Ero sivun ”Nils Idman nuorempi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Tjp (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
34 067 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Tjp (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
34 067 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee 1700-luvulla elänyttä pappia ja kielentutkijaa. Muita merkityksiä [[Nils Idman (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]]}}
{{Tämä artikkeli|käsittelee 1700-luvulla elänyttä pappia ja kielentutkijaa. Muita merkityksiä [[Nils Idman (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]]}}


'''Nils Idman nuorempi''' ([[24. marraskuuta]] [[1716]] Östuna, [[Ruotsi]] – [[5. maaliskuuta]] [[1790]] [[Huittinen]]) oli [[pappi]] ja [[kielitiede|kielentutkija]].
'''Nils Idman nuorempi''' ([[24. marraskuuta]] [[1716]] Östuna, [[Ruotsi]] – [[6. maaliskuuta]] [[1790]] [[Huittinen]]) oli [[pappi]] ja [[kielitiede|kielentutkija]].<ref name=yom/>


Idmanin vanhemmat olivat [[Nils Idman vanhempi]] ja Kristina Procopaeus. Hän valmistui maisteriksi [[Turku|Turussa]] vuonna [[1738]], toimien osittain isänsä apuna Huittisissa ja osittain sotilaspappina. [[1748]] hänestä tuli rykmentinpastori, mutta jo seuraavana vuonna isänsä seuraaja Huittisten [[kirkkoherra]]na. Papin toimen ohella hän harjoitti monia käytännön töitä, kuten koskenperkausta. Vuonna [[1765]] hän otti osaa valtiopäiville ja [[1778]] hänet vihittiin teologian tohtoriksi [[Uppsala]]ssa.
Idmanin vanhemmat olivat Huittisten kirkkoherra [[Nils Idman vanhempi]] ja Kristina Procopaeus. Hän pääsi ylioppilaaksi [[Turku|Turussa]] 1729 ja valmistui [[Turun akatemia]]sta filosofian maisteriksi vuonna 1738. Idman vihittiin papiksi 1740.<ref name=yom/>


Idman oli Huittisten kirkkoherrana toimineen isänsä apulaisena ja vt. kirkkoherrana vuodesta 1740, Henkirakuunarykmentin 2. ylimääräisenä pataljoonansaarnaajana vuodesta 1742, vakinaisena pataljoonansaarnaajana vuodesta 1743 sekä rykmentinpastorina vuodesta 1748. Vuonna 1749 hänestä tuli isänsä seuraaja Huittisten [[kirkkoherra]]na ja 1758 [[lääninrovasti]]. Papin toimen ohella Idman harjoitti monia käytännön töitä, kuten koskenperkausta. Hän otti osaa säätyvaltiopäiville vuosina 1765–1766 ja 1778 hänet vihittiin teologian kunniatohtoriksi [[Uppsala]]ssa.<ref name=yom/>
⚫
Jo aiemmin eli vuonna [[1774]] Idman oli julkaissut teoksen ''Försök at visa gemenskap emellan finska och grekiska språken'', hyläten suomen ja [[heprea]]n sukulaisuuden ja pyrkien osoittamaan sen sijaan suomen ja kreikan kielten välisiä sanastollisia ja kieliopillisia yhteyksiä. Hän perusteli teoriaansa myös molempien kansojen [[mytologia|mytologioiden]] yhteneväisyyksillä, väittäen suomalaisten kansojen esi-isien [[skyytit|skyyttien]] olleen läheisissä tekemisissä kreikkalaisten kanssa. Teos käännettiin ranskan kielelle vuonna [[1778]].


⚫
Jo aiemmin eli vuonna 1774 Idman oli julkaissut teoksen ''Försök at visa gemenskap emellan finska och grekiska språken'', hyläten suomen ja [[heprea]]n sukulaisuuden ja pyrkien osoittamaan sen sijaan suomen ja kreikan kielten välisiä sanastollisia ja kieliopillisia yhteyksiä. Hän perusteli teoriaansa myös molempien kansojen [[mytologia|mytologioiden]] yhteneväisyyksillä, väittäen suomalaisten kansojen esi-isien [[skyytit|skyyttien]] olleen läheisissä tekemisissä kreikkalaisten kanssa. Teos käännettiin ranskan kielelle vuonna [[1778]].<ref name=yom/>
⚫
Idmanin puoliso vuodesta [[1747]] oli Margareta Elisabet Rothovius (k. [[1810]]). Heidän poikansa oli [[Suomen senaatti|senaattori]] ja [[Suomen Pankki|Suomen Pankin]] johtokunnan puheenjohtaja [[Carl Johan Idman]], aateloituna vuodesta 1814 ''Idestam''.

⚫
Idmanin puoliso vuodesta 1747 oli Margareta Elisabet Rothovius (k. 1810). Heidän poikansa oli [[Suomen senaatti|senaattori]] ja [[Suomen Pankki|Suomen Pankin]] johtokunnan puheenjohtaja [[Carl Johan Idman]], aateloituna vuodesta 1814 ''Idestam''.<ref name=yom>Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Nils Idman. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5658>. Luettu 19.12.2015.</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==
* {{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivu 324.
* {{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivu 324.
{{Viitteet}}


{{OLETUSAAKKOSTUS:Idman Nuorempi, Nils}}
{{OLETUSAAKKOSTUS:Idman Nuorempi, Nils}}

Versio 19. joulukuuta 2015 kello 22.25

Tämä artikkeli käsittelee 1700-luvulla elänyttä pappia ja kielentutkijaa. Muita merkityksiä täsmennyssivulla

Nils Idman nuorempi (24. marraskuuta 1716 Östuna, Ruotsi – 6. maaliskuuta 1790 Huittinen) oli pappi ja kielentutkija.[1]

Idmanin vanhemmat olivat Huittisten kirkkoherra Nils Idman vanhempi ja Kristina Procopaeus. Hän pääsi ylioppilaaksi Turussa 1729 ja valmistui Turun akatemiasta filosofian maisteriksi vuonna 1738. Idman vihittiin papiksi 1740.[1]

Idman oli Huittisten kirkkoherrana toimineen isänsä apulaisena ja vt. kirkkoherrana vuodesta 1740, Henkirakuunarykmentin 2. ylimääräisenä pataljoonansaarnaajana vuodesta 1742, vakinaisena pataljoonansaarnaajana vuodesta 1743 sekä rykmentinpastorina vuodesta 1748. Vuonna 1749 hänestä tuli isänsä seuraaja Huittisten kirkkoherrana ja 1758 lääninrovasti. Papin toimen ohella Idman harjoitti monia käytännön töitä, kuten koskenperkausta. Hän otti osaa säätyvaltiopäiville vuosina 1765–1766 ja 1778 hänet vihittiin teologian kunniatohtoriksi Uppsalassa.[1]

Jo aiemmin eli vuonna 1774 Idman oli julkaissut teoksen Försök at visa gemenskap emellan finska och grekiska språken, hyläten suomen ja heprean sukulaisuuden ja pyrkien osoittamaan sen sijaan suomen ja kreikan kielten välisiä sanastollisia ja kieliopillisia yhteyksiä. Hän perusteli teoriaansa myös molempien kansojen mytologioiden yhteneväisyyksillä, väittäen suomalaisten kansojen esi-isien skyyttien olleen läheisissä tekemisissä kreikkalaisten kanssa. Teos käännettiin ranskan kielelle vuonna 1778.[1]

Idmanin puoliso vuodesta 1747 oli Margareta Elisabet Rothovius (k. 1810). Heidän poikansa oli senaattori ja Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja Carl Johan Idman, aateloituna vuodesta 1814 Idestam.[1]

Lähteet

  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 324.
  1. ↑ a b c d e Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Nils Idman. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5658>. Luettu 19.12.2015.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nils_Idman_nuorempi&oldid=15404099”