Ero sivun ”Alleeli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
lisätty rinnakkaiskäsite |
siirsin lauseen |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Tämä artikkeli|käsittelee haplotyyppiä, alleelin muotoa yleisemmin. ihmisen perimän mitokondrion ja Y-kromosomin haplotyypeistä aartikkelissa [[Ihmisen haploryhmän tyyppi]].}} |
{{Tämä artikkeli|käsittelee haplotyyppiä, alleelin muotoa yleisemmin. ihmisen perimän mitokondrion ja Y-kromosomin haplotyypeistä aartikkelissa [[Ihmisen haploryhmän tyyppi]].}} |
||
'''Geenimuodot''' eli '''vastingeenit''' eli '''alleelit''' ovat saman [[geeni]]n vaihtoehtoisia muotoja, joilla on [[kromosomi]]ssa sama [[Lokus|paikka]].<ref name="BI5">{{BI5|160}}</ref> |
'''Geenimuodot''' eli '''vastingeenit''' eli '''alleelit''' ovat saman [[geeni]]n vaihtoehtoisia muotoja, joilla on [[kromosomi]]ssa sama [[Lokus|paikka]].<ref name="BI5">{{BI5|160}}</ref> Perinteisen [[perinnöllisyystiede|perinnöllisyystieteen]] keksijä [[Gregor Mendel]] otti käyttöön käsitteen geenimuoto tarkoittamaan perinnöllisyyden perusyksikköä. |
||
Diploidisolu on [[homotsygootti|samaperintäi]]nen, jos sen molemmissa vastinkromosomeissa on geenistä sama geenimuoto, tai [[heterotsygootti|eriperintäi]]nen, jos geenimuodot ovat erilaiset. Monessa tapauksessa eriperintäisen parin toinen geenimuoto on [[Dominoiva ominaisuus|vallitseva]], toinen [[Resessiivinen ominaisuus|väistyvä]]. Väistyvän ominaisuuden esilletulo on näin ollen mahdollista vain samaperintäisenä. Myös [[letaali|tappava]] geenimuoto saattaa olla olemassa eriperintäisenä, samaperintäisenä se johtaa yksilön [[kuolema]]an. |
[[Diploidinen|Diploidin]] solun vastinkromosomeissa samassa geenipaikassa sijaitsevat geenimuodot muodostavat ''alleeliparin''. Diploidisolu on [[homotsygootti|samaperintäi]]nen, jos sen molemmissa vastinkromosomeissa on geenistä sama geenimuoto, tai [[heterotsygootti|eriperintäi]]nen, jos geenimuodot ovat erilaiset. Monessa tapauksessa eriperintäisen parin toinen geenimuoto on [[Dominoiva ominaisuus|vallitseva]], toinen [[Resessiivinen ominaisuus|väistyvä]]. Väistyvän ominaisuuden esilletulo on näin ollen mahdollista vain samaperintäisenä. Myös [[letaali|tappava]] geenimuoto saattaa olla olemassa eriperintäisenä, samaperintäisenä se johtaa yksilön [[kuolema]]an. |
||
Geenimuodot voivat olla myös epätäydellisesti vallitsevia tai yhteisvallitsevia, jolloin molempien geenimuotojen ominaisuudet ilmenevät yksilön [[fenotyyppi|ilmiasussa]]. Yhteisvallitsevat geenimuodot ovat muun muassa ihmisen ABO-[[veriryhmä]]n takana. Jos samassa [[populaatio|kanna]]ssa geenimuotoja on kolme tai useampi, kyseessä on useasta geenimuodosta (''multippeli alleeli -'' {{k-la|multiplus}} moni). Esimerkiksi ihmisen veriryhmän määrittävät useat geenimuodot. Samalla yksilöllä voi kuitenkin olla enintään kaksi geenimuotoa. |
Geenimuodot voivat olla myös epätäydellisesti vallitsevia tai yhteisvallitsevia, jolloin molempien geenimuotojen ominaisuudet ilmenevät yksilön [[fenotyyppi|ilmiasussa]]. Yhteisvallitsevat geenimuodot ovat muun muassa ihmisen ABO-[[veriryhmä]]n takana. Jos samassa [[populaatio|kanna]]ssa geenimuotoja on kolme tai useampi, kyseessä on useasta geenimuodosta (''multippeli alleeli -'' {{k-la|multiplus}} moni). Esimerkiksi ihmisen veriryhmän määrittävät useat geenimuodot. Samalla yksilöllä voi kuitenkin olla enintään kaksi geenimuotoa. |
||
Versio 30. maaliskuuta 2017 kello 01.28
Geenimuodot eli vastingeenit eli alleelit ovat saman geenin vaihtoehtoisia muotoja, joilla on kromosomissa sama paikka.[1] Perinteisen perinnöllisyystieteen keksijä Gregor Mendel otti käyttöön käsitteen geenimuoto tarkoittamaan perinnöllisyyden perusyksikköä.
Diploidin solun vastinkromosomeissa samassa geenipaikassa sijaitsevat geenimuodot muodostavat alleeliparin. Diploidisolu on samaperintäinen, jos sen molemmissa vastinkromosomeissa on geenistä sama geenimuoto, tai eriperintäinen, jos geenimuodot ovat erilaiset. Monessa tapauksessa eriperintäisen parin toinen geenimuoto on vallitseva, toinen väistyvä. Väistyvän ominaisuuden esilletulo on näin ollen mahdollista vain samaperintäisenä. Myös tappava geenimuoto saattaa olla olemassa eriperintäisenä, samaperintäisenä se johtaa yksilön kuolemaan.
Geenimuodot voivat olla myös epätäydellisesti vallitsevia tai yhteisvallitsevia, jolloin molempien geenimuotojen ominaisuudet ilmenevät yksilön ilmiasussa. Yhteisvallitsevat geenimuodot ovat muun muassa ihmisen ABO-veriryhmän takana. Jos samassa kannassa geenimuotoja on kolme tai useampi, kyseessä on useasta geenimuodosta (multippeli alleeli - lat. multiplus moni). Esimerkiksi ihmisen veriryhmän määrittävät useat geenimuodot. Samalla yksilöllä voi kuitenkin olla enintään kaksi geenimuotoa.
Perinnöllisyystieteessä eliöllä luonnossa tavanomaisesti esiintyvää geenimuotoa kutsutaan usein villialleeliksi ja muita geenimuotoja mutanttialleeleiksi.
Lähteet
- ↑ Tenhunen, Jukka; Ulmanen, Ismo; Ylänne, Jari: Biologia: Geeni ja biotekniikka, s. 160. 6. uudistettu painos. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28293-6.