Ero sivun ”Sam Vanni” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
kuva ym. |
x |
||
| Rivi 38: | Rivi 38: | ||
Sam Vanni palkittiin vuonna [[1958]] [[Pro Finlandia]] -mitalilla. Hänet kutsuttiin [[Suomen Akatemia]]n jäseneksi vuonna 1962 ja [[Euroopan Akatemia]]n jäseneksi vuonna 1984. |
Sam Vanni palkittiin vuonna [[1958]] [[Pro Finlandia]] -mitalilla. Hänet kutsuttiin [[Suomen Akatemia]]n jäseneksi vuonna 1962 ja [[Euroopan Akatemia]]n jäseneksi vuonna 1984. |
||
Sam Vanni työskenteli aktiivisesti aina |
=== Sam Vanni työskenteli aktiivisesti aina 1960-luvun alkuun asti, tehden ennen kaikkea konkretistisia serigrafioita ja maaluksia, sekä puoliabstrakteja muotokuvia. Hän opetti kokonaista sukupolvea suomalaisia taiteilijoita toimiessaan taideopettajana [[Vapaa Taidekoulu|Vapaassa Taidekoulussa]], vuosina 1944–56, [[Teknillinen Korkeakoulu|Teknillisessä korkeakoulussa]] 1956 ja [[Suomen Taideakatemian koulu|Suomen Taideakatemiassa]], 1949–65. === |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 1. tammikuuta 2016 kello 19.35
| Sam Vanni | |
|---|---|
 Sam Vanni vuonna 1964 poikansa Mikon kanssa. Taustalla luonnos Revontulten välkkeessä. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. heinäkuuta 1908 Viipuri, Suomen suuriruhtinaskunta |
| Kuollut | 20. lokakuuta 1992 (84 vuotta) Helsinki[1] |
| Taiteilija | |
| Ala | taidemaalari |
| Taidesuuntaus | abstrakti taide |
Sam Vanni (vuoteen 1941 Samuel Besprosvanni; 6. heinäkuuta 1908 Viipuri – 20. lokakuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari,[1] jota pidetään suomalaisen abstraktin taiteen uranuurtajana.
Tuotanto
Vannia kiinnostivat alusta asti maalaustaiteen formalistiset, etenkin väreihin liittyvät seikat. Jo ennen vuonna 1938 tekemäänsä Pariisinmatkaa hän maalasi ranskalaisen koulun väritaiteen mukaisesti, esikuviensa Matissen ja Bonnardin viitoittamalla tiellä. Hänen aiheensa, maisemat, asetelmat ja henkilökuvat, ovat perinteisiä, mutta hän pyrki kuvaamaan niitä uudella tavalla.
Vannin työt ovat harkittuja. Hänestä värit ja viivojen liike esittävät tunnetilaa samalla tavoin kuin musiikki. Oleellista Vannin töissä on maalauksen rakenne, puhtaat värit, liikkeen, viivan sekä rajoitetun muodon käyttö. 1960-luvulta lähtien Vanni keskittyi kineettisiin ja optisiin teemoihin. 1960-luvun puolivälissä hän kehitti niin kutsutun raitatekniikan tuoden esille liikkeen voimaa väreillä ja muodoilla.
Elämänvaiheet
Samuel Besprosvanni syntyi Viipurissa vuonna 1908 juutalaiseen perheeseen. Hänen vanhempansa olivat hattu- ja turkiskauppias Aron Besprosvanni sekä Rakel o.s. Stoler. Sukunimi Besprosvanni tarkoitti venäjäksi nimetöntä henkilöä; perheen isoisä oli nuorena poikana pakko-otettu Venäjän armeijaan ja jättänyt tuolloin oikean nimensä kertomatta. Perheen kotikieli oli jiddiš, mutta Samuel kävi ruotsinkielisen koulun ja päätyi suomenkieliseen toveripiiriin.[1]
Perhe muutti vuonna 1921 Helsinkiin, jossa hän aloitti taideopintonsa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, opettajinaan Uuno Alanko, Per-Åke Laurén ja Werner Åström. Hänen ensimmäiset teoksensa olivat esillä vuonna 1931 Suomen Taiteilijoiden Vuosinäyttelyssä. Jo näissä varhaisissa töissä oli omaperäistä ilmaisua.
Vuonna 1941 Samuel Besprosvanni muutti virallisesti nimensä Sam Vanniksi ja hänet vihittiin Maya Londonin kanssa.
Vuonna 1952 Vanni maalasi sarjan non-figuratiivisia töitä. Ranskalaisen taiteen näyttely "Clear Form" Helsingissä antoi sysäyksen non-figuratiivisille maalauksille. Kehitys huipentui 1950-luvun lopulla Helsingin kaupungin työväenopiston ala-aulan maalauskilpailuun, jonka Vanni voitti. Teos Contrapunctus – Kaaoksesta järjestykseen on yhä nähtävillä Helsinginkadun työväenopiston aulassa. Tämä oli ensimmäinen abstrakti julkisen kilpailun voittanut teos Suomessa – aikana, jolloin abstrakti taide herätti vielä paljon vastustusta.
Vuonna 1955 Vanni oli perustamassa Prisma-ryhmää, johon kuului useita sodanjälkeisen sukupolven abstraktisia taiteilijoita muun muassa Unto Pusa, Ragnar Ekelund ja Sigrid Schauman. Prisma-ryhmällä oli merkittävä rooli suomalaisessa taiteessa. Vanni osallistui ryhmän toimintaan aina vuoteen 1963 asti, ja näyttelyitä kertyi kaikkiaan 20.
Erottuaan ensimmäisestä vaimostaan vuonna 1958 hän solmi vuonna 1960 uuden avioliiton Paula Saarenheimon kanssa. Parille syntyi kaksi lasta, Mikko ja Simo.
Sam Vanni palkittiin vuonna 1958 Pro Finlandia -mitalilla. Hänet kutsuttiin Suomen Akatemian jäseneksi vuonna 1962 ja Euroopan Akatemian jäseneksi vuonna 1984.
Sam Vanni työskenteli aktiivisesti aina 1960-luvun alkuun asti, tehden ennen kaikkea konkretistisia serigrafioita ja maaluksia, sekä puoliabstrakteja muotokuvia. Hän opetti kokonaista sukupolvea suomalaisia taiteilijoita toimiessaan taideopettajana Vapaassa Taidekoulussa, vuosina 1944–56, Teknillisessä korkeakoulussa 1956 ja Suomen Taideakatemiassa, 1949–65.
Lähteet
Kirjallisuus
- Holttinen, Tuija: Älyllistä ja uteliasta värien ja viivojen rytmiä. Hedline nro 20. Marraskuu 2003. Viitattu 21.6.2008.
- Smith, John Boulton: Modern Finnish painting.
Viitteet
- ↑ a b c Karjalainen, Tuula: Vanni, Sam (1908–1992). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.6.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Aiheesta muualla
- Sam Vanni taiteilijamatrikkelissa
- Teokset Valtion taidemuson kokoelmissa.
- YLE Elävä arkisto – Sam Vannin haastattelu (1964)
- Holmila, Paula: Sam Vanni – työ ja opetus. Näyttelyarvio, uusisuomi.fi 18.6.2008.
- Sam Vannin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa