen: Khronikka s. 211, ed. Scaliger.
  3. a b Healy, Patrick J.: Quadratus of Athens Early Christian Writings. Viitattu 6.4.2020.
  4. a b c d Kodratos Apostoli Ortodoksi.net. Viitattu 6.4.2020.
  5. a b c d e f Huttunen, Niko: Quadratuksen katkelma. Teoksessa Apostoliset isät, s. 267. Kokoelma varhaiskristillisiä kirjoituksia. Toimittaneet Niko Huttunen, Joona Salminen ja Ulla Tervahauta. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 290. Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 2020. ISBN 978-952-7272-03-9.
  6. a b Eusebius: ”IV.3.1–2”, Eusebiuksen kirkkohistoria, s. 184. Kreikan kielestä kääntänyt sekä johdannolla ja selityksillä varustanut Ivar A. Heikel. 2. painos (1. painos 1937). Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-15267-X.
  7. a b c d e f g h i j Smith, William: ”Quadratus”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  8. Eusebios Kesarealainen: Kirkkohistoria III.37.1, V.17.2
  9. a b c Marttyyripiispa Kodratos Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 6.4.2020.
  10. Eusebios Kesarealainen: Kirkkohistoria 4.3.
  11. Keisarin edessä. Kaksi ateenalaista apologiaa. Suomentanut ja toimittanut Serafim Seppälä. Gaudeamus, 2017. ISBN 978-952-495-446-4.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kvadratuksen katkelma. Teoksessa Apostoliset isät. Suomentanut Heikki Koskenniemi. 2. uudistettu painos (1. painos 1975). Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 163. Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 1989. ISBN 951-9111-75-1.
  • Quadratuksen katkelma. Suomentanut Niko Huttunen. Teoksessa Apostoliset isät. Kokoelma varhaiskristillisiä kirjoituksia. Toimittaneet Niko Huttunen, Joona Salminen ja Ulla Tervahauta. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 290. Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 2020. ISBN 978-952-7272-03-9.

Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Quadratus. Teoksessa The Apostolic Fathers, Volume II. The Apostolic Fathers, Volume II: Epistle of Barnabas. Papias and Quadratus. Epistle to Diognetus. The Shepherd of Hermas. Edited and translated by Bart D. Ehrman. Loeb Classical Library 25. Cambridge, MA: Harvard University Press, 2003.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]