Ero sivun ”Linkkuveitsi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
p ref fix, kh, am-osio, kuvakoon määr pois, tynkämalline pois |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Swiss army knife open 20050612 (cropped).jpg|thumb |
[[Kuva:Swiss army knife open 20050612 (cropped).jpg|thumb|Sveitsin armeijan linkkuveitsi avattuna.]] |
||
[[Kuva:MultiPurposePocketKnife 7244 03.jpg|thumb |
[[Kuva:MultiPurposePocketKnife 7244 03.jpg|thumb|Tässä mallissa on myös ristikantaruuveihin sopiva terä.]] |
||
'''Linkkuveitsi''' eli '''kääntöveitsi''' on [[Veitsi|taskuveitsi]] jonka terä niveltyy kädensijaa vasten, tavallisesti sen sisään.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> |
'''Linkkuveitsi''' eli '''kääntöveitsi''' on [[Veitsi|taskuveitsi]] jonka terä niveltyy kädensijaa vasten, tavallisesti sen sisään.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> |
||
Terä on yleensä korkeintaan 8-13 |
Terä on yleensä korkeintaan 8-13 senttimetrin mittainen. Linkkuveitsen koko on tavallista veistä pienempi. Se mahtuukin yleensä helposti taskuun; siitä myös vanhahtava nimi ''taskuveitsi''. |
||
Linkkuveitsiä on useita erityyppisiä. Yksi ero on siinä, että terää ei lukita paikalleen vaan sen saa aina taitettua takaisin sisään riittävällä voimalla. Toisentyyppisissä veitsissä terä lukittuu ja se on vapautettava jollakin tavalla, ennen kuin se taittuu sisään. |
Linkkuveitsiä on useita erityyppisiä. Yksi ero on siinä, että terää ei lukita paikalleen vaan sen saa aina taitettua takaisin sisään riittävällä voimalla. Toisentyyppisissä veitsissä terä lukittuu ja se on vapautettava jollakin tavalla, ennen kuin se taittuu sisään. |
||
Rivi 10: | Rivi 9: | ||
Linkkuveitsen muunnelmia ovat [[stiletti]], niin kutsuttu [[perhosveitsi]] ja [[monitoimityökalu]]t, tunnetuimpana merkkinä [[Leatherman]]. Stiletissä terä ponnahtaa jousivoimalla, joko kahvan sivusta tai sisältä, ja lukkiutuu käyttöasentoonsa. Perhosveitsessä kahva jakautuu kahteen osaan, ja terä voidaan kääntää suojaan näiden osien sisään. Leathermanin tyyppisissä työkaluissa terät ovat käännettävissä kahvan suojaan kääntöveitsien tapaan. |
Linkkuveitsen muunnelmia ovat [[stiletti]], niin kutsuttu [[perhosveitsi]] ja [[monitoimityökalu]]t, tunnetuimpana merkkinä [[Leatherman]]. Stiletissä terä ponnahtaa jousivoimalla, joko kahvan sivusta tai sisältä, ja lukkiutuu käyttöasentoonsa. Perhosveitsessä kahva jakautuu kahteen osaan, ja terä voidaan kääntää suojaan näiden osien sisään. Leathermanin tyyppisissä työkaluissa terät ovat käännettävissä kahvan suojaan kääntöveitsien tapaan. |
||
Maailman eniten valmistettu linkkuveitsi lienee ranskalainen [[Opinel]]{{ |
Maailman eniten valmistettu linkkuveitsi lienee ranskalainen [[Opinel]].{{Lähde||29. lokakuuta 2016|vuosi=2016}} Sen terä lukkiutuu käyttöasentoonsa pyöräytettävällä lukkolaitteella. |
||
Niin kutsutuissa monitoimilinkkuveitsissä voi olla useita erilaisia teriä: sahoja, korkinavaajia, korkkiruuveja, kynsiviiloja. Kuuluisin{{kenen mukaan}} tällainen veitsisarja ovat [[Victorinox|Sveitsin armeijan linkkuveitset]]. |
Niin kutsutuissa monitoimilinkkuveitsissä voi olla useita erilaisia teriä: sahoja, korkinavaajia, korkkiruuveja, kynsiviiloja. Kuuluisin{{kenen mukaan}} tällainen veitsisarja ovat [[Victorinox|Sveitsin armeijan linkkuveitset]]. |
||
Rivi 18: | Rivi 17: | ||
== Kirjallisuutta == |
== Kirjallisuutta == |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyytinen, Timo | Nimeke=Linkkuveitset | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Arma Fennica | Vuosi=2002 | |
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyytinen, Timo | Nimeke=Linkkuveitset | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Arma Fennica | Vuosi=2002 | Isbn=ISBN 951-97543-5-0}} |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä= |
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyytinen, Timo | Nimeke=Suuri puukkokirja | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Arma Fennica Oy | Vuosi=1988 | Isbn=952-90016-2-2}} [[Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto]] vuonna 1989. |
||
⚫ | |||
==Aiheesta muualla== |
|||
{{tynkä/Tekniikka}} |
|||
⚫ | |||
[[Luokka:Teräaseet]] |
[[Luokka:Teräaseet]] |
Versio 29. lokakuuta 2016 kello 22.26
Linkkuveitsi eli kääntöveitsi on taskuveitsi jonka terä niveltyy kädensijaa vasten, tavallisesti sen sisään.[1]
Terä on yleensä korkeintaan 8-13 senttimetrin mittainen. Linkkuveitsen koko on tavallista veistä pienempi. Se mahtuukin yleensä helposti taskuun; siitä myös vanhahtava nimi taskuveitsi.
Linkkuveitsiä on useita erityyppisiä. Yksi ero on siinä, että terää ei lukita paikalleen vaan sen saa aina taitettua takaisin sisään riittävällä voimalla. Toisentyyppisissä veitsissä terä lukittuu ja se on vapautettava jollakin tavalla, ennen kuin se taittuu sisään.
Linkkuveitsen muunnelmia ovat stiletti, niin kutsuttu perhosveitsi ja monitoimityökalut, tunnetuimpana merkkinä Leatherman. Stiletissä terä ponnahtaa jousivoimalla, joko kahvan sivusta tai sisältä, ja lukkiutuu käyttöasentoonsa. Perhosveitsessä kahva jakautuu kahteen osaan, ja terä voidaan kääntää suojaan näiden osien sisään. Leathermanin tyyppisissä työkaluissa terät ovat käännettävissä kahvan suojaan kääntöveitsien tapaan.
Maailman eniten valmistettu linkkuveitsi lienee ranskalainen Opinel. Sen terä lukkiutuu käyttöasentoonsa pyöräytettävällä lukkolaitteella.
Niin kutsutuissa monitoimilinkkuveitsissä voi olla useita erilaisia teriä: sahoja, korkinavaajia, korkkiruuveja, kynsiviiloja. Kuuluisin tällainen veitsisarja ovat Sveitsin armeijan linkkuveitset.
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
Kirjallisuutta
- Hyytinen, Timo: Linkkuveitset. Jyväskylä: Arma Fennica, 2002. ISBN ISBN 951-97543-5-0.
- Hyytinen, Timo: Suuri puukkokirja. Jyväskylä: Arma Fennica Oy, 1988. ISBN 952-90016-2-2. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto vuonna 1989.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Linkkuveitsi Wikimedia Commonsissa