Ero sivun ”Uraaniheksafluoridi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Jni (keskustelu | muokkaukset) p linkit |
KLS (keskustelu | muokkaukset) p linkki uuteen artikkeliin |
||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
| liukoisuus = reaktio |
| liukoisuus = reaktio |
||
}} |
}} |
||
'''Uraaniheksafluoridi''' ([[uraani|U]][[fluori|F]]<sub>6</sub>) on uraaniyhdiste, joksi [[uraani]] muutetaan, kun sitä halutaan rikastaa halkeamiskelpoisen uraani-235:n (U-235) suhteen. Uraanin [[isotooppi|isotoopit]] 235 ja 238 eroavat toisistaan ainoastaan pienen atomipainoeron perusteella, ja koska ne ovat kemiallisesti samanlaisia, niitä ei voi erottaa kemiallisella reaktiolla. Ainoastaan fysikaaliset ominaisuudet ([[diffuusio]]nopeus, ominaispaino) eroavat. Diffuusion nopeuttamiseksi uraani muutetaan haihtuvaksi yhdisteeksi, uraaniheksafluoridiksi. Halkeamiskelpoinen isotooppi U-235 on käyttökelpoinen matalarikasteisena [[Ydinreaktori|ydinreaktoreihin]] ja korkearikasteisena (HEU) [[ydinase]]isiin. Uraania rikastetaan muun muassa [[kaasudiffuusio]]- ja [[kaasusentrifugi]]menetelmillä. Uraaniheksafluoridi tuotetaan monessa vaiheessa kemiallisella käsittelyllä [[Keltainen kakku|keltaisesta kakusta]] eli uraanimalmista. |
'''Uraaniheksafluoridi''' ([[uraani|U]][[fluori|F]]<sub>6</sub>) on uraaniyhdiste, joksi [[uraani]] muutetaan, kun sitä halutaan rikastaa halkeamiskelpoisen [[uraani-235]]:n (U-235) suhteen. Uraanin [[isotooppi|isotoopit]] 235 ja 238 eroavat toisistaan ainoastaan pienen atomipainoeron perusteella, ja koska ne ovat kemiallisesti samanlaisia, niitä ei voi erottaa kemiallisella reaktiolla. Ainoastaan fysikaaliset ominaisuudet ([[diffuusio]]nopeus, ominaispaino) eroavat. Diffuusion nopeuttamiseksi uraani muutetaan haihtuvaksi yhdisteeksi, uraaniheksafluoridiksi. Halkeamiskelpoinen isotooppi U-235 on käyttökelpoinen matalarikasteisena [[Ydinreaktori|ydinreaktoreihin]] ja korkearikasteisena (HEU) [[ydinase]]isiin. Uraania rikastetaan muun muassa [[kaasudiffuusio]]- ja [[kaasusentrifugi]]menetelmillä. Uraaniheksafluoridi tuotetaan monessa vaiheessa kemiallisella käsittelyllä [[Keltainen kakku|keltaisesta kakusta]] eli uraanimalmista. |
||
Huoneenlämmössä uraaniheksafluoridi on väritön ja kiinteä, mutta se [[neste]]ytyy ja [[kaasu]]untuu 64 asteen tienoilla hieman ilmakehää korkeammassa paineessa, jossa on yhdisteen [[kolmoispiste]]. Uraaniheksafluoridin [[moolimassa]] on 352,0 g/mol, [[kiehumispiste]] 65 °C, [[sulamispiste]] 56 °C, suhteellinen [[tiheys]] 5,09 g/cm<sup>3</sup> (vesi = 1,0 g/cm<sup>3</sup>) ja [[CAS-numero]] 7783-81-5. Uraaniheksafluoridista käytetään myös nimitystä ''uraanifluoridi''. Uraaniheksafluoridi on myrkyllistä, syövyttävää ja haihtuvaa. |
Huoneenlämmössä uraaniheksafluoridi on väritön ja kiinteä, mutta se [[neste]]ytyy ja [[kaasu]]untuu 64 asteen tienoilla hieman ilmakehää korkeammassa paineessa, jossa on yhdisteen [[kolmoispiste]]. Uraaniheksafluoridin [[moolimassa]] on 352,0 g/mol, [[kiehumispiste]] 65 °C, [[sulamispiste]] 56 °C, suhteellinen [[tiheys]] 5,09 g/cm<sup>3</sup> (vesi = 1,0 g/cm<sup>3</sup>) ja [[CAS-numero]] 7783-81-5. Uraaniheksafluoridista käytetään myös nimitystä ''uraanifluoridi''. Uraaniheksafluoridi on myrkyllistä, syövyttävää ja haihtuvaa. |
||
Versio 23. helmikuuta 2017 kello 15.09
| Uraaniheksafluoridi | |
|---|---|
[[Tiedosto:  |275px|]] |
|
| Tunnisteet | |
| Muut nimet | uraanifluoridi |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | UF6 |
| Moolimassa | 352,0 g/mol |
| Ulkomuoto | väritön, kiinteä aine |
| Sulamispiste | 56 °C (329 K) |
| Kiehumispiste | 65 °C (338 K) |
| Tiheys | 5,09 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | reaktio |
Uraaniheksafluoridi (UF6) on uraaniyhdiste, joksi uraani muutetaan, kun sitä halutaan rikastaa halkeamiskelpoisen uraani-235:n (U-235) suhteen. Uraanin isotoopit 235 ja 238 eroavat toisistaan ainoastaan pienen atomipainoeron perusteella, ja koska ne ovat kemiallisesti samanlaisia, niitä ei voi erottaa kemiallisella reaktiolla. Ainoastaan fysikaaliset ominaisuudet (diffuusionopeus, ominaispaino) eroavat. Diffuusion nopeuttamiseksi uraani muutetaan haihtuvaksi yhdisteeksi, uraaniheksafluoridiksi. Halkeamiskelpoinen isotooppi U-235 on käyttökelpoinen matalarikasteisena ydinreaktoreihin ja korkearikasteisena (HEU) ydinaseisiin. Uraania rikastetaan muun muassa kaasudiffuusio- ja kaasusentrifugimenetelmillä. Uraaniheksafluoridi tuotetaan monessa vaiheessa kemiallisella käsittelyllä keltaisesta kakusta eli uraanimalmista.
Huoneenlämmössä uraaniheksafluoridi on väritön ja kiinteä, mutta se nesteytyy ja kaasuuntuu 64 asteen tienoilla hieman ilmakehää korkeammassa paineessa, jossa on yhdisteen kolmoispiste. Uraaniheksafluoridin moolimassa on 352,0 g/mol, kiehumispiste 65 °C, sulamispiste 56 °C, suhteellinen tiheys 5,09 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3) ja CAS-numero 7783-81-5. Uraaniheksafluoridista käytetään myös nimitystä uraanifluoridi. Uraaniheksafluoridi on myrkyllistä, syövyttävää ja haihtuvaa.
Rikastamisesta jää jätteeksi köyhdytetty uraani, joka on edelleen uraaniheksafluoridina. Suurinta osaa maailman köyhdytetystä uraanista säilytetään metallisäiliöissä uraaniheksafluoridina. Uraaniheksafluoridi voidaan muuttaa takaisin uraanioksideiksi, mikä kuitenkin maksaa. Joutuessaan veden (kosteuden) kanssa tekemisiin uraaniheksafluoridi muuttuu uranyylifluoridiksi (UO2F2) ja fluorivedyksi (HF), molemmat liukoisia ja erittäin myrkyllisiä yhdisteitä, joista HF on haihtuvaa.
Aiheesta muualla
