Tiedostamaton

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yksinkertaisesti ja väljästi ajateltuna käsite tiedostamaton (tai tiedostumaton tai alitajuinen) näyttäisi suoraviivaisesti selittävän mielen piirteitä, joista emme ole suoraan tietoisia tai joita emme suoraan havaitse. Syvempi tutkiminen paljastaa kuitenkin, että asia on erittäin monimutkainen.

Niin monta ideaa ja teoriaa on esitetty aikojen saatossa ja niin paljon eri selitykset tiedostamattomasta ajattelusta poikkeavat toisistaan, että voi helposti tukea behavioristien päätöstä, että tutkitaan vain erilaisia tapoja, joita ärsyke–vaste-parit tuottavat eikä spekuloida tiedostumattomilla ja tietoisilla mielentiloilla. Vielä nykyäänkin psykologiassa vallitsee perustavanlaatuinen erimielisyys siitä, minkälainen tiedostumaton mieli voisi olla tai onko sellaista ylipäätään olemassa. Akateemisen psykologian ulkopuolella (ns. pop-psykologian piirissä) tiedostumattomalla mielellä ajetallaan olevan useita ominaisuuksia aina animalistisesta ja infantiilista (lapsenomaisesta) superälykkääseen ja mystiseen.

Mieli voidaan jakaa tietoiseen ja tiedostamattomaan niin että tietoinen mieli ohjaa keskittyvää toimintaa ja tiedostumaton mieli on taustalla pyöriviä automaattisia prosesseja. Esimerkiksi Mihály Csíkszentmihályi kuvaa flow-teoriassaan syvällistä oppimista nelivaiheiseksi prosessiksi. Olemme ensin tiedostamattomasti epäpäteviä, sitten tiedostamme epäpätevyytemme, oppiessamme asian tulemme tiedostavasti päteväksi, kunnes toistuvien onnistumisten kautta tulemme tiedostamattomasti päteviksi.

Esimerkkinä voi käyttää vaikkapa auton ajamista. Taitava kuljettaja ajaa kuin transsissa, usein tiedostamatta ajavansa. Ajon päätyttyä tietoinen mieli voi havahtua huomaamaan kuljettajan saavutettua määränpäähänsä. Juuri ajamista opettava henkilö taas on tuskallisen tietoinen ajamisen joka motorisesta alitehtävästä.

Myös useiden biologisten prosessien, kuten hengityksen, tasapainon säilyttämisen ja ruoansulatuksen, voidaan katsoa toimivan alitajunnan ohjaamana. Alitajunnan rooli on kiistanalainen, sillä mm. biologia kutsuu näitä toimintoja autonomisen hermoston toiminnoiksi.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.