Ero sivun ”Ilmarako” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Cuprum (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
34 722 muokkausta
p kh
Aiheesta muualla ym
Rivi 1: Rivi 1:
[[Image:Tomato leaf stomate 1-color.jpg|thumb|200px|Ilmarako tomaatin lehdellä.]]
[[Image:Tomato leaf stomate 1-color.jpg|thumb|200px|Ilmarako tomaatin lehdellä.]]
'''Ilmarako''' ({{k-grc-tr|stoma, ''mon.'' stomata}}) on pieni reikä [[kasvi]]n lehden pinnassa. Kaasujen vaihto ilman ja lehden välillä tapahtuu ilmarakojen kautta. Päivän aikana, kun on valoisaa, [[hiilidioksidi]] menee sisään ja vesihöyry poistuu. Ilmaraot eivät ole vain reikiä, vaan ne liikkuvat. Illalla, kun aurinko laskee eikä enää ole riittävästi valoa [[fotosynteesi]]ä varten, ne sulkeutuvat. Ne sulkeutuvat myös, jos on kuiva ilma tai kuiva maa, koska yksi prioriteetti [[kasvi]]lla on veden säästö. Toinen prioriteetti on, että hiilidioksidia on riittävästi, jotta fotosynteesi ei hidastu.
'''Ilmarako''' ({{k-grc-tr|stoma, ''mon.'' stomata}}) on pieni reikä [[kasvi]]n [[lehti (kasvitiede)|lehden]] pinnassa. [[Kaasu]]jen vaihto [[ilma]]n ja lehden välillä tapahtuu ilmarakojen kautta. Päivän aikana, kun on valoisaa, [[hiilidioksidi]] menee sisään ja [[vesihöyry]] poistuu. Ilmaraot eivät ole vain reikiä, vaan ne liikkuvat. Illalla, kun [[aurinko]] laskee eikä enää ole riittävästi [[valo]]a [[fotosynteesi]]ä varten, ne sulkeutuvat. Ne sulkeutuvat myös, jos on kuiva ilma tai kuiva maa, koska yksi prioriteetti [[kasvi]]lla on [[vesi|veden]] säästö. Toinen prioriteetti on, että hiilidioksidia on riittävästi, jotta fotosynteesi ei hidastu.


Ilmarakoja voi olla jopa satoja yhtä neliömillimetriä kohti. Siten yhdessä lehdessä voi olla miljoonia ilmarakoja. Jokainen ilmarako on suorasti herkkä valolle, hiilidioksidille, vesihöyrylle, lämpötilalle ja [[kasvihormoni]]lle, ja epäsuorasti herkkä myös juuriston olosuhteille.
Ilmarakoja voi olla jopa satoja yhtä neliömillimetriä kohti. Siten yhdessä lehdessä voi olla miljoonia ilmarakoja. Jokainen ilmarako on suorasti herkkä valolle, hiilidioksidille, vesihöyrylle, [[lämpötila]]lle ja [[kasvihormoni]]lle, ja epäsuorasti herkkä myös [[juuri]]ston olosuhteille.


Kasveilla on sisäinen kello, ja kello vaikuttaa myös ilmarakojen toimintaan. Jos kasvi siirretään lampun alle, ilmaraot sulkeutuvat illan aikana ja avautuvat uudelleen aamulla, vaikka valoa on koko ajan. Jos kasvi siirretään pimiöön, ilmaraot avautuvat aamun aikana. Jos on valoa, ne eivät sulkeudu täydellisesti. Jos on pimeä, ne avautuvat vain osittain.
Kasveilla on sisäinen kello, ja kello vaikuttaa myös ilmarakojen toimintaan. Jos kasvi siirretään lampun alle, ilmaraot sulkeutuvat illan aikana ja avautuvat uudelleen aamulla, vaikka valoa on koko ajan. Jos kasvi siirretään pimiöön, ilmaraot avautuvat aamun aikana. Jos on valoa, ne eivät sulkeudu täydellisesti. Jos on pimeä, ne avautuvat vain osittain.


Ilmaraossa on reikä ja kaksi solua sen ympärillä. Nämä kaksi ”huulisolua” liikkuvat, ja niiden tilavuus ja muoto muuttuvat. Yleistä on, että ilmaraot sijoittuvat vain lehden ”abaxial” ala-pinnalle, tai molemmalle pinnoille lajista riippuen.
Ilmaraossa on reikä ja kaksi solua sen ympärillä. Nämä kaksi ”[[huulisolu]]a” liikkuvat, ja niiden tilavuus ja muoto muuttuvat. Yleistä on, että ilmaraot sijoittuvat vain lehden ”abaxial” ala-pinnalle, tai molemmalle pinnoille lajista riippuen.


Veden haihdunta vaikuttaa myös lehden lämpötilaan, koska veden haihduttaminen kuluttaa energiaa.
Veden haihdunta vaikuttaa myös lehden lämpötilaan, koska veden haihduttaminen kuluttaa [[energia]]a.


Ilman sulkeutuvia ilmarakoja kasveja olisi vain kosteilla paikoilla. Voimme nähdä ne vain [[mikroskooppi|mikroskoopin]] avulla, mutta ilmaraot vaikuttavat metsän ja viljan kasvuun ja siihen, miten säännöllisesti puutarhaa on kasteltava.
Ilman sulkeutuvia ilmarakoja kasveja olisi vain kosteilla paikoilla. Voimme nähdä ne vain [[mikroskooppi|mikroskoopin]] avulla, mutta ilmaraot vaikuttavat metsän ja viljan kasvuun ja siihen, miten säännöllisesti puutarhaa on kasteltava.
Rivi 20: Rivi 20:
* Weyers J., Meidner H. (1990) Methods in Stomatal Research. Longman, Harlow. ISBN 0-582-03483-3.
* Weyers J., Meidner H. (1990) Methods in Stomatal Research. Longman, Harlow. ISBN 0-582-03483-3.
* Willmer C., Fricker M. (1996) Stomata (2nd edition). Chapman and Hall, London. ISBN 0-412-72500-2 (HB), ISBN 0-412-57430-6 (PB).
* Willmer C., Fricker M. (1996) Stomata (2nd edition). Chapman and Hall, London. ISBN 0-412-72500-2 (HB), ISBN 0-412-57430-6 (PB).

== Aiheesta muualla ==
*[http://www.hiilipuu.fi/fi/artikkelit/ilmaraon-toiminta Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos, Hiilipuu: Ilmaraon toiminta]


[[Luokka:Yhteyttäminen]]
[[Luokka:Yhteyttäminen]]

Versio 5. kesäkuuta 2016 kello 15.05

Ilmarako tomaatin lehdellä.

Ilmarako (m.kreik. stoma, mon. stomata) on pieni reikä kasvin lehden pinnassa. Kaasujen vaihto ilman ja lehden välillä tapahtuu ilmarakojen kautta. Päivän aikana, kun on valoisaa, hiilidioksidi menee sisään ja vesihöyry poistuu. Ilmaraot eivät ole vain reikiä, vaan ne liikkuvat. Illalla, kun aurinko laskee eikä enää ole riittävästi valoa fotosynteesiä varten, ne sulkeutuvat. Ne sulkeutuvat myös, jos on kuiva ilma tai kuiva maa, koska yksi prioriteetti kasvilla on veden säästö. Toinen prioriteetti on, että hiilidioksidia on riittävästi, jotta fotosynteesi ei hidastu.

Ilmarakoja voi olla jopa satoja yhtä neliömillimetriä kohti. Siten yhdessä lehdessä voi olla miljoonia ilmarakoja. Jokainen ilmarako on suorasti herkkä valolle, hiilidioksidille, vesihöyrylle, lämpötilalle ja kasvihormonille, ja epäsuorasti herkkä myös juuriston olosuhteille.

Kasveilla on sisäinen kello, ja kello vaikuttaa myös ilmarakojen toimintaan. Jos kasvi siirretään lampun alle, ilmaraot sulkeutuvat illan aikana ja avautuvat uudelleen aamulla, vaikka valoa on koko ajan. Jos kasvi siirretään pimiöön, ilmaraot avautuvat aamun aikana. Jos on valoa, ne eivät sulkeudu täydellisesti. Jos on pimeä, ne avautuvat vain osittain.

Ilmaraossa on reikä ja kaksi solua sen ympärillä. Nämä kaksi ”huulisolua” liikkuvat, ja niiden tilavuus ja muoto muuttuvat. Yleistä on, että ilmaraot sijoittuvat vain lehden ”abaxial” ala-pinnalle, tai molemmalle pinnoille lajista riippuen.

Veden haihdunta vaikuttaa myös lehden lämpötilaan, koska veden haihduttaminen kuluttaa energiaa.

Ilman sulkeutuvia ilmarakoja kasveja olisi vain kosteilla paikoilla. Voimme nähdä ne vain mikroskoopin avulla, mutta ilmaraot vaikuttavat metsän ja viljan kasvuun ja siihen, miten säännöllisesti puutarhaa on kasteltava.

Lähteet

  • Grace J. (1983) Plant-atmosphere relationships. Chapman and Hall, London. ISBN 0-412-23180-8.
  • Jarvis P. G., Mansfield T. A. (1981) Stomatal Physiology. Cambridge University Press, Cambridge. ISBN 0-521-23683-5 (HB) ISBN 0-521-28151-2 (PB)
  • Meidner H., Mansfield T. A. (1968) Physiology of Stomata. McGraw-Hill, London.
  • Taiz L., Zeiger E. (2002) Plant Physiology (3rd edition). Sinauer, Sunderland. ISBN 0-87893-823-0.
  • Weyers J., Meidner H. (1990) Methods in Stomatal Research. Longman, Harlow. ISBN 0-582-03483-3.
  • Willmer C., Fricker M. (1996) Stomata (2nd edition). Chapman and Hall, London. ISBN 0-412-72500-2 (HB), ISBN 0-412-57430-6 (PB).

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ilmarako&oldid=15755643”