Kasvihormoni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kasvihormonit (fytostelorit) ovat kasvien itsensä tuottamia aineita, jotka vaikuttavat jo pieninä pitoisuuksina kasvien kasvuun, aineenvaihduntaan ja kehitykseen. Kasvihormonit leviävät yleensä kasvin sisältämään veteen liuenneina.

Auksiinit kiihdyttävät solujen pituuskasvua latvassa, mutta hidastavat sitä juuressa. Ne kääntävät kasvin kohti valoa, erittymällä enemmän varjon puolelle. Auksiineja muodostuu kasvupisteissä ja silmuissa.

Gibberelliinit edistävät solujen jakautumista ja pituuskasvua. Niiden erittymisen estäminen vahvistaa kasvin vartta.

Sytokiniinit edistävät solunjakautumista sekä ehkäisevät lehtien kellastumista ja hedelmien kypsymistä.

Eteeni on kaasumainen hiilivety, joka kypsyttää hedelmät ja kuihduttaa kukat. Se edistää lehtien, kukkien ja hedelmien irtoamista ja parantaa vastustuskykyä sienitauteja vastaan. Eteeniä muodostuu etenkin kypsyvissä hedelmissä.

Abskissihappo vanhentaa solukkoja, ehkäisee kasvua ja silmujen avautumista. Se asettaa kasvin lepotilaan edistämällä ilmarakojen sulkeutumista ja silmusuomujen kehitystä ja käynnistää kasvin puolustus- ja sopeutumisreaktioita. Sitä muodostuu etenkin lehdissä ja hedelmissä.

Kasvihormonien kaltaisia aineita:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.