Ero sivun ”Porvaristo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Kumottu muokkaus 16781563, jonka teki 85.76.51.157 (keskustelu) - vandalismia |
melkein kaiken |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| ⚫ | |||
'''Porvaristo''' oli yksi [[sääty|sääty-yhteiskunnan]] säädyistä. Porvaristo koostui alkujaan saamansa oikeuden perusteella [[Kaupankäynti|kauppaa]] tai [[käsityö]]ammattia harjoittaneista [[kaupunki]]laisista.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Isbn=952-5446-11-5}}</ref> |
|||
== Historia ja sääty-yhteiskunta == |
|||
| ⚫ | |||
Historiallisesti porvariluokaksi katsotaan [[vapaasyntyinen|vapaasyntyiset]] kauppiaat ja [[käsityö]]läiset ja muut itsenäiset ammatinharjoittajat. Nykyaikaan periytynyt porvariluokka syntyi varhaisella [[keskiaika|keskiajalla]] asutuksen keskittyessä kaupunkeihin, käsityöläiset ja eri kaupankävijät alkoivat muodostaa kiltoja ja varhaisia yrityksiä. Tästä ryhmästä muodostui porvarissääty josta myöhemmin tuli iso ja merkittävä vastavoima [[aateli]]ssäädylle. Muun muassa [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan vallankumouksessa]] porvaristo työläisten tuella ja johdossaan [[klassinen liberalismi|liberaaleja]] aatelisia kuten [[Honoré Gabriel de Riquetti de Mirabeau|Mirabeau]] ja [[Gilbert du Motier de Lafayette|La Fayette]] lakkautti (lähinnä aateliston ja papiston) etuoikeudet. |
Historiallisesti porvariluokaksi katsotaan [[vapaasyntyinen|vapaasyntyiset]] kauppiaat ja [[käsityö]]läiset ja muut itsenäiset ammatinharjoittajat. Nykyaikaan periytynyt porvariluokka syntyi varhaisella [[keskiaika|keskiajalla]] asutuksen keskittyessä kaupunkeihin, käsityöläiset ja eri kaupankävijät alkoivat muodostaa kiltoja ja varhaisia yrityksiä. Tästä ryhmästä muodostui porvarissääty josta myöhemmin tuli iso ja merkittävä vastavoima [[aateli]]ssäädylle. Muun muassa [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan vallankumouksessa]] porvaristo työläisten tuella ja johdossaan [[klassinen liberalismi|liberaaleja]] aatelisia kuten [[Honoré Gabriel de Riquetti de Mirabeau|Mirabeau]] ja [[Gilbert du Motier de Lafayette|La Fayette]] lakkautti (lähinnä aateliston ja papiston) etuoikeudet. |
||
Versio 10. lokakuuta 2017 kello 12.38
Porvaristo oli yksi sääty-yhteiskunnan asuvaa ammatinharjoittajaa, yleensä myös henkisen työn tekijöitä (pois lukien papisto ja aateli).
Historiallisesti porvariluokaksi katsotaan vapaasyntyiset kauppiaat ja käsityöläiset ja muut itsenäiset ammatinharjoittajat. Nykyaikaan periytynyt porvariluokka syntyi varhaisella keskiajalla asutuksen keskittyessä kaupunkeihin, käsityöläiset ja eri kaupankävijät alkoivat muodostaa kiltoja ja varhaisia yrityksiä. Tästä ryhmästä muodostui porvarissääty josta myöhemmin tuli iso ja merkittävä vastavoima aatelissäädylle. Muun muassa Ranskan vallankumouksessa porvaristo työläisten tuella ja johdossaan liberaaleja aatelisia kuten Mirabeau ja La Fayette lakkautti (lähinnä aateliston ja papiston) etuoikeudet.
Myöhemmällä ajalla porvari-sanaan liitettiin kielteisinä pidettyjä asenteita, muun muassa Molière yhdisti porvariuteen ahdasmielisyyden, ahneuden, tekopyhyyden ja muutosvastaisuuden.
Porvaristo Suomessa
Ruotsin vallan aikana Suomessakin porvarissääty oli yksi neljästä valtiosäädystä. Muut olivat aatelisto, papisto ja talonpojat. Porvaristolla ja kaupungeilla oli eräitä varsinkin elinkeinojen harjoittamista koskevia erioikeuksia, jotka vahvistettiin vielä 23. helmikuuta 1789 annetulla vakuutuksella. Suomen sodan ja Porvoon valtiopäivien jälkeen Suomessa jatkettiin Ruotsin perustuslain mukaisia valtiopäivämuotoja. Porvoon valtiopäivien 1809 jälkeen valtiopäivät kokoontuivat seuraavan kerran 1860.
Suomessakin kaupungit olivat sääty-yhteiskunnassa porvariston johtamia itsehallinnollisia alueita, joissa noudatettiin kaupunginlakia. Kaupungin johtoelin oli raati. Se koostui pormestarista ja raatimiehistä. Raadilla oli myös tuomiovaltaa ja se pyrki turvaamaan sujuvan kaupankäynnin muiden kaupunkien kanssa ja ulkomaille.[1] Porvariston vaikutusvaltaisin ryhmä oli ulkomaankauppaa harjoittava valtaporvaristo.
Vuonna 1879 säädettiin useita lakeja elinkeinovapauden toteuttamiseksi. Tällöin porvariston säätyerioikeudet kumottiin siltä osin, kuin ne koskivat porvareita henkilöinä.[2] Osa kaupunkeja julkisyhteisöinä koskevista erioikeuksista kuitenkin pysyi voimassa sen jälkeenkin ja kumottiin lopullisesti vasta vuonna 1995.[3] Vuoden 1879 jälkeen äänioikeus porvarissäädyn vaaleissa edellytti muun muassa asumista kaupungissa ja tiettyä varallisuusasemaa, mutta ei enää erityisten porvarisoikeuksien hankkimista. Säätyvaltiopäivät jatkoivat määräaikaisia ja ylimääräisiä valtiopäiväkokoontumisia vuoteen 1906, jolloin ne päättivät eduskuntauudistuksesta. Ensimmäinen valtiosäädyt korvaavan eduskunnan vaalit järjestettiin 1907.
Katso myös
- Porvari (politiikka) (sanan nykykäytöstä)
- Aateli
- Papisto
- Talonpojat
Lähteet
- ↑ Kallioinen, Mika: Suomi, hansa ja talouden varhaiset verkostot. Teoksessa Suomen kulttuurihistoria: 1, Taivas ja maa. (päätoim.) Kolbe, Laura, s. 200-201. Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-31-1842-8.
- ↑ Iso tietosanakirja. 13 osa, Suonenisku-Trooli. Hakusana Säätyerioikeudet. Helsinki: Otava, 1937.
- ↑ Laki säätyjen erioikeuksien lakkauttamisesta (971/1995) Finlex. Viitattu 15.4.2009.