Ero sivun ”Tarkkaavaisuus” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
198 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(lähdevinkki)
'''Tarkkaavaisuus''' on [[Havainto|huomion]] keskittämistä johonkin kohteeseen (esimerkiksi kirjan lukemiseen tai heikon äänen kuulemiseen).<ref> {{Kirjaviite | Tekijä= Näätäinen Risto, Niemi Pekka, Laakso Juhani, Ritva Peltola| Nimike=Tietoa käsittelevä ihminen Psykologia 3| Vuosi=2002 | Julkaisija= WSOY| Tunniste=ISBN 951-0-24072-9}}</ref>
<ref> {{Kirjaviite | Tekijä= Näätäinen Risto, Niemi Pekka, Laakso Juhani, Ritva Peltola| Nimike=Tietoa käsittelevä ihminen Psykologia 3| Vuosi=2002 | Julkaisija= WSOY| Tunniste=ISBN 951-0-24072-9}}</ref>
 
== Tarkkaavaisuuden eri muotoja ==
 
Tarkkaavaisuus voi olla joko [[Tiedostamaton|tiedostamatonta]] tai [[Tietoisuus|tietoista]]. Jaetusta tarkkaavaisuudesta puhutaan silloin, kun tarkkaavaisuus on jaettu moneen eri toimintaan. Tarkkaavaisuuden jakaminen voi olla vaikeaa, jos suorittaa jotain monimutkaista tai uutta asiaa. Esimerkiksi matkapuhelimeen puhuminen vaikeuttaa [[Ajaminen|ajotaitojen]] oppimista. Käsite valikoiva tarkkaavaisuus tarkoittaa taas sitä, että yksilö valitsee [[Ärsyke|ärsykkeitä]] tarkempaan käsittelyyn muiden samanaikaisten ärsykkeiden kustannuksella.
 
== TarkkaavaisuusAivojen ja aivottoimintana ==
 
Tarkkaavaisuuden tiedetään aktivoivan useita eri aivoalueita sen kohteesta riippuen. Erityisesti toiminnanohjaukseen tarvittava etuaivolohko on aktiivisena tarkkaavaisuuden aikana. Myös tarkkaavaisuuden kohteesta riippuen aktivaatiota voi olla muun muassa kuulo-, näkö- tai motorisella [[Aivokuori|aivokuoren alueella]]. Tarkkaavaisuuden eri vaiheiden tiedetään myös aktivoivan erilaisia muita alueita, kuten tarkkaavaisuuden kohdentaminen ylempää temporaalista aivopoimua, [[Aivojuovio|aivojuoviota]], ja päälakilohkon alaliuskaa (lat. lobulus parietalis inferior), tarkkaavaisuuden ylläpito [[aivorunko|aivorungon]] retikulaarijärjestelmää[[Aivoverkosto|aivoverkostoa]] ja [[talamus|talamustanäkökukkulaa]], sekä tarkkaavaisuuden siirtäminen dorsolateraalista prefrontaalikorteksia.
 
== Muuta tarkkaavaisuudesta ==
 
Tarkkaavaisuus on kognitiivisessa psykologiassa tärkeä tutkimuskohde. Tarkkaavaisuutta tutkiessa apuvälineinä käytetään mm. toiminnallista ([[fMRIToiminnallinen magneettikuvaus|toiminnallista]] (fMRI) ja diffuusiopainotteista ([[DTIDiffuusiotensorikuvaus|diffuusiopainotteista]] (DTI) magneettikuvantamista, elektroenkefalografiaa ([[EEGAivosähkökäyrä|aivosähkökäyrää]] (EEG) ja magnetoenkefalografiaa ([[MEGMagnetoenkefalografia|aivomagneettikäyrää]] (MEG) sekä [[Transkraniaalinen magneettistimulaatio|transkraniaalista magneettistimulaatiota]] ([[TMS]]). NämäEdellä mainitut tutkimusmenetelmät antavat tarkan kuvan siitä, mitkä aivoalueet osallistuvat tarkkaavaisuuden toimintaan, samoin siitä, missä järjestyksessä nämä alueet aktivoituvat ja mitkä alueet ovat yhteydessä toisiinsa. Tietoa saadaan myös siitä, mitä aivoissa tapahtuu silloin, kun emme tietoisesti tee mitään. <ref>http://www.aivoviikko.fi/tutkijakoulu.htm</ref>
 
== Katso myös ==
Rekisteröitymätön käyttäjä

Navigointivalikko