Abskissihappo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Abskissihappo

Abskissihappo eli ABA on kasvihormoni, joka vanhentaa solukkoja sekä ehkäisee kasvua ja silmujen avautumista. ABA auttaa kasvia selviämään kuivuudesta ja kylmyydestä. Abskissihapon kemiallinen kaava on C15H20O4, moolimassa 264.32 g/mol ja CAS-numero 14375-45-2.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abskissihapon rakenne muistuttaa karotenoideja. ABA voi konjugoitua esimerkiksi glukoosiin inaktivoimista ja varastoimista varten. ABA inaktivoituu myös hapettumisen seurauksena. ABA valmistetaan kasvissa isopentanyylipyrofosfaatista. Valmistuksen välituotteina on ksantofyllejä. Valmistus alkaa kasvin plastideissa, mutta loppuu solulimassa.

ABA voidaan määrittää biotesteillä, joissa esimerkiksi seurataan ilmarakojen sulkeutumista, jota ABA aiheuttaa. Määritys voidaan toteuttaa myös immunologisesti tai kaasukromatografian keinoin.

Vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ABA lisää eteenin tuottoa, jolloin solukkojen vanheneminen kiihtyy. ABA vanhentaa solukoita myös etenistä riippumatonta reittiä pitkin.

ABA auttaa kasvia selviämään kuivuudesta. Kuivuudesta kärsivä kasvi tuottaa enemmän ABA:a, joka saa ilmaraot sulkeutumaan ja vähentää täten haihdutusta. ABA hidastaa versojen kasvua, mutta kiihdyttää kasvua juurissa, jolloin kasvi voi hamuta pidemmillä juurillaan vettä syvemmältä. ABA saa siemenissä tuottumaan proteiineja, joilla siemen pärjää kuivuudessa.

ABA auttaa kasvia selviämään myös kylmyydestä aikaansaamalla kylmänkestoa lisäävien proteiinien tuoton soluissa.

ABA pitää siemenet ja silmut lepotilassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tirri R. ym: Biologian sanakirja. 2001.
  • Taiz L. ja Zeiger E.: Plant Physiology (3. painos)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.