Ero sivun ”Malminetsintä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Malminetsinnän historiaa Suomessa: Järjestys, tiivistys, päivitys, lähteitä, kielenhuoltoa, wikilinkki. |
|||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
==Malminetsinnän historiaa Suomessa== |
==Malminetsinnän historiaa Suomessa== |
||
Suuri osa Suomen [[kaivos|kaivoksista]] on saanut alkunsa kansalaisten |
Suuri osa Suomen [[kaivos|kaivoksista]] on saanut alkunsa kansalaisten löytämistä ja tutkittavaksi lähettämistä malminäytteistä, joista käytetään yleisesti termiä ''kansannäyte''. Sellaisia on Suomessa kerätty aina [[1730-luku|1730-luvulta]] lähtien, jolloin kirkoissa luettiin kuulutuksia, että ihmiset ilmoittaisivat erikoisista kivilöydöistä. |
||
Irtolohkareilla tiedettiin jo tuolloin olevan merkitystä malminetsinnässä. Perinteinen malminetsintätapa on ollut merkitä karttaan irtolohkareiden esiintymispaikat. Näin karttaan muodostuu niin sanottu ''malmiharava''. Sillä tarkoitetaan [[Jääkausi|jääkauden]] kalliosta irroittamien kivien levinneisyyttä viuhkanmuotoiselle alueelle. Kolmion kärjessä on malmiesiintymän emokallio. |
|||
Sellaisia on Suomessa kerätty aina [[1730-luku|1730-luvulta]] lähtien, jolloin kirkoissa luettiin kuulutuksia, että ihmiset ilmoittaisivat erikoisista kivilöydöistä. |
|||
Irtolohkareilla tiedettiin jo tuolloin olevan merkitystä malminetsinnässä. Yksi Suomen merkittävimpiä malmilöydöksiä aikoinaan [[Rääkkylä]]n Kivisalmessa, kun kanavarakennustyömaan kaivinkoneen |
|||
kuljettaja löysi ison ruosteenvärisen irtokiven. Kuparimalmilöydös johti [[Outokummun kaivos|Outokummun kaivoksen]] perustamiseen ja nykyaikaisen kaivannaisteollisuuden kehittymiseen Suomessa. |
|||
[[Geologian tutkimuskeskus]] GTK:n kansannäytetoimistolle lähetetään vuosittain tuhansia näytteitä, joista parhaat palkitaan. Vuonna 2014 GTK:lle lähetettiin noin 4000 kansannäytettä.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.gtk.fi/ajankohtaista/media/uutisarkisto/index.html?year=2015&number=675&newsType=PressReleases | nimeke = GTK:n kansannäytteiden pääpalkinto Poriin | selite = Uutisarkisto | julkaisu = | ajankohta = 11.12.2015 | julkaisija = GTK | viitattu = 11.7.2016 }}</ref> Aikojen kuluessa niitä on lähetetty yhteensä noin 1,5 miljoonaa kappaletta. Ne ovat käynnistäneet yli puolet kaivostoimintaan johtaneista tutkimuksista Suomessa. |
|||
Yksi Suomen merkittävimpiä malmilöydöksiä tehtiin 1908 [[Rääkkylä]]n Kivisalmessa, kun [[ruoppaus]]työmaan kaivinkoneen kuljettaja löysi ison kellertävän irtokiven. Kuparimalmilöydös johti [[Outokummun kaivos|Outokummun kaivoksen]] perustamiseen ja nykyaikaisen kaivannaisteollisuuden kehittymiseen Suomessa.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.aarrekaupunki.fi/vanhakaivos/kaivosmuseo/outokummun-kaivosten-historiaa-2/ | nimeke = Outokummun kaivosten historiaa | ajankohta = | julkaisija = Aarrekaupunki Outokumpu | viitattu = 11.7.2016 }}</ref> |
|||
== Suomessa toimivien malminetsintäyhtiöiden kotimaa == |
== Suomessa toimivien malminetsintäyhtiöiden kotimaa == |
||
Versio 11. heinäkuuta 2016 kello 15.42
Malminetsinnällä tarkoitetaan malmiksi luokiteltavien kivien, ja niiden emokallion etsimistä.
Malminetsinnän historiaa Suomessa
Suuri osa Suomen kaivoksista on saanut alkunsa kansalaisten löytämistä ja tutkittavaksi lähettämistä malminäytteistä, joista käytetään yleisesti termiä kansannäyte. Sellaisia on Suomessa kerätty aina 1730-luvulta lähtien, jolloin kirkoissa luettiin kuulutuksia, että ihmiset ilmoittaisivat erikoisista kivilöydöistä. Irtolohkareilla tiedettiin jo tuolloin olevan merkitystä malminetsinnässä. Perinteinen malminetsintätapa on ollut merkitä karttaan irtolohkareiden esiintymispaikat. Näin karttaan muodostuu niin sanottu malmiharava. Sillä tarkoitetaan jääkauden kalliosta irroittamien kivien levinneisyyttä viuhkanmuotoiselle alueelle. Kolmion kärjessä on malmiesiintymän emokallio.
Geologian tutkimuskeskus GTK:n kansannäytetoimistolle lähetetään vuosittain tuhansia näytteitä, joista parhaat palkitaan. Vuonna 2014 GTK:lle lähetettiin noin 4000 kansannäytettä.[1] Aikojen kuluessa niitä on lähetetty yhteensä noin 1,5 miljoonaa kappaletta. Ne ovat käynnistäneet yli puolet kaivostoimintaan johtaneista tutkimuksista Suomessa.
Yksi Suomen merkittävimpiä malmilöydöksiä tehtiin 1908 Rääkkylän Kivisalmessa, kun ruoppaustyömaan kaivinkoneen kuljettaja löysi ison kellertävän irtokiven. Kuparimalmilöydös johti Outokummun kaivoksen perustamiseen ja nykyaikaisen kaivannaisteollisuuden kehittymiseen Suomessa.[2]
Suomessa toimivien malminetsintäyhtiöiden kotimaa
Alankomaat
Australia
- Arctex Oy
- Dragon Mining Oy
- Kuhmo Metals Oy
- Kylylahti Copper Oy
- Vulcan Kotalahti Oy[3]
Britannia
- AA Sakatti Mining Oy
- Mineral Exploration Network (Finland) Ltd.[3]
Etelä-Afrikka
- Gold Fields Arctic Platinum Oy[3]
Irlanti
- Karelian Diamond Resources Plc.[3]
Kanada
- Agnico-Eagle Finland Oy
- Belvedere Mining Oy
- Belvedere Resources Finland Oy
- BR Gold Mining Oy
- FQM FinnEx Oy
- FQM Kevitsa Mining Oy
- Nortec Minerals Oy
- Pyhäsalmi Mine Oy[3]
Luxemburg
- Northland Mines Oy[3]
Norja
- Keliber Oy[3]
Ruotsi
- Drake Resources Sweden AB
- Endomines Oy
- Lappland Goldminers Oy
- Nordic Mines AB[3]
- Sotkamo Silver
Suomi
- FinnAust Mining Southern Oy
- Oy
- Magnus Minerals Oy
- Stonerol Oy
- Tailtiu Oy[3]
- East Mineral Oy
Lähteet
- GeoFoorumi 2009 (Viitattu 26.12.2011)
Aiheesta muualla
- GTK - Geologian tutkimuskeskus
- Retkeilijän kiviopas Sari Grönholm (toim.), Reijo Alviola, Kari A. Kinnunen, Kari Kojonen, Niilo Kärkkäinen ja Hannu Mäkitie, 3. painos. Espoo: Geologian tutkimuskeskus. 88 s.