Transkraniaalinen magneettistimulaatio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Potilas saamassa transkraniaalista magneettistimulaatiota

Transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS) on aivojen hermosolujen aktivointia pääkallon ulkopuolelta magneettikentän avulla. Tämä tapahtuu käytännössä niin, että potilaan pään päälle asetetaan kuparilangasta valmistettu kela, johon johdetaan sykäyksittäin sähkövirtaa. Näin syntyy sykkivä magneettikenttä, joka vaikuttaa ihon, pääkallon ja aivonesteen läpi aivokuoren hermosoluihin indusoimalla kudokseen heikkoja sähkövirtoja. Solun pinnan sähkövarauksen muutos vaikuttaa naapurisoluihin ja seurausvaikutus ulottuu lopulta aivosolujen aktiivisuuteen sekä niiden keskinäiseen viestintään. Tuottamalla magneettistimulaatiolla hermoimpulsseja eri alueille aivoissa ja seuraamalla niiden etenemistä voidaan kartoittaa eri aivoalueiden tehtäviä ja mahdollisten vaurioiden laajuutta. Aivojen magneettistimulaatio on tehokas hoito masennukseen[1] ja siitä tavoitellaan uutta hoitovaihtoehtoa krooniseen kipuun ja useisiin muihin hermoston sairauksiin.

TMS:ää käytetään myös neurotieteessä perustutkimukseen.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Wilhelm, Klaus: Magneetti elvyttää aivosoluja. Tieteen Kuvalehti 2008. Bonniers Publications.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]