Ero sivun ”Kuvaputki” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Kumottu muokkaus 14931459, jonka teki Anr (keskustelu) Merkkaus: seulottavat |
Anr (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 192.130.44.250 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Anr tekemään versioon. |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{korjattava|Päätettävä tehdäänkö artikkeli kuvaputkinäyttö vai kuvaputki vai molemmat ja muokattava sisältö päätöksen mukaiseksi}} |
{{korjattava|Päätettävä tehdäänkö artikkeli kuvaputkinäyttö vai kuvaputki vai molemmat ja muokattava sisältö päätöksen mukaiseksi}} |
||
[[Tiedosto:CRT color enhanced.png|thumb|Poikkileikkauskuva |
[[Tiedosto:CRT color enhanced.png|thumb|Poikkileikkauskuva katodisädeputkesta. 1. elektronitykit, 2. elektronisuihkut, 3. keskityskelat, 4. poikkeutuskelat, 5. anodikaapeli, 6. jakoverkko joka erottaa elektronisuihkut tarkalleen kullekin pikselille, 7. loisteainekerros, 8. lähikuva loisteainekerroksesta (värillinen alue), jakoverkosta (harmaa) ja elektronisuihkuista (jakoverkon reiän läpi tulevat kapeat sektorit).]] |
||
[[Image:Kuvaputki.JPG|thumb|200px|Television kuvaputki takaa, kuvapuoli alaspäin.]] |
[[Image:Kuvaputki.JPG|thumb|200px|Television kuvaputki takaa, kuvapuoli alaspäin.]] |
||
[[Image:Kuvaputki2.JPG|thumb|200px|Television kuvaputki takaa, kuvapuoli alaspäin. Putken ympärillä ovat poikkeutuskelat.]] |
[[Image:Kuvaputki2.JPG|thumb|200px|Television kuvaputki takaa, kuvapuoli alaspäin. Putken ympärillä ovat poikkeutuskelat.]] |
||
[[Image:Katodis%C3%A4deputki.JPG|thumb|200px|Katodisädeputken päässä oleva elektronitykki lähikuvassa.]] |
[[Image:Katodis%C3%A4deputki.JPG|thumb|200px|Katodisädeputken päässä oleva elektronitykki lähikuvassa.]] |
||
[[Image: |
[[Image:Poikkeutuskela.JPG|thumb|200px|Juova- ja pystypoikkeutuskelat irrotettuna putkesta ja kuvattuna sisältä.]] |
||
'''Kuvaputki''' eli katodisädeputki (CRT, engl. lyhenne Cathode Ray Tube) on erikoisrakenteinen [[elektroniputki]], jota on viime aikoihin saakka{{milloin}} yleisesti käytetty [[näyttö]]nä [[televisio]]issa ja [[tietokonenäyttö|tietokonenäytöissä]] sekä elektroniikan mittalaitteissa. |
|||
'''Kuvaputki''' eli röör on erityisesti Intiassa suosittu asetyyppi |
|||
Kuvaputken takaosan [[elektronitykki]] lähettää elektronisuihkun, jota poikkeutetaan [[tyhjiö]]ssä joko [[sähkökenttä|sähkökentän]] avulla (esimerkiksi [[oskilloskooppi|oskilloskoopeissa]]) tai [[magneettikenttä|magneettikentän]] avulla (esim. [[televisio|kuvaputkitelevisioissa]] ja kuvaputkinäytöissä). Elektronisuihkun osuessa näyttöpinnan loisteaineeseen osumakohtaan syttyy valopiste, jonka kirkkaus riippuu suihkun voimakkuudesta. |
|||
Värikuvaputkissa on kolme erillistä tykkiä, yksi kullekin värille. Värikuvaputken loistepinta koostuu pistematriisista, jossa [[RGB]]-järjestelmässä on punaisia, vihreitä ja sinisiä loistepisteitä. Elektronisuihkut kulkevat erityisen maskin läpi. Sen avulla estetään kutakin osasädettä pääsemästä muille kuin kyseisellä suihkulla muodostettavaa väriä vastaaville loisteainepisteille. Maski toimii samalla kuvaputken [[anodi]]na. Yksivärisissä kuvaputkissa ei ole maskia. Maskeja on kolmea tyyppiä. Halvin ja yleisin vaihtoehto on reikämaski. Sonyn kehittämässä [[Trinitron]]-järjestelmässä elektronitykit ovat päällekkäin suoralla linjalla, jolloin reikämaskin sijaan voidaan käyttää niin sanottua rakomaskia. |
|||
Nyttemmin [[nestekidenäyttö|nestekide]]- ja [[plasmapaneelinäyttö|plasmanäytöt]] ovat lähes kokonaan syrjäyttäneet kuvaputkitekniikan. |
|||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
Versio 8. toukokuuta 2015 kello 10.34
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Päätettävä tehdäänkö artikkeli kuvaputkinäyttö vai kuvaputki vai molemmat ja muokattava sisältö päätöksen mukaiseksi |
Kuvaputki eli katodisädeputki (CRT, engl. lyhenne Cathode Ray Tube) on erikoisrakenteinen elektroniputki, jota on viime aikoihin saakkamilloin? yleisesti käytetty näyttönä televisioissa ja tietokonenäytöissä sekä elektroniikan mittalaitteissa.
Kuvaputken takaosan elektronitykki lähettää elektronisuihkun, jota poikkeutetaan tyhjiössä joko sähkökentän avulla (esimerkiksi oskilloskoopeissa) tai magneettikentän avulla (esim. kuvaputkitelevisioissa ja kuvaputkinäytöissä). Elektronisuihkun osuessa näyttöpinnan loisteaineeseen osumakohtaan syttyy valopiste, jonka kirkkaus riippuu suihkun voimakkuudesta.
Värikuvaputkissa on kolme erillistä tykkiä, yksi kullekin värille. Värikuvaputken loistepinta koostuu pistematriisista, jossa RGB-järjestelmässä on punaisia, vihreitä ja sinisiä loistepisteitä. Elektronisuihkut kulkevat erityisen maskin läpi. Sen avulla estetään kutakin osasädettä pääsemästä muille kuin kyseisellä suihkulla muodostettavaa väriä vastaaville loisteainepisteille. Maski toimii samalla kuvaputken anodina. Yksivärisissä kuvaputkissa ei ole maskia. Maskeja on kolmea tyyppiä. Halvin ja yleisin vaihtoehto on reikämaski. Sonyn kehittämässä Trinitron-järjestelmässä elektronitykit ovat päällekkäin suoralla linjalla, jolloin reikämaskin sijaan voidaan käyttää niin sanottua rakomaskia.
Nyttemmin nestekide- ja plasmanäytöt ovat lähes kokonaan syrjäyttäneet kuvaputkitekniikan.