Matkapuhelimien säteilyn terveysvaikutukset

Matkapuhelimien säteilyn terveysvaikutuksia on alettu tutkia matkapuhelinten yleistyttyä 1990-luvulta alkaen. Matkapuhelimien käytön yleistyminen on kasvattanut huolta niiden ja matkapuhelinverkon tukiasemien säteilemien radioaaltojen terveysvaikutuksista.

Matkapuhelin on radiolähetin ja -vastaanotin, joka on tukiaseman kautta yhteydessä matkapuhelinverkkoihin. Matkapuhelin sekä tukiasema lähettävät radiotaajuista säteilyä ja matkapuhelimen käyttäjä altistuu radiotaajuiselle säteilylle erityisesti silloin, kun puhelin tai tukiasema on lähellä kehoa. Matkapuhelimen lähettämä säteily on yksi watti, ihmisen keho puolestaan lähettää säteilyä sadan watin teholla. Ero on siinä, että matkapuhelin säteilee radiosäteilyä, joka on pitempiaaltoisempaa kuin ihmisen lähettämä lämpösäteily. Säteily on sitä vaarallisempaa, mitä lyhyempää se on. Näin jopa ihmisen oma luonnollinen säteily on vaarallisempaa kuin matkapuhelinsäteily.

Valvonta ja SAR-arvo

Säteilyturvakeskus STUK valvoo Suomessa viranomaisena markkinoilla olevien matkapuhelinten säteilyturvallisuutta testaamalla pistokokein eri puhelinmalleja. Testaukset aloitettiin keväällä 2003. Testissä mitataan matkapuhelimen SAR-arvo (specific absorption rate). SAR-arvo kuvaa sitä, kuinka paljon matkapuhelimesta imeytyy pään alueelle lämpöenergiaa. STUKissa tehtävillä testeillä varmistetaan, ettei sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella vahvistama enimmäisarvo kaksi wattia kiloa kohti ylity. Puhelimista mitataan nimenomaan SAR-arvoa, koska se kuvaa parhaiten puhujan altistumista säteilylle. Silloin kun SAR-arvo on enintään 2 wattia kiloa kohti, kudokset eivät lämpene merkittävästi.

Raportoituja oireita

Eräät ihmiset tuntevat säteilystä tiettyjä tuntemuksia kuten päänsärkyä, keskittymisvaikeuksia ja ihon kuumenemista ja punoitusta. Kuumoitus saattaa johtua matkapuhelimen kotelon lämpenemisestä. Muille oireille ei ole löytynyt tutkimuksissa suoraa selitystä. Matkapuhelinsäteilyn oireet lasketaankin usein sähköyliherkkyyteen kuuluvaksi.

Säteilyn tunnetut vaikutukset

Toistaiseksi ainoa varmasti tunnettu mekanismi, jolla matkapuhelimien säteily vaikuttaa eläviin kudoksiin, on lämpeneminen. Matkapuhelimen radioaaltojen aiheuttama lämpötilan nousu on aivojen pinnalla enintään 0,3 astetta. Tällaisella lämpötilan nousulla ei tiedetä olevan biologista merkitystä. Aivojen lämpötila vaihtelee normaalisti yhden asteen verran ja vasta viiden asteen lämpötilan nousu alkaa vaurioittaa soluja.

Mahdollisia muita kuin lämpenemisestä aiheutuvia vaikutuksia on pyritty selvittämään lukuisilla tutkimuksilla eri maissa. Tutkimustulosten perusteella ei ole voitu varmasti päätellä, että matkapuhelimen säteilystä olisi haittaa terveydelle.

Säteilyn tuntemattomat vaikutukset ja niiden tutkimus

Soluviljelmillä tehdyissä kokeissa, joita on tehty runsaasti myös esimerkiksi Säteilyturvakeskuksessa (ks. esim. EU:n rahoittama laaja REFLEX-projekti ) on saatu viitteitä siitä, että matkapuhelimien säteily voisi aiheuttaa joitakin tilapäisiä muutoksia solujen toiminnassa kuten geenien toiminnassa, proteiinien aktiivisuudessa ja solun sisäisten kemiallisten viestien välityksessä. Näiden muutosten syntymekanismia ei tunneta. Tiedetään vain, että ilmiö aiheutuu jostakin muusta syystä kuin kudosten liiallisesta lämpenemisestä.

On osoitettu että jo yhden tunnin altistus säteilylle aiheuttaa altistuneiden proteiinien fosforylaatiomuutoksia. Yksi tällainen proteiini, jossa fosforylaatio-muutoksia tapahtuu on heat shock protein-27 eli hsp27. Myös hsp27:n ekspressio lisääntyy altistumisen seurauksena. Hsp27:n fosforylaatio ja ekspression lisääntyminen kertoo stressireaktiosta. Hsp27:n aktivaatio voi helpottaa aivosyövän kehittymistä inhiboimalla sytokromi c/ kaspaasi 3:n apoptooppista reittiä tai helpottaa veriaivoesteen läpäisevyyttä stabiloimalla endoteelisia stressisyysoluja. Hsp27:n fosforylaation tiedetään säätelevän F-aktiini polymerisaatiota ja stabiloivan stressisyysoluja.

Matkapuhelimien säteilytasolla radioaallot voisivat lisätä niin sanotun aivoveriesteen läpäisevyyttä. Aivoverieste säätelee aineiden kulkeutumista verenkierron ja aivosolujen välillä ja se estää tiettyjen proteiinien pääsyn verisuonista aivoihin. Mahdolliset muutokset ovat kuitenkin vähäisiä ja häviävät nopeasti säteilyn katkettua. Mahdollisesti kyseessä on mikroskooppisesta lämpenemisestä aiheutuva muutos. Ilmiö mahtuu hyvin fysiologisen vaihtelun piiriin eikä tiedettävästi ole haitallinen.

STUKin tutkijoiden tekemissä proteiinitutkimuksissa, joiden tulokset on julkaistu kansainvälisessä Proteomics-tiedelehdessä, löytyi rakenneproteiinien ryhmään kuuluvan vimentin-nimisen proteiinin muutoksia säteilyn vaikutuksesta. Vimetin on 57 kDa:n kokoinen välifilamentti-proteiini, joka ekspressoituu ensimmäisenä solun muutoksissa. Kaikki solut ekspressoivat vimetiniä ja vimetin esiintyy usein yhdessä sytokeratiinin ja S-100-proteiinin kanssa.

Tutkimustulokset vahvistavat, että kännyköiden säteilyvaikutuksen kohde saattaa olla solun tukiranka. Jo aikaisemmin, vuonna 2002 STUKissa tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että kännykän säteily vaikutti solun tukirangan aktiinin toimintaan. Solun tukiranka ylläpitää solujen muotoa, avustaa erilaisissa kuljetustapahtumissa ja vastaa solun liikkeistä. Tämän seurauksena matkapuhelinten säteily voi siis muuttaa solujen toimintaa. Kokeen toisto (replikointi) USA:ssa, Japanissa ja Ranskassa ei kuitenkaan ole tuottanut samaa tulosta, joten STUKin tutkimustulos ei edusta tieteellistä konsensusta.

Tutkimusmenetelmät

Nopein ja tehokkain tapa tutkia kännykän mikroaaltosäteilyn vaikutuksia solutasolla on tehdä proteiinitutkimus käyttäen geenien ja proteiinien laajamittaista kartoitusta eli high-throughput screening:iä eli HTSTtä. Tämän avulla soluja voidaan altistaa kännykän säteilylle ja tämän jälkeen tuhansien geenien ja proteiinien joukosta voidaan löytää ne proteiinit ja geenit, joihin säteily vaikuttaa. HTST:n avulla pystytään havainnoimaan hyvinkin pienet muutokset proteiineissa ja ekspressiossa. Ongelma on kuitenkin menetelmän suuri toleranssi, +/- 30 % tai jopa enemmänkin. Saatuja tuloksia, kuten yllä olevia, tulee siis arvioida virhemarginaalit huomioiden.

Arbetslivetinstitutetin tutkimus

Tuoreen ruotsalaisen Arbetslivetinstitutetin tutkimus päättelee, että pitkäaikainen matkapuhelimen käyttö kasvattaa aivosyövän riskiä 240 prosentilla. Tutkimukseen osallistui yli neljätuhatta ihmistä, joista noin puolet sairasti syöpää. Sairastuneista 905:llä oli pahanlaatuinen aivokasvain. 85 tutkittua 905 aivokasvainpotilaasta oli kännyköiden suurkäyttäjiä eli he olivat käyttäneet puhelinta vimeisen kymmenen vuoden ajan tunnin päivässä. Tuloksissa on kuitenkin ilmiö, että potilaat ovat käyttäneet matkapuhelinta pääsääntöisesti samalla puolella päätä kuin kasvain, ja vastaavasti toisella puolella päätä riski aivosyöpään näyttäisi alentuneen. Edellä mainittu ilmiö viittaa siihen että potilaat liioittelevat samanpuoleista käyttöä ja näin ollen lisääntynyt riski on näköharha, eli kännykän ja syövän välillä ei ole yhteyttä. Vuonna 2005 tehty hollantilaistutkimus sekä viime vuoden tammikuinen brittitutkimus eivät löytäneet yhteyttä syövästä ja matkapuhelimen käytöstä.

Säteilyltä suojautuminen

Sähkömagneettiselta säteilyltä suojautumiseen pätee samat periaatteet kuin muultakin säteilyltä suojautumiseen. Säteilyturvakeskus toteaa, että suurin sähkömagneettisen säteilyn altistus on kännykän käyttäjillä. Siksi kännykänkäyttäjien on hyvä tietää seuraavat asiat jos haluaa vähentää omaa tai läheistensä altistumista .

• Kännykän valmistajat ilmoittavat SAR-arvon puhelimien teknisten tietojen mukana. SAR-arvoja voi vertailla Säteilyturvakeskuksen sivuilla.
• Päähän kohdistuva säteily vähenee pieneen osaan käyttämällä handsfree-laitetta.
• Vanhempia suositellaan varmuuden vuoksi rajoittamaan lastensa matkapuhelimen puhekäyttöä. Tekstiviestiä lähetettäessä altistuminen on minimaalista.
• Pienikin väli puhelimen ja kehon välillä, esimerkiksi vyökotelo, vähentää altistumista.
• Tatuoitu tai meikattu iho kännykkää vasten saattaa aiheuttaa yliherkkyysreaktion.
• Heikossa tukiaseman kentässä samoin kuin muodostaessaan yhteyttä matkapuhelin voi säteillä sata kertaa voimakkaammin kuin hyvässä kentässä.
• Niin sanotuista kännykkäsuojista ei ole suurta hyötyä, sillä matkapuhelin nostaa tehoa, kun yhteys tukiasemaan heikkenee suojan takia .

Lähteet

• D. Leszczynski, S. Joenväärä, J. Reivinen, R. Kuokka: Non-thermal activation of the hsp27/p38MAPK stress pathway by mobile phone radiation in human endothelial cells: Molecular mechanism for cancer and blood brain barrier-related effects, Differentation, vol 70, 2002, pp120-129
• Ian A Cotgreave: Biological stress responses to radio frequency electromagnetic radiation: are mobile phones really so (heat) shocking? Archives of Biochemistry and Biophysics, vol 435, 2005, pp 227-240
• D. Leszczynski, R. Nylund, S. Joenväärä, J. Reivinen: Applicability of discovery science approach to determine biological effects of mobile phone radiation, Proteomics, vol 4, 2004, pp. 426-431