Ero sivun ”Ærø” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p poistettu Luokka:Etelä-Tanskan alue; lisätty Luokka:Ærøn kunta HotCat-työkalulla |
p all info is now kept in Wikidata |
||
| Rivi 59: | Rivi 59: | ||
{{coord|54|51|38|N|10|23|49|E|type:isle_region:DA|display=title}} |
{{coord|54|51|38|N|10|23|49|E|type:isle_region:DA|display=title}} |
||
{{Link LA|da}} |
|||
Versio 24. toukokuuta 2015 kello 17.29
| Ærø | |
|---|---|
 Saaren sijainti kartalla. |
|
| Pinta-ala | 90,45 km² |
| Valtio | |
| Valtio |
 Tanska |
| Alue | Etelä-Tanskan alue |
| Kunta | Ærøn kunta |
| Väestö | |
| Väkiluku | 6 794 (2007) |
| Kielet | tanska |
Ærø on Tanskan saari Vähä-Beltissä Fynin eteläpuolella ja sillä sijaitseva samanniminen kunta. Sen suurimmat taajamat ovat Marstal, Ærøskøbing ja Søby.
Saarelta on neljä lauttayhteyttä Fyniin, Jyllantiin ja Langelandiin. Siellä sijaitsee myös lentokenttä sekä paikallinen sairaala.[1]
Historia
Saarelta on löytynyt 11 000 vuotta vanhoja nuolenpäitä sekä muinaisia hautapaikkoja ja puolustusrakennelmia, joita on rakennettu pohjois-Saksan rannikolla asuneita ja saarelle ryöstöretkiä tehneitä Vendejä vastaan.[2]
Valdemar I valtasi Rygenin linnan piispa Absalonin retken yhteydessä 1167. Vendit jatkoivat hyökkäilyjään, mutta saarella oli nyt hyviä puolustusvarustuksia, kuten Søbygårdin muurit, Gråstenin linna ja Stokkebyn muurit. Samoihin aikoihin saari siirtyi Tanskan kuninkaan henkilökohtaisseen omistukseen. Vuonna 1232 Brandenburgin markiisi sai saaren haltuunsa myötäjäisinä. Markiisiaika kesti vuoteen 1315, jolloin eräs kuninkaan ritareista, Laurids Jonsen, sai saaren lahjaksi. Vuonna 1331 saari tuli kreivi Gerhardin haltuun ja pysyi aina vuoteen 1864 Slesvigin ylimystön käsissä. Vuonna 1634 saari jakautui neljään osaan ja vuotta myöhemmin se muodosti kolme herttuakuntaa. Se säilyi tanskalaisten käsissä myös vuoden 1864 jälkee, jolloin Saksa valtasi naapurisaari Alsin.[2]
Vuonna 1864 yhteydet Slesvigiin katkesivat ja saari tuli jälleen kruunun alaiseksi. Ensimmäinen maailmansota tiesi loppua saaren kukoistavalle purjelaivatuotannolle. Toisen maailmansodan aikana 80 saarelaista, pääosin Marstalista, menetti henkensä. Merenkulku kuitenkin jatkui ja edelleen saarella sijaitseva telakka on suurin työnantaja.[2]
Saarella aiemmin sijainneet Marstalin ja Ærøskøbingin kunnat yhdistyivät Ærøn kunnaksi 1. tammikuuta 2006.
-
Ærøn lippu. -
Vanha talo Ærøskøbingissä. -
Marstalin satamaa.
Lähteet
- ↑ Om Ærø kommune Ærø Kommune. Viitattu 7. helmikuuta 2008. (tanskaksi)
- ↑ a b c Erik B. Kromann: Episodes from the history of Ærø www.aeroe.dk/historie. Marstal Maritime Museum. Viitattu 7. helmikuuta 2008. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Ærøn kunnan kotisivut (tanskaksi)
- Ærø-portaali (tanskaksi)