Ero sivun ”Tarkkaavaisuus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Usp (keskustelu | muokkaukset) lähdevinkki |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Tarkkaavaisuus''' on huomion keskittämistä johonkin kohteeseen (esimerkiksi kirjan lukemiseen tai heikon äänen kuulemiseen). |
'''Tarkkaavaisuus''' on [[Havainto|huomion]] keskittämistä johonkin kohteeseen (esimerkiksi kirjan lukemiseen tai heikon äänen kuulemiseen).<ref> {{Kirjaviite | Tekijä= Näätäinen Risto, Niemi Pekka, Laakso Juhani, Ritva Peltola| Nimike=Tietoa käsittelevä ihminen Psykologia 3| Vuosi=2002 | Julkaisija= WSOY| Tunniste=ISBN 951-0-24072-9}}</ref> |
||
<ref> {{Kirjaviite | Tekijä= Näätäinen Risto, Niemi Pekka, Laakso Juhani, Ritva Peltola| Nimike=Tietoa käsittelevä ihminen Psykologia 3| Vuosi=2002 | Julkaisija= WSOY| Tunniste=ISBN 951-0-24072-9}}</ref> |
|||
== Tarkkaavaisuuden eri muotoja == |
== Tarkkaavaisuuden eri muotoja == |
||
Tarkkaavaisuus voi olla joko tiedostamatonta tai tietoista. Jaetusta tarkkaavaisuudesta puhutaan silloin, kun tarkkaavaisuus on jaettu moneen eri toimintaan. Tarkkaavaisuuden jakaminen voi olla vaikeaa, jos suorittaa jotain monimutkaista tai uutta asiaa. Esimerkiksi matkapuhelimeen puhuminen vaikeuttaa ajotaitojen oppimista. Käsite valikoiva tarkkaavaisuus tarkoittaa taas sitä, että yksilö valitsee ärsykkeitä tarkempaan käsittelyyn muiden samanaikaisten ärsykkeiden kustannuksella. |
Tarkkaavaisuus voi olla joko [[Tiedostamaton|tiedostamatonta]] tai [[Tietoisuus|tietoista]]. Jaetusta tarkkaavaisuudesta puhutaan silloin, kun tarkkaavaisuus on jaettu moneen eri toimintaan. Tarkkaavaisuuden jakaminen voi olla vaikeaa, jos suorittaa jotain monimutkaista tai uutta asiaa. Esimerkiksi matkapuhelimeen puhuminen vaikeuttaa [[Ajaminen|ajotaitojen]] oppimista. Käsite valikoiva tarkkaavaisuus tarkoittaa taas sitä, että yksilö valitsee [[Ärsyke|ärsykkeitä]] tarkempaan käsittelyyn muiden samanaikaisten ärsykkeiden kustannuksella. |
||
== |
== Aivojen toimintana == |
||
Tarkkaavaisuuden tiedetään aktivoivan useita eri aivoalueita sen kohteesta riippuen. Erityisesti toiminnanohjaukseen tarvittava etuaivolohko on aktiivisena tarkkaavaisuuden aikana. Myös tarkkaavaisuuden kohteesta riippuen aktivaatiota voi olla muun muassa kuulo-,näkö- tai motorisella [[Aivokuori|aivokuoren alueella]]. Tarkkaavaisuuden eri vaiheiden tiedetään myös aktivoivan erilaisia muita alueita, kuten tarkkaavaisuuden kohdentaminen ylempää temporaalista aivopoimua, [[Aivojuovio|aivojuoviota]], ja päälakilohkon alaliuskaa (lat. lobulus parietalis inferior), tarkkaavaisuuden ylläpito [[aivorunko|aivorungon]] |
Tarkkaavaisuuden tiedetään aktivoivan useita eri aivoalueita sen kohteesta riippuen. Erityisesti toiminnanohjaukseen tarvittava etuaivolohko on aktiivisena tarkkaavaisuuden aikana. Myös tarkkaavaisuuden kohteesta riippuen aktivaatiota voi olla muun muassa kuulo-, näkö- tai motorisella [[Aivokuori|aivokuoren alueella]]. Tarkkaavaisuuden eri vaiheiden tiedetään myös aktivoivan erilaisia muita alueita, kuten tarkkaavaisuuden kohdentaminen ylempää temporaalista aivopoimua, [[Aivojuovio|aivojuoviota]], ja päälakilohkon alaliuskaa (lat. lobulus parietalis inferior), tarkkaavaisuuden ylläpito [[aivorunko|aivorungon]] [[Aivoverkosto|aivoverkostoa]] ja [[talamus|näkökukkulaa]], sekä tarkkaavaisuuden siirtäminen dorsolateraalista prefrontaalikorteksia. |
||
== Muuta |
== Muuta == |
||
Tarkkaavaisuus on kognitiivisessa psykologiassa tärkeä tutkimuskohde. Tarkkaavaisuutta tutkiessa apuvälineinä käytetään mm. |
Tarkkaavaisuus on kognitiivisessa psykologiassa tärkeä tutkimuskohde. Tarkkaavaisuutta tutkiessa apuvälineinä käytetään mm. [[Toiminnallinen magneettikuvaus|toiminnallista]] (fMRI) ja [[Diffuusiotensorikuvaus|diffuusiopainotteista]] (DTI) magneettikuvantamista, [[Aivosähkökäyrä|aivosähkökäyrää]] (EEG) ja [[Magnetoenkefalografia|aivomagneettikäyrää]] (MEG) sekä [[Transkraniaalinen magneettistimulaatio|transkraniaalista magneettistimulaatiota]] (TMS). Edellä mainitut tutkimusmenetelmät antavat tarkan kuvan siitä, mitkä aivoalueet osallistuvat tarkkaavaisuuden toimintaan, samoin siitä, missä järjestyksessä nämä alueet aktivoituvat ja mitkä alueet ovat yhteydessä toisiinsa. Tietoa saadaan myös siitä, mitä aivoissa tapahtuu silloin, kun emme tietoisesti tee mitään. <ref>http://www.aivoviikko.fi/tutkijakoulu.htm</ref> |
||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Versio 10. kesäkuuta 2017 kello 03.52
Tarkkaavaisuus on huomion keskittämistä johonkin kohteeseen (esimerkiksi kirjan lukemiseen tai heikon äänen kuulemiseen).[1]
Tarkkaavaisuuden eri muotoja
Tarkkaavaisuus voi olla joko tiedostamatonta tai tietoista. Jaetusta tarkkaavaisuudesta puhutaan silloin, kun tarkkaavaisuus on jaettu moneen eri toimintaan. Tarkkaavaisuuden jakaminen voi olla vaikeaa, jos suorittaa jotain monimutkaista tai uutta asiaa. Esimerkiksi matkapuhelimeen puhuminen vaikeuttaa ajotaitojen oppimista. Käsite valikoiva tarkkaavaisuus tarkoittaa taas sitä, että yksilö valitsee ärsykkeitä tarkempaan käsittelyyn muiden samanaikaisten ärsykkeiden kustannuksella.
Aivojen toimintana
Tarkkaavaisuuden tiedetään aktivoivan useita eri aivoalueita sen kohteesta riippuen. Erityisesti toiminnanohjaukseen tarvittava etuaivolohko on aktiivisena tarkkaavaisuuden aikana. Myös tarkkaavaisuuden kohteesta riippuen aktivaatiota voi olla muun muassa kuulo-, näkö- tai motorisella aivokuoren alueella. Tarkkaavaisuuden eri vaiheiden tiedetään myös aktivoivan erilaisia muita alueita, kuten tarkkaavaisuuden kohdentaminen ylempää temporaalista aivopoimua, aivojuoviota, ja päälakilohkon alaliuskaa (lat. lobulus parietalis inferior), tarkkaavaisuuden ylläpito aivorungon aivoverkostoa ja näkökukkulaa, sekä tarkkaavaisuuden siirtäminen dorsolateraalista prefrontaalikorteksia.
Muuta
Tarkkaavaisuus on kognitiivisessa psykologiassa tärkeä tutkimuskohde. Tarkkaavaisuutta tutkiessa apuvälineinä käytetään mm. toiminnallista (fMRI) ja diffuusiopainotteista (DTI) magneettikuvantamista, aivosähkökäyrää (EEG) ja aivomagneettikäyrää (MEG) sekä transkraniaalista magneettistimulaatiota (TMS). Edellä mainitut tutkimusmenetelmät antavat tarkan kuvan siitä, mitkä aivoalueet osallistuvat tarkkaavaisuuden toimintaan, samoin siitä, missä järjestyksessä nämä alueet aktivoituvat ja mitkä alueet ovat yhteydessä toisiinsa. Tietoa saadaan myös siitä, mitä aivoissa tapahtuu silloin, kun emme tietoisesti tee mitään. [2]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Näätäinen Risto, Niemi Pekka, Laakso Juhani, Ritva Peltola: Tietoa käsittelevä ihminen Psykologia 3. WSOY, 2002. ISBN 951-0-24072-9.
- ↑ http://www.aivoviikko.fi/tutkijakoulu.htm