Tiedostamaton

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tiedostamaton (tai tiedostumaton tai alitajuinen) on käsite, joka yksinkertaisesti ja väljästi ajateltuna näyttäisi suoraviivaisesti selittävän mielen piirteitä, joista emme ole suoraan tietoisia tai joita emme suoraan havaitse. Syvempi tutkiminen paljastaa kuitenkin, että asia on erittäin monimutkainen tietoisuuden kehittymisen eli emergenssin osaltalähde?.

Niin monta ideaa ja teoriaa on esitetty aikojen saatossa ja niin paljon eri selitykset tiedostamattomasta ajattelusta poikkeavat toisistaan, että voi helposti tukea behavioristien päätöstä, että tutkitaan vain erilaisia tapoja, joita ärsyke–vaste-parit tuottavat eikä spekuloida tiedostumattomilla ja tietoisilla mielentiloilla. Vielä nykyäänkin psykologiassa vallitsee perustavanlaatuinen erimielisyys siitä, minkälainen tiedostumaton mieli voisi olla tai onko sellaista ylipäätään olemassa. Akateemisen psykologian ulkopuolella (ns. pop-psykologian piirissä) tiedostumattomalla mielellä ajatellaan olevan useita ominaisuuksia aina animalistisesta ja infantiilista (lapsenomaisesta) superälykkääseen ja mystiseen.

Mieli voidaan jakaa tietoiseen ja tiedostamattomaan niin että tietoinen mieli ohjaa keskittyvää toimintaa ja tiedostumaton mieli on taustalla pyöriviä automaattisia prosesseja. Esimerkiksi Mihály Csíkszentmihályi kuvaa flow-teoriassaan syvällistä oppimista nelivaiheiseksi prosessiksi. Olemme ensin tiedostamattomasti epäpäteviä, sitten tiedostamme epäpätevyytemme, oppiessamme asian tulemme tiedostavasti päteväksi, kunnes toistuvien onnistumisten kautta tulemme tiedostamattomasti päteviksi.

Esimerkkinä voi käyttää vaikkapa auton ajamista. Taitava kuljettaja ajaa kuin transsissa, usein tiedostamatta ajavansa. Ajon päätyttyä tietoinen mieli voi havahtua huomaamaan kuljettajan saavuttaneen määränpäähänsä. Juuri ajamista opetteleva henkilö taas on tuskallisen tietoinen ajamisen jokaisesta motorisesta alitehtävästä.

Myös useiden biologisten prosessien, kuten hengityksen, tasapainon säilyttämisen ja ruoansulatuksen, voidaan katsoa toimivan alitajunnan ohjaamana. Alitajunnan rooli on kiistanalainen, sillä mm. biologia kutsuu näitä toimintoja autonomisen hermoston toiminnoiksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mlodinow, Leonard: Subliminal : the revolution of the new unconscious and what it teaches us about ourselves. London: Allen Lane, 2012. ISBN 978-1-84614-596-4. (englanniksi)
  • Solms, Mark: Mikä "tiedostamaton" on ja missä se sijaitsee aivoissa? neuropsykoanalyyttinen näkökulma. Psykoterapia, 2019, 38. vsk, nro 1, s. 62-70. Helsinki: Therapeia-säätiö.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.