Ero sivun ”Tuire Orri” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Envy (keskustelu | muokkaukset)
p kappalejakoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3: Rivi 3:
== Elämäkerta ==
== Elämäkerta ==


Orri aloitti uransa Virkamiesteatterissa, jonka hänen isänsä oli perustanut. Hän kävi [[Suomen Näyttämöopisto]]n 1936–1938 ja sai sen jälkeen kiinnityksen [[Viipurin kaupunginteatteri]]in kaudeksi 1938–1939. Välitön karjalainen ilmapiiri innosti Orria, jonka "sirkeissä silmissä loisti näyttelemisen ilo." [[Välirauha|Välirauhan aikaan]] hänet kiinnitettiin [[Helsingin Kansanteatteri]]in. "Nykyteatterin viehkein ilmestys" sekä "operettien laululintunen" sai sekä yleisön että arvostelijoiden suosion.
Orri aloitti uransa Virkamiesteatterissa, jonka hänen isänsä oli perustanut. Hän kävi [[Suomen Näyttämöopisto]]n 1936–1938 ja sai sen jälkeen kiinnityksen [[Viipurin kaupunginteatteri]]in kaudeksi 1938–1939. Välitön karjalainen ilmapiiri innosti Orria, jonka ”sirkeissä silmissä loisti näyttelemisen ilo”. [[Välirauha|Välirauhan aikaan]] hänet kiinnitettiin [[Helsingin Kansanteatteri]]in. ”Nykyteatterin viehkein ilmestys” ja ”operettien laululintunen” sai sekä yleisön että arvostelijoiden suosion.


[[Talvisota|Talvisodan]] aikana Orri osallistui Maan Turvan viidytyskiertueille yhdessä [[Lapatossu]]n, [[Aku Korhonen|Aku Korhosen]] ja [[Siiri Angerkoski|Siiri Angerkosken]] kanssa. Lisäksi Orri näytteli monissa suomalaisissa elokuvissa vuosina [[1937]]-[[1945]], useimmiten sivurooleja. Ainoan pääosansa hän näytteli maalaiskomediassa ''[[Kyläraittien kuningas]]'', jossa hän teki maalaisroolin Kervilän Annana. Hän esiintyi sivuosissa muun muassa elokuvissa ''[[Kersantilleko Emma nauroi?]]'', ''[[Kyökin puolella]]'' sekä ''[[Keinumorsian]]''. Näyttämöuran hän lopetti miehensä vaatimuksesta lasten ja perheen vuoksi. Vuonna [[1948]] hän siirtyi [[Radioteatteri]]in, mutta joutui perhesyistä lopettamaan [[1950]]. Hän opiskeli laulua [[Hanna Granfelt]]in opetuksessa.
[[Talvisota|Talvisodan]] aikana Orri osallistui Maan Turvan viidytyskiertueille yhdessä [[Lapatossu]]n, [[Aku Korhonen|Aku Korhosen]] ja [[Siiri Angerkoski|Siiri Angerkosken]] kanssa. Lisäksi Orri näytteli monissa suomalaisissa elokuvissa vuosina 1937–1945, useimmiten sivurooleja. Ainoan pääosansa hän näytteli maalaiskomediassa ''[[Kyläraittien kuningas]]'', jossa hän teki maalaisroolin Kervilän Annana. Hän esiintyi sivuosissa muun muassa elokuvissa ''[[Kersantilleko Emma nauroi?]]'', ''[[Kyökin puolella]]'' ja ''[[Keinumorsian]]''. Näyttämöuran hän lopetti miehensä vaatimuksesta lasten ja perheen vuoksi. Vuonna 1948 hän siirtyi [[Radioteatteri]]in, mutta joutui perhesyistä lopettamaan 1950. Hän opiskeli laulua [[Hanna Granfelt]]in opetuksessa.


Tuire Orri tuli takaisin estradeille [[1990-luku|1990-luvulla]], keskelle nousevaa nostalgiaa. Vuonna [[1993]] hän esiintyi [[Niilo Tarvajärvi|Niilo Tarvajärven]] niin sanotussa ikäväntorjuntaillassa ja sen jälkeen useissa tilaisuuksissa muun muassa [[Imatra]]lla, [[Seinäjoki|Seinäjoella]] ja Helsingissä, joissa muisteltiin sota-ajan viihdettä.
Tuire Orri tuli takaisin estradeille 1990-luvulla, keskelle nousevaa nostalgiaa. Vuonna 1993 hän esiintyi [[Niilo Tarvajärvi|Niilo Tarvajärven]] niin sanotussa ikäväntorjuntaillassa ja sen jälkeen useissa tilaisuuksissa muun muassa [[Imatra]]lla, [[Seinäjoki|Seinäjoella]] ja Helsingissä, joissa muisteltiin sota-ajan viihdettä.


Vuonna [[1997]] Orri levytti kappaleen "Tuo suru jonka sain". Hänen aiempia levytyksiään ovat "Cowboy-serenadi" vuodelta [[1949]] ja "Riihentontun joulu" vuodelta [[1958]]. Hän esiintyi vielä vuonna [[1997]] [[Lotta Svärd|lotta]]järjestöstä kertovassa tv-draamassa ''[[Kun taivas repeää]]'' sekä sarjan jatko-osassa ''[[Taivas sinivalkoinen]]''. Hän kuoli vaikeaan sairauteen 88-vuotiaana [[Meilahden sairaala]]ssa 26. elokuuta [[2007]].<ref>http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/2148/tuire-orri-bj%C3%B6rkell</ref>
Vuonna 1997 Orri levytti kappaleen ”Tuo suru jonka sain”. Hänen aiempia levytyksiään ovat ”Cowboy-serenadi” vuodelta 1949 ja ”Riihentontun joulu” vuodelta 1958. Hän esiintyi vielä vuonna 1997 [[Lotta Svärd|lottajärjestöstä]] kertovassa televisiodraamassa ''[[Kun taivas repeää]]'' sekä sarjan jatko-osassa ''[[Taivas sinivalkoinen]]''. Hän kuoli vaikeaan sairauteen 88-vuotiaana [[Meilahden sairaala]]ssa 26. elokuuta 2007.<ref>http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/2148/tuire-orri-bj%C3%B6rkell</ref>


Tuire Orrin eno oli ohjaaja [[Jorma Nortimo]]. Näyttelijä [[Irina Björklund]] on Orrin tyttärentytär.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uusilahti.com/puheenaiheet.php?category=3&story=1424| Nimeke = Huumori oli sota-asekin| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Uusi Lahti| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 15.9.2007| Kieli = }}</ref>
Tuire Orrin eno oli ohjaaja [[Jorma Nortimo]]. Näyttelijä [[Irina Björklund]] on Orrin tyttärentytär.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uusilahti.com/puheenaiheet.php?category=3&story=1424| Nimeke = Huumori oli sota-asekin| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Uusi Lahti| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 15.9.2007 }}</ref>


==Elokuvat==
==Filmografia==
*''[[Tukkijoella]]'' (1937)
*''[[Tukkijoella (vuoden 1937 elokuva)|Tukkijoella]]'' (1937)
*''[[Lapatossu]]'' (1937)
*''[[Lapatossu (elokuva)|Lapatossu]]'' (1937)
*''[[Syyllisiäkö?]]'' (1938)
*''[[Syyllisiäkö?]]'' (1938)
*''[[Lapatossu ja Vinski Olympia-kuumeessa]]'' (1939)
*''[[Lapatossu ja Vinski Olympia-kuumeessa]]'' (1939)
Rivi 22: Rivi 22:
*''[[Kersantilleko Emma nauroi?]]'' (1940)
*''[[Kersantilleko Emma nauroi?]]'' (1940)
*''[[Eulalia-täti]]'' (1940)
*''[[Eulalia-täti]]'' (1940)
*''[[Poretta eli keisarin uudet pisteet]]'' (1941)
*''[[Poretta eli Keisarin uudet pisteet]]'' (1941)
*''[[Synnin puumerkki]]'' (1942)
*''[[Synnin puumerkki]]'' (1942)
*''[[Keinumorsian]]'' (1943)
*''[[Keinumorsian]]'' (1943)

Versio 1. toukokuuta 2015 kello 20.33

Tuire Orri (oik. Tuire Orri-Björkell, 30. lokakuuta 1918 Helsinki26. elokuuta 2007 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä ja laulaja.

Elämäkerta

Orri aloitti uransa Virkamiesteatterissa, jonka hänen isänsä oli perustanut. Hän kävi Suomen Näyttämöopiston 1936–1938 ja sai sen jälkeen kiinnityksen Viipurin kaupunginteatteriin kaudeksi 1938–1939. Välitön karjalainen ilmapiiri innosti Orria, jonka ”sirkeissä silmissä loisti näyttelemisen ilo”. Välirauhan aikaan hänet kiinnitettiin Helsingin Kansanteatteriin. ”Nykyteatterin viehkein ilmestys” ja ”operettien laululintunen” sai sekä yleisön että arvostelijoiden suosion.

Talvisodan aikana Orri osallistui Maan Turvan viidytyskiertueille yhdessä Lapatossun, Aku Korhosen ja Siiri Angerkosken kanssa. Lisäksi Orri näytteli monissa suomalaisissa elokuvissa vuosina 1937–1945, useimmiten sivurooleja. Ainoan pääosansa hän näytteli maalaiskomediassa Kyläraittien kuningas, jossa hän teki maalaisroolin Kervilän Annana. Hän esiintyi sivuosissa muun muassa elokuvissa Kersantilleko Emma nauroi?, Kyökin puolella ja Keinumorsian. Näyttämöuran hän lopetti miehensä vaatimuksesta lasten ja perheen vuoksi. Vuonna 1948 hän siirtyi Radioteatteriin, mutta joutui perhesyistä lopettamaan 1950. Hän opiskeli laulua Hanna Granfeltin opetuksessa.

Tuire Orri tuli takaisin estradeille 1990-luvulla, keskelle nousevaa nostalgiaa. Vuonna 1993 hän esiintyi Niilo Tarvajärven niin sanotussa ikäväntorjuntaillassa ja sen jälkeen useissa tilaisuuksissa muun muassa Imatralla, Seinäjoella ja Helsingissä, joissa muisteltiin sota-ajan viihdettä.

Vuonna 1997 Orri levytti kappaleen ”Tuo suru jonka sain”. Hänen aiempia levytyksiään ovat ”Cowboy-serenadi” vuodelta 1949 ja ”Riihentontun joulu” vuodelta 1958. Hän esiintyi vielä vuonna 1997 lottajärjestöstä kertovassa televisiodraamassa Kun taivas repeää sekä sarjan jatko-osassa Taivas sinivalkoinen. Hän kuoli vaikeaan sairauteen 88-vuotiaana Meilahden sairaalassa 26. elokuuta 2007.[1]

Tuire Orrin eno oli ohjaaja Jorma Nortimo. Näyttelijä Irina Björklund on Orrin tyttärentytär.[2]

Filmografia

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla