Ero sivun ”Setälän senaatti” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
→Lähteet: - Täällä myös... |
p rivitys, lisätty luokka |
||
Rivi 6: | Rivi 6: | ||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
* Einar, W. Juva. Suomen vapautumisen historia, Otava, Helsinki, 1938, s. 145-150. |
* Einar, W. Juva. Suomen vapautumisen historia, Otava, Helsinki, 1938, s. 145-150. |
||
{{Edeltäjä-seuraaja |
{{Edeltäjä-seuraaja |
||
Rivi 17: | Rivi 15: | ||
|Logo2 = [[file:Grand Duchy of Finland Arms.svg|30px]] |
|Logo2 = [[file:Grand Duchy of Finland Arms.svg|30px]] |
||
}} |
}} |
||
[[Luokka:Suomen senaatit]] |
[[Luokka:Suomen senaatit]] |
||
[[Luokka:1917]] |
Versio 29. toukokuuta 2015 kello 10.05
Setälän senaatti aloitti Tokoin senaatin pohjalta 8. syyskuuta 1917. Se oli viimeinen Venäjän vallan alla toiminut senaatti. Sitä on kutsuttu tynkäsenaatiksi, koska sosiaalidemokraattien edustajien lähdettyä Tokoin senaatista jäivät senaattiin Nuorsuomalaisesta puolueesta E. N. Setälä ja Rudolf Holsti (kamari- ja sosiaalitoimituskunnan vt. päällikkö), Suomalaisesta puolueesta Antti Tulenheimo (talousneuvoston jäsen ja oikeustoimituskunnan päällikkö) ja Allan Serlachius sekä Ruotsalaisesta puolueesta Leo Ehrnrooth (Kauppa- ja teollisuustoimituskunnan päällikkö). 17. syyskuuta tuli senaattiin Harald Åkerman, josta tuli kamaritoimituskunnan päällikkö (johtaen myös elintarvikeosastoa).
Setälän senaatti pyrki luomaan ainakin tilapäisen ratkaisun siitä, millä toimielimellä on Suomessa korkein valta. Venäjän Lokakuun vallankumous aikaansai lopullisen päätöspaineen: Suomen eduskunta päätti 15. marraskuuta 1917 ottaa korkeimman vallan käsiinsä.
Setälän senaatti jätti eronpyyntönsä heti hallitusvaltakysymyksen ratkettua. Ero sille myönnettiin, kun Svinhufvudin senaatti eli itsenäisyyssenaatti nimitettiin 27. marraskuuta 1917.
Lähteet
- Einar, W. Juva. Suomen vapautumisen historia, Otava, Helsinki, 1938, s. 145-150.
Edeltäjä: Tokoin senaatti |
Suomen senaatti 8. syyskuuta - 27. marraskuuta 1917 |
Seuraaja: Svinhufvudin senaatti |