Ero sivun ”Hintajärjestelmä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Sisältöä lisätty. Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 153.1.131.153 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 85.76.166.245 tekemään versioon. |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Hintajärjestelmä''' on mikä tahansa [[talousjärjestelmä]], joka ohjaa tavaroiden ja palveluiden [[hinta|hintojen]] määräytymistä, määritetään ne sitten millaisessa [[raha]]ssa tai [[velka|velassa]] tahansa. Se on käytännössä kaikissa nyky-yhteiskunnissa vallitseva tapa ohjata resurssien kohdentumista. |
|||
Esimerkiksi hintojen korkeus kertoo niukkuudesta ja kannustaa tuottajia tuottamaan enemmän ja ostajia ostamaan vähemmän. Hintojen korkeus voi aiheutua myös esimerkiksi kyseessä olevan markkinan [[oligopoli|monopolimaisesta rakenteesta]]. |
Esimerkiksi hintojen korkeus kertoo niukkuudesta ja kannustaa tuottajia tuottamaan enemmän ja ostajia ostamaan vähemmän. Hintojen korkeus voi aiheutua myös esimerkiksi kyseessä olevan markkinan [[oligopoli|monopolimaisesta rakenteesta]]. |
||
Versio 22. helmikuuta 2016 kello 13.53
Hintajärjestelmä on mikä tahansa talousjärjestelmä, joka ohjaa tavaroiden ja palveluiden hintojen määräytymistä, määritetään ne sitten millaisessa rahassa tai velassa tahansa. Se on käytännössä kaikissa nyky-yhteiskunnissa vallitseva tapa ohjata resurssien kohdentumista.
Esimerkiksi hintojen korkeus kertoo niukkuudesta ja kannustaa tuottajia tuottamaan enemmän ja ostajia ostamaan vähemmän. Hintojen korkeus voi aiheutua myös esimerkiksi kyseessä olevan markkinan monopolimaisesta rakenteesta.
Hintasääntely vai vapaa hinnanmuodostus?
Hintajärjestelmästä on olemassa kaksi ääripäätä:
- Hintasääntely tarkoittaa, että esimerkiksi hallitus määrää hinnat. Näin on tyypillisisesti sosialistisissa suunnitelmatalousmaissa, esim. entinen Neuvostoliitto.
- Markkinahinta tarkoittaa, että hyödykkeitä saa myydä ja ostaa millä tahansa hinnalla. Tällöin kysynnän ja tarjonnan laki "määrää" hinnat, ts. esim. jos jostain tavarasta on pulaa, sen hinta nousee, kunnes nousu kannustaa tuottamaan tavaraa niin paljon enemmän ja ostamaan sitä niin paljon säästeliäämmin, että tavaraa jälleen riittää. Hinta siis asettuu tasolle, jolla kysyntä ja tarjonta ovat yhtä suuret. Näin hinnat välittävät hintainformaatiota.
Suomessa ja muissa länsimaissa vallitseen pääosin hintamekanismi, joskin esimerkiksi taksikyydeille on Suomessa säädetty enimmäishinnat.
Historia
Hintajärjestelmiä on ollut niin kauan kuin on ollut kauppaa tai rahaa.
Friedrich A. Hayek hintajärjestelmästä
Rahateoriasta Nobel-palkinnon saanut Friedrich A. Hayek kirjoitti teoksessaan "The Use of Knowledge in Society"...'Hintajärjestelmä on niitä välineitä, joita ihminen on oppinut käyttämään (joskaan ei vielä lainkaan täysin) törmättyään siihen ymmärtämättä sitä. Sen avulla on tullut mahdolliseksi paitsi työnjako, myös resurssien koordinoitu hyödyntäminen eri tahoille hajaantuneen tiedon avulla. Ne, jotka yrittävät pilkata tätä näkemystä, vääristävät argumenttia vihjaamaan, että jokin ihme olisi tuottanut parhaan mahdollisen järjestelmän nyky-yhteiskunnalle. Se on päinvastoin: ihminen on kyennyt tuottamaan sen työnjaon, jolle sivistyksemme perustuu, koska hän sattui törmäämään menetelmään, joka sen mahdollisti. Ellei ihminen olisi törmännyt hintajärjestelmään, hän olisi silti saattanut kehittää toisentyyppisen sivilisaation, aivan toisenlaisen, sellaisen kuin termiittimuurahaisten "valtio" tai jonkin muun käsittämättömän erilaisen'...Friedrich A. Hayek[1]
Katso myös
Viitteet
- ↑ http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:blv3cDigeGcJ:www.econlib.org/library/Essays/hykKnw1.html+origin+of+the+political+price+system&cd=5&hl=en&ct=clnk&gl=us Editor/Trans.First Pub. Date Sep. 1945 Publisher/Edition American Economic Review. XXXV, No. 4. s. 519-30. American Economic Association Author Hayek, Friedrich A. Luettu 8.10.2009