Ero sivun ”Huutokosken ruukki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Tjp (keskustelu | muokkaukset) karttalinkki lisätty |
Tjp (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Huutokosken rautaruukki''' toimi vuosina 1858–1877 [[Joroinen|Joroisten]] [[Huutokoski|Huutokoskella]] [[Sysmäjärvi (Joroinen)|Sysmäjärvestä]] [[Jokijärvi (Joroinen)|Jokijärveen]] virtaavan joen Huutokoski-nimisen kosken etelärannalla. Se käytti raaka-aineenaan pääasiassa lähiseudun järvistä nostettua [[järvimalmi]]a sekä lisäksi [[Viipuri]]sta tuotua romurautaa ja [[Haapakosken ruukki|Haapakosken ruukin]] tuottamaa [[takkirauta]]a. Ruukki tunnettiin myös nimellä ''Putilovin Katariinan ruukki (Putiloffs Ekaterine Bruk)''.<ref name=museo>[http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000015817 Museoviraston kulttuuriympäristön rekisteriportaali : Joroinen, Huutokosken ruukki]</ref> |
|||
'''Huutokosken rautaruukki''' toimi vuosina [[1858]]–[[1877]] [[Joroinen|Joroisten]] [[Huutokoski|Huutokoskella]]. Se käytti raaka-aineenaan lähiseudun järvistä nostettua [[järvimalmi]]a. |
|||
[[Ruukki (varhainen teollisuusalue)|Ruukin]] omisti [[Pietari (kaupunki)|pietarilainen]] kollegineuvos [[Nikolai Putilov]] ja ruukin tuottama rauta vietiin [[Putilovin tehdas|Putilovin tehtaille]] Pietariin. Putilov omisti Savossa myös |
[[Ruukki (varhainen teollisuusalue)|Ruukin]] omisti [[Pietari (kaupunki)|pietarilainen]] kollegineuvos [[Nikolai Putilov]] ja ruukin tuottama rauta vietiin laivoilla [[Saimaan kanava]]n kautta [[Putilovin tehdas|Putilovin tehtaille]] Pietariin. Putilov omisti Savossa myös Haapakosken ruukin [[Pieksämäen maalaiskunta|Pieksämäen maalaiskunnassa]] ja [[Oravin ruukki|Oravin ruukin]] [[Sääminki|Säämingissä]].<ref name=museo/> |
||
Putilovin yritys teki [[konkurssi]]n 1876 ja se joutui [[Venäjä]]n valtionpankin haltuun. Samalla myös Huutokosken ruukin tuotanto päättyi 1877. Putilovin omistamat Haapakosken ja Oravin ruukit myytiin pakkohuutokaupalla syyskuussa 1879 ja niiden raudantuotanto jatkui uusien omistajien johdolla vielä 1900-luvun alkuun saakka. |
Putilovin yritys teki [[konkurssi]]n 1876 ja se joutui [[Venäjä]]n valtionpankin haltuun. Samalla myös Huutokosken ruukin tuotanto päättyi 1877. Putilovin omistamat Haapakosken ja Oravin ruukit myytiin pakkohuutokaupalla syyskuussa 1879 ja niiden raudantuotanto jatkui uusien omistajien johdolla vielä 1900-luvun alkuun saakka. Huutokosken ruukin rakennuksia alettiin purkaa 1880-luvulla ja monet ruukin työväenasuntoina toimineet rakennukset siirrettiin muualle.<ref name=museo/> |
||
Huutokosken ruukista on säilynyt sen päärakennus. Ruukkialue on nykyisin metsittynyt ja vielä 1980-luvun alussa maastossa erottui ruukin jäännöksiä maakumpareina, erilaisina kiveyksinä, laitteiden pohjina ja voimakanavien urina. Ruukkialueen lähellä on nykyisin kalanviljelyslaitos.<ref name=museo/> |
|||
Huutokosken ruukista on säilynyt sen päärakennus. |
|||
== Lähteet == |
|||
{{Viitteet}} |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
Versio 1. helmikuuta 2017 kello 23.33
Huutokosken rautaruukki toimi vuosina 1858–1877 Joroisten Huutokoskella Sysmäjärvestä Jokijärveen virtaavan joen Huutokoski-nimisen kosken etelärannalla. Se käytti raaka-aineenaan pääasiassa lähiseudun järvistä nostettua järvimalmia sekä lisäksi Viipurista tuotua romurautaa ja Haapakosken ruukin tuottamaa takkirautaa. Ruukki tunnettiin myös nimellä Putilovin Katariinan ruukki (Putiloffs Ekaterine Bruk).[1]
Ruukin omisti pietarilainen kollegineuvos Nikolai Putilov ja ruukin tuottama rauta vietiin laivoilla Saimaan kanavan kautta Putilovin tehtaille Pietariin. Putilov omisti Savossa myös Haapakosken ruukin Pieksämäen maalaiskunnassa ja Oravin ruukin Säämingissä.[1]
Putilovin yritys teki konkurssin 1876 ja se joutui Venäjän valtionpankin haltuun. Samalla myös Huutokosken ruukin tuotanto päättyi 1877. Putilovin omistamat Haapakosken ja Oravin ruukit myytiin pakkohuutokaupalla syyskuussa 1879 ja niiden raudantuotanto jatkui uusien omistajien johdolla vielä 1900-luvun alkuun saakka. Huutokosken ruukin rakennuksia alettiin purkaa 1880-luvulla ja monet ruukin työväenasuntoina toimineet rakennukset siirrettiin muualle.[1]
Huutokosken ruukista on säilynyt sen päärakennus. Ruukkialue on nykyisin metsittynyt ja vielä 1980-luvun alussa maastossa erottui ruukin jäännöksiä maakumpareina, erilaisina kiveyksinä, laitteiden pohjina ja voimakanavien urina. Ruukkialueen lähellä on nykyisin kalanviljelyslaitos.[1]
Lähteet
Aiheesta muualla