Ero sivun ”MIPS-arkkitehtuuri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 28: | Rivi 28: | ||
Arkkitehtuurista on useampia versioita joita ovat: |
Arkkitehtuurista on useampia versioita joita ovat: |
||
* MIPS I |
* MIPS I (1985) |
||
** R2000 |
|||
| ⚫ | |||
* MIPS |
* MIPS II (1990) |
||
** R6000 |
|||
| ⚫ | |||
* MIPS |
* MIPS III (1992) |
||
** R4000 |
|||
| ⚫ | |||
** R8000 |
|||
| ⚫ | |||
** tämän arkkitehtuurin suorittimia on suunniteltu mutta ei tuotettu |
** tämän arkkitehtuurin suorittimia on suunniteltu mutta ei tuotettu |
||
** ''MIPS Digital Media Extensions'' (MDMX) ja ''MIPS-3D'' käskykantalaajennuksia suunniteltu |
** ''MIPS Digital Media Extensions'' (MDMX) ja ''MIPS-3D'' käskykantalaajennuksia suunniteltu |
||
Versio 11. helmikuuta 2017 kello 14.29
| MIPS | |
|---|---|
| Perustietoja | |
| Kehittäjä | MIPS Technologies |
| Valmistaja | NEC, Toshiba, LSI Logic, Loongson Technology, Philips |
| Julkaistu | 1985 |
| Arkkitehtuuri ja luokitus | |
| Arkkitehtuurityyppi | RISC |
| Osoiteavaruus | 32-bit / 64-bit |
MIPS (Microprocessor without Interlocked Pipeline Stages) on RISC-suoritinarkkitehtuuri, jonka kehitti MIPS Computer Systems Inc. (myöhemmin MIPS Technologies). Ensimmäinen MIPS-suoritin, R2000, julkistettiin vuonna 1985, mikä tekee MIPSistä yhden pitkäikäisimmistä RISC-arkkitehtuureista.
SGI osti MIPS Computer Systemsin 1992.[1][2]
MIPS-suorittimia on käytetty muun muassa SGI:n UNIX-työasemakoneissa, Sonyn ja Nintendon pelikonsoleissa, Windows CE -pohjaisissa PDA-laitteissa, Ciscon reitittimissä sekä sulautetuissa järjestelmissä. 1990-luvun loppupuolella arvioitiin, että kolmannes valmistetuista RISC-suorittimista oli MIPSejä.
2000-luvun alussa tehokkaiden työasemiin ja palvelimiin tarkoitettujen MIPS-mallien kehitys lopetettiin SGIn siirtyessä käyttämään intelin suorittimia. Pienemmät MIPS-mallit ovat kuitenkin edelleen laajalti käytössä muun muassa WLAN-tukiasemissa.
Kiinalainen Loongson (龙芯, lóngxīn) on vähävirtaisiin yleistietokoneisiin kehitetty MIPS-prosessori, jota kehittää Kiinan tiedeakatemia (中国科学院; engl. lyh. CAS). Sen ensimmäinen malli, 32-bittinen Loongson 1, julkaistiin vuonna 2002 ja se toimi 266MHz kellotaajuudella. Loongson 1 ei ollut täysin MIPS-yhteensopiva, ollen täysin Kiinan tiedeakatemian sisäisen kehityksen tulos. CAS osti vuonna 2007 käskykannan lisenssioikeudet MIPS Technologiesilta, ja vuonna 2009 osti täydet oikeudet sen kehittämään MIPS32 ja MIPS64 arkkitehtuureihin. 64-bittinen Loongson 2, jonka ensimmäinen malli julkaistiin ennen lisenssisopimusta vuonna 2004, on myöhemmältä mallistoltaan täysin MIPS-yhteensopiva vuodesta 2009 lähtien.
MIPS-käskykannan erikoisuus on erityiset kerto- ja jakolaskuun liittyvät rekisterit; kaikkien muiden operaatioiden suhteen kaikki rekisterit ovat samanarvoisia, mutta kerto- ja jakolasku voidaan suorittaa vain HI- ja LO-rekistereiden avulla. Toisaalta joissain muissa RISC-käskykannoissa ei ole ollenkaan kokonaislukujen jakolaskua.
Arkkitehtuuriversiot
Arkkitehtuurista on useampia versioita joita ovat:
- MIPS I (1985)
- R2000
- MIPS II (1990)
- R6000
- MIPS III (1992)
- R4000
- MIPS IV (1994)
- R8000
- MIPS V (1996)
- tämän arkkitehtuurin suorittimia on suunniteltu mutta ei tuotettu
- MIPS Digital Media Extensions (MDMX) ja MIPS-3D käskykantalaajennuksia suunniteltu
- MIPS32
- 32-bittinen
- perustuu MIPS II arkkitehtuuriin ja lisäominaisuuksia MIPS III, MIPS IV ja MIPS V arkkitehtuureista
- MIPS64
- 64-bittinen
- perustuu MIPS V arkkitehtuuriin
Lisäksi on eri versioita teknologian lisensoijilla, mm. Sonyn ja Toshiban Emotion Engine PlayStation 2 konsolissa.
MIPS-suorittimia
- R2000 (1985)
- R3000 (1988), käytetty muun muassa Sony PlayStationissa.
- R4000 (1991), ensimmäinen 64-bittinen MIPS. Edullisempi versio, R4300, on käytössä Nintendo 64:ssä.
- R4400 (1992)
- R8000 (1994)
- R10000 (1995), käytetty muun muassa SGI O2:ssa.
- R12000 (1998)
- R14000 (2001)
- R16000 (2002)
Käyttöjärjestelmätuki
Lisensoijia
Arkkitehtuurin ovat lisensoineet itselleen mm. seuraavat:
- NEC
- Toshiba
- SiByte (myöh. Broadcom)
- Philips
- LSI Logic
- IDT
- Raza Microelectronics, Inc.
- Cavium
- Loongson Technology
- Ingenic Semiconductor
Aiheesta muualla
- MIPS Instruction Reference (englanniksi)
- MIPS Instructions (ranskaksi)
- Englanninkielisen Wikipedian artikkeli (englanniksi)
- Englanninkielisen Wikipedian artikkeli malleista (englanniksi)
Lähteet
- ↑ Silicon Graphics to Buy MIPS for $406.1 Million New York Times. Viitattu 17.1.2017.
- ↑ Silicon Graphics, MIPS Computer Systems to Merge : * Technology: The combined billion-dollar company will meld sophisticated computers with cutting-edge chip designs. But there is a downside. Los Angeles Times. Viitattu 17.1.2017.