Benjihyppy

Benji-hyppyä Normandiassa, Ranskassa.

Benji-hypyssä sidotaan köysi valjaiden avulla nilkkojen ympärille ja hypätään alas korkealta tasanteelta. Hyppy tapahtuu useiden kymmenien tai jopa yli sadan metrin korkeudesta. Köysi on erikoisvalmisteista ja erittäin venyvää.

Benjihypyn idea on kotoisin Vanuatun Pentecostsaarelta. Siellä paikallinen alkuasukasheimo suoritti rituaalisen miehuuskoehypyn noin 25 metristä siten, että hyppääjän jalkaan oli sidottu jäykkä liaani.

Benji teki maailmanlaajuisen läpimurtonsa, kun uusiseelantilainen A. J. Hackett hyppäsi benjin Pariisin Eiffel-tornista televisiokameroiden kuvatessa. Laji levisi Ranskaan ja muualle maailmaan.

Benjiköysi koostuu noin 900:sta millin paksuisesta kuminauhasta. Köysi kiinnitetään usein hyppääjän molempiin jalkoihin. Lisäksi kiinnitys yleensä varmistetaan valjailla, jotta kiinnitys ei olisi vain yhden pisteen varassa. Köysiä voi olla eripaksuisia ja köyttä valittaessa otetaan huomioon hyppykorkeus ja hyppääjän paino.

Tavallisesti benji hypätään joltakin tasanteelta, kuten sillalta tai nostokurjesta. Hypyn voi tehdä myös esimerkiksi helikopterista, kuumailmapallosta tai kabiinista.

Benji Suomessa

Benji-hyppy tuli Suomeen Ranskasta, jossa lajia kutsutaan sanalla "Benji". Englanninkielisissä maissa tunnetumpi sana on "Bungy" tai "Bungee". Skybreakers toi benjihypyt Suomeen vuonna 1990 ja on vuosien ajan kehittänyt lajia ja tuonut sen yleisön tietoisuuteen. Ensimmäinen yleisöhyppytilaisuus järjestettiin Kirkkonummen Peuramaalla keväällä 1990 ja tapahtuma sai suurta huomiota mediassa.

Benji-hypyillä on Suomessa ollut useita järjestäjiä:

• Xon-puisto Mikkelin Visulahdessa, ulkomailla ja Suomen suurimmissa kesätapahtumissa. Xon puisto kouluttaa vuosittain n. 30 uutta benjihyppyttäjää.
• BJI (Bungy jump International 92
• Jump for joy 93
• Seas (South east adventure sports) 94-97
• Action Makers 1995- Hyppykorkeudet 60-110m Suomessa ja Kaapelivaunusta Latvian Siguldassa 45m
• Elämystaikurit 90-luvun loppupuolella.
• SkyBreakers joka on järjestänyt yleisöhyppyjä vuodesta 1990 lähtien yleisötapahtumissa ja vuosittain Suomen korkeimmat benjihypyt Helsingin Kaivopuistossa. Korkeimmillaan on hypätty 150 metristä. Sky Breakersin vuonna 1994 tekemä 12 hengen benjihyppy on tämänhetkinen maailmanennätys. Skybreakers on myös vienyt benjihyppykokemusta ulkomaille, maina mm. Dubai, Kenia, Dominikaaninen tasavalta, Kreikka, Viro, Liettua, Saksa, Kuwait, Libanon ja Malesia.

Benji-hypyn riskit ja onnettomuudet maailmalla sekä Suomessa

Benjihyppy on riskeiltään verrattavissa kiipeilyyn, laskuvarjohyppyihin ja muihin vastaaviin korkealla suoritettaviin lajeihin; eli oikein tehtynä se on täysin turvallinen. Useimman hyppääjän kannalta ongelma ja riski liittyy siihen, että hän ei itse tiedä mitään lajista ja asettaa itsensä täysin järjestävän ryhmän ammattitaidon, osaamisen ja tarkkaavaisuuden armoille.

Maailmalla tapahtuneet onnettomuudet ovat käytännössä kaikki järjestäjien ammattitaidon herpaantumisen tai puuttumisen syytä. Hyppääjä pystyy omalla väärällä toiminnallaan aiheuttamaan myös vaaratilanteita, mutta ne ovat äärimmäisen harvinaisia.

Eniten kuolemantapauksia sattui tiettävästi n. 10-15 vuotta sitten Thaimaassa, kun turisteja ammuttiin katapulttina maasta kohti yläilmoja. Köysi venytettiin liian kireälle ja asiakkaita menehtyi siitä aiheutuneissa vaaratilanteissa.

Suomessa ei ole tapahtunut yhtään kuolemantapausta eikä edes "läheltä-piti" tilannetta. Pieniä nirhaumia, haavoja, revähtämisiä tms. sattuu muutamia joka kesä. Kevyen hyppääjän selkä saattaa kipeytyä jos käytössä oleva köysi on liian paksu (eli ei jousta riittävästi), mutta suomalaisilla ryhmillä on useimmiten käytössä monia eripaksuisia köysiä. Myös silmät joutuvat hypyssä kovalle rasitukselle sillä seurauksella, että pienet vauriot ovat mahdollisia.

Katso myös

• Heilurihyppy