Ero sivun ”Ristikirkko” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Lähteet: pois toimimaton |
Htm (keskustelu | muokkaukset) Kumottu muokkaus 15778694, jonka teki Kospo75 (keskustelu) Arkistolinkki on |
||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.rakennusperinto.fi/kulttuuriymparisto/artikkelit/fi_FI/Puiset_ristikirkot/ | Nimeke = Puiset ristikirkot heijastavat eri tyylejä| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ympäristöministeriö ja Museovirasto }} |
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.rakennusperinto.fi/kulttuuriymparisto/artikkelit/fi_FI/Puiset_ristikirkot/ | Nimeke = Puiset ristikirkot heijastavat eri tyylejä| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ympäristöministeriö ja Museovirasto }} |
||
* [https://web.archive.org/web/20110110034127/http://www.kiiminginseurakunta.fi/tilat/kiinteistojen-esittely/kirkko/kirkonrankentaja-matti-honka.html Kirkonrakentaja Matti Hongan esiittely Kiimingin seurakunnan sivuilla, Risto Känsälän esitelmä] |
|||
===Viitteet=== |
===Viitteet=== |
||
Versio 17. kesäkuuta 2016 kello 06.34
Ristikirkko on nimensä mukaisesti ristin muotoon rakennettu kirkko.[1]
Ristikirkot Suomessa
Suomessa vanhimmat ristikirkot ovat säilyneet 1600-luvun lopulta, mutta niiden kulta-aika elettiin vasta 1700-luvun loppupuolella. Etuna ristikirkossa oli muun muassa, että saarnastuoli voitiin sijoittaa pitkäkirkkoon verrattuna lähemmäksi kuulijoita. Tasavartisessa ristikirkossa kaikki ristisakarat ovat yhtä pitkät. Ristikirkkoja on tehty myös erivartisina.
Muunnoksia
Perus-ristikirkon pohjakaavaa on muunneltu tekemällä osa nurkista viistettynä. Syynä oli tarve rakentaa isompia kirkkoja, mutta tarpeeksi pitkiä, kelvollisia hirsiä ei saanut. Ongelma ratkaisiin tekemällä kirkon ristisakaroiden ulkonurkkiin viisteet, jolloin kirkosta saatiin normaalipituisilla hirsillä pinta-alaltaan laajempi. Toinen laajennustapa oli tehdä viisteet ristikirkon sisänurkkiin. Suomessa on myös muutama 24-kulmainen ristikirkko, joissa sekä ulko- että sisänurkat ovat viistetyt.
Neljäs tapa laajentaa ristikirkkoa oli rakentaa suorakulmaiset laajennusulokkeet sisänurkkiin. Pohjanmaallla kehitetyn menetelmän tulos muistutti itäsuomalaista kahtamoiskirkkoa, mutta kattorakenne oli erilainen. Esimerkiksi Lohtajan kirkko on rakennettu tällä tavalla.[2]
Katso myös
Lähteet
- Puiset ristikirkot heijastavat eri tyylejä Ympäristöministeriö ja Museovirasto.
- Kirkonrakentaja Matti Hongan esiittely Kiimingin seurakunnan sivuilla, Risto Känsälän esitelmä
Viitteet
- ↑ Valkeapää, Leena: Taidehistorian sanasto (PDF) 2003. Jyväskylän yliopisto, taidehistorian laitos. Viitattu 10.3.2014.
- ↑ Lohtajan (Sophia Magdalenan) kirkko Lohtajanseurakunta.fi. Viitattu 6.1.2012.