Ero sivun ”Tuire Orri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Lähteet: linkin päivitys |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Tuire Orri''' (oik. '''Tuire Orri-Björkell''', [[30. lokakuuta]] [[1918]] [[Helsinki]] – [[26. elokuuta]] [[2007]] Helsinki) oli suomalainen [[näyttelijä]] ja [[laulaja]]. |
'''Tuire Sinikka Orri''' (oik. '''Tuire Orri-Björkell''', [[30. lokakuuta]] [[1918]] [[Helsinki]] – [[26. elokuuta]] [[2007]] Helsinki) oli suomalainen [[näyttelijä]] ja [[laulaja]]. |
||
== Elämäkerta == |
== Elämäkerta == |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Orri aloitti uransa Virkamiesteatterissa, jonka hänen isänsä oli perustanut. Hän kävi [[Suomen Näyttämöopisto]]n 1936–1938 ja sai sen jälkeen kiinnityksen [[Viipurin kaupunginteatteri]]in kaudeksi 1938–1939. Välitön karjalainen ilmapiiri innosti Orria, jonka ”sirkeissä silmissä loisti näyttelemisen ilo”. [[Välirauha|Välirauhan aikaan]] hänet kiinnitettiin [[Helsingin Kansanteatteri]]in. ”Nykyteatterin viehkein ilmestys” ja ”operettien laululintunen” sai sekä yleisön että arvostelijoiden suosion. |
Orri aloitti uransa Virkamiesteatterissa, jonka hänen isänsä oli perustanut. Hän kävi [[Suomen Näyttämöopisto]]n 1936–1938 ja sai sen jälkeen kiinnityksen [[Viipurin kaupunginteatteri]]in kaudeksi 1938–1939. Välitön karjalainen ilmapiiri innosti Orria, jonka ”sirkeissä silmissä loisti näyttelemisen ilo”. [[Välirauha|Välirauhan aikaan]] hänet kiinnitettiin [[Helsingin Kansanteatteri]]in. ”Nykyteatterin viehkein ilmestys” ja ”operettien laululintunen” sai sekä yleisön että arvostelijoiden suosion. |
||
[[Talvisota|Talvisodan]] aikana Orri osallistui Maan Turvan viidytyskiertueille yhdessä [[Lapatossu]]n, [[Aku Korhonen|Aku Korhosen]] ja [[Siiri Angerkoski|Siiri Angerkosken]] kanssa. Lisäksi Orri näytteli monissa suomalaisissa elokuvissa vuosina 1937–1945, useimmiten sivurooleja. Ainoan pääosansa hän näytteli maalaiskomediassa ''[[Kyläraittien kuningas]]'', jossa hän teki maalaisroolin Kervilän Annana. Hän esiintyi sivuosissa muun muassa elokuvissa ''[[Kersantilleko Emma nauroi?]]'', ''[[Kyökin puolella]]'' ja ''[[Keinumorsian]]''. Näyttämöuran hän lopetti |
[[Talvisota|Talvisodan]] aikana Orri osallistui Maan Turvan viidytyskiertueille yhdessä [[Lapatossu]]n, [[Aku Korhonen|Aku Korhosen]] ja [[Siiri Angerkoski|Siiri Angerkosken]] kanssa. Lisäksi Orri näytteli monissa suomalaisissa elokuvissa vuosina 1937–1945, useimmiten sivurooleja. Ainoan pääosansa hän näytteli maalaiskomediassa ''[[Kyläraittien kuningas]]'', jossa hän teki maalaisroolin viattomana Kervilän Annana. Hän esiintyi sivuosissa muun muassa elokuvissa ''[[Kersantilleko Emma nauroi?]]'', ''[[Kyökin puolella]]'' ja ''[[Keinumorsian]]''. Näyttämöuran hän lopetti ensimmäisen aviomiehensä vaatimuksesta lasten ja perheen vuoksi. Vuonna 1948 hän siirtyi [[Radioteatteri]]in, mutta joutui jälleen perhesyistä lopettamaan 1950. Hän opiskeli laulua [[Hanna Granfelt]]in opetuksessa. |
||
Tuire Orri |
Tuire Orri palasi estradeille 1990-luvulla, keskelle nousevaa nostalgiaa. Vuonna 1993 hän esiintyi [[Niilo Tarvajärvi|Niilo Tarvajärven]] niin sanotussa ikäväntorjuntaillassa ja sen jälkeen useissa tilaisuuksissa muun muassa [[Imatra]]lla, [[Seinäjoki|Seinäjoella]] ja Helsingissä, joissa muisteltiin sota-ajan viihdettä. |
||
Vuonna 1997 Orri levytti kappaleen ”Tuo suru jonka sain”. Hänen aiempia levytyksiään ovat ”Cowboy-serenadi” vuodelta 1949 ja ”Riihentontun joulu” vuodelta 1958. Hän esiintyi vielä vuonna 1997 [[Lotta Svärd|lottajärjestöstä]] kertovassa televisiodraamassa ''[[Kun taivas repeää]]'' sekä sarjan jatko-osassa ''[[Taivas sinivalkoinen]]''. Hän kuoli vaikeaan sairauteen 88-vuotiaana [[Meilahden sairaala]]ssa 26. elokuuta 2007.<ref>http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/2148/tuire-orri-bj%C3%B6rkell</ref> |
Vuonna 1997 Orri levytti kappaleen ”Tuo suru jonka sain”. Hänen aiempia levytyksiään ovat ”Cowboy-serenadi” vuodelta 1949 ja ”Riihentontun joulu” vuodelta 1958. Hän esiintyi vielä vuonna 1997 [[Lotta Svärd|lottajärjestöstä]] kertovassa televisiodraamassa ''[[Kun taivas repeää]]'' sekä sarjan jatko-osassa ''[[Taivas sinivalkoinen]]''. Hän kuoli vaikeaan sairauteen 88-vuotiaana [[Meilahden sairaala]]ssa 26. elokuuta 2007.<ref>http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/2148/tuire-orri-bj%C3%B6rkell</ref> |
||
Versio 20. helmikuuta 2017 kello 19.27
Tuire Sinikka Orri (oik. Tuire Orri-Björkell, 30. lokakuuta 1918 Helsinki – 26. elokuuta 2007 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä ja laulaja.
Elämäkerta
Orri aloitti uransa Virkamiesteatterissa, jonka hänen isänsä oli perustanut. Hän kävi Suomen Näyttämöopiston 1936–1938 ja sai sen jälkeen kiinnityksen Viipurin kaupunginteatteriin kaudeksi 1938–1939. Välitön karjalainen ilmapiiri innosti Orria, jonka ”sirkeissä silmissä loisti näyttelemisen ilo”. Välirauhan aikaan hänet kiinnitettiin Helsingin Kansanteatteriin. ”Nykyteatterin viehkein ilmestys” ja ”operettien laululintunen” sai sekä yleisön että arvostelijoiden suosion.
Talvisodan aikana Orri osallistui Maan Turvan viidytyskiertueille yhdessä Lapatossun, Aku Korhosen ja Siiri Angerkosken kanssa. Lisäksi Orri näytteli monissa suomalaisissa elokuvissa vuosina 1937–1945, useimmiten sivurooleja. Ainoan pääosansa hän näytteli maalaiskomediassa Kyläraittien kuningas, jossa hän teki maalaisroolin viattomana Kervilän Annana. Hän esiintyi sivuosissa muun muassa elokuvissa Kersantilleko Emma nauroi?, Kyökin puolella ja Keinumorsian. Näyttämöuran hän lopetti ensimmäisen aviomiehensä vaatimuksesta lasten ja perheen vuoksi. Vuonna 1948 hän siirtyi Radioteatteriin, mutta joutui jälleen perhesyistä lopettamaan 1950. Hän opiskeli laulua Hanna Granfeltin opetuksessa.
Tuire Orri palasi estradeille 1990-luvulla, keskelle nousevaa nostalgiaa. Vuonna 1993 hän esiintyi Niilo Tarvajärven niin sanotussa ikäväntorjuntaillassa ja sen jälkeen useissa tilaisuuksissa muun muassa Imatralla, Seinäjoella ja Helsingissä, joissa muisteltiin sota-ajan viihdettä.
Vuonna 1997 Orri levytti kappaleen ”Tuo suru jonka sain”. Hänen aiempia levytyksiään ovat ”Cowboy-serenadi” vuodelta 1949 ja ”Riihentontun joulu” vuodelta 1958. Hän esiintyi vielä vuonna 1997 lottajärjestöstä kertovassa televisiodraamassa Kun taivas repeää sekä sarjan jatko-osassa Taivas sinivalkoinen. Hän kuoli vaikeaan sairauteen 88-vuotiaana Meilahden sairaalassa 26. elokuuta 2007.[1]
Tuire Orrin eno oli ohjaaja Jorma Nortimo. Näyttelijä Irina Björklund on Orrin tyttärentytär.[2]
Filmografia
- Tukkijoella (1937)
- Lapatossu (1937)
- Syyllisiäkö? (1938)
- Lapatossu ja Vinski Olympia-kuumeessa (1939)
- Poikani pääkonsuli (1940)
- Kyökin puolella (1940)
- Kersantilleko Emma nauroi? (1940)
- Eulalia-täti (1940)
- Poretta eli Keisarin uudet pisteet (1941)
- Synnin puumerkki (1942)
- Keinumorsian (1943)
- Kyläraittien kuningas (1945)
- Kun taivas repeää (1997) (tv-sarja)
- Taivas sinivalkoinen (2001) (tv-sarja)
Lähteet
- Tuire Orrin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
- Turun Sanomat Luettu 15.9.2007
Viitteet
- ↑ http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/2148/tuire-orri-bj%C3%B6rkell
- ↑ Huumori oli sota-asekin Uusi Lahti. Viitattu 15.9.2007.
Aiheesta muualla
- Tuire Orri Elonetissä.
- Tuire Orri Internet Movie Databasessa. (englanniksi)