Ero sivun ”Äideistä parhain (elokuva)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Käyttäjän 194.100.50.77 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Coen tekemään versioon. |
9c on paras Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
juuh elikkäs :D |
|||
| ⚫ | |||
| nimi-suomi = Äideistä parhain |
|||
| nimi-alkuperäinen = Äideistä parhain |
|||
| kuva = Äideistä parhain.jpg |
|||
| kuvateksti = |
|||
| ohjaaja = [[Klaus Härö]] |
|||
| käsikirjoittaja = [[Jimmy Karlsson]]<br>[[Antti Tuuri]]<br>[[Kirsi Vikman]] |
|||
| tuottaja = [[Ilkka Matila]] |
|||
| säveltäjä = |
|||
| kuvaaja = |
|||
| leikkaaja = |
|||
| pääosat = [[Topi Majaniemi]]<br>[[Marjaana Maijala]]<br>[[Esko Salminen]]<br>[[Michael Nyqvist]]<br>[[Maria Lundqvist]]<br>[[Aino-Maija Tikkanen]] |
|||
| maa = {{Suomi}} |
|||
| tuotantoyhtiö = [[Matila Röhr Productions Oy]] |
|||
| ensi-ilta = [[elokuvavuosi 2005|2005]] |
|||
| kesto = 108 minuuttia |
|||
| kieli = [[suomen kieli|suomi]]<br>[[ruotsin kieli|ruotsi]] |
|||
| ikäraja = K-11 |
|||
| budjetti = |
|||
| edeltäjä = |
|||
| seuraaja = |
|||
| kotisivut = |
|||
| imdb = 0343221 |
|||
| elonet = ekqta8 |
|||
| amg = 335197 |
|||
}} |
|||
'''''Äideistä parhain''''' on [[Suomi|Suomen]] vuoden 2006 [[Oscar]]-ehdokkaaksi valittu draamaelokuva, joka sai ensi-iltansa 30. syyskuuta [[elokuvavuosi 2005|2005]]. Pääosia Klaus Härön ohjaamassa elokuvassa esittävät [[Topi Majaniemi]], [[Marjaana Maijala]], [[Esko Salminen]], [[Aino-Maija Tikkanen]], [[Michael Nyqvist]] sekä [[Maria Lundqvist]]. |
|||
'''''Äideistä paskin on ylivoimaisesti suomen paskin leffa :D ebin''''' |
|||
Elokuva Äideistä parhain pohjautuu samannimiseen [[Heikki Hietamies|Heikki Hietamiehen]] kirjoittamaan romaaniin [[Äideistä parhain (romaani)|Äideistä parhain]]. Elokuvan tarina sijoittuu talvi- ja jatkosodan aikaan, jolloin Suomesta evakuoitiin Ruotsiin yli 70 000 [[sotalapset|sotalasta]]. |
|||
0/5 sain syövän tästä leffasta |
|||
Elokuva kertoo yhdeksänvuotiaan Eeron tarinan evakkolapsena [[Skåne]]ssa. Väliin leikataan aikuisen Eeron keskusteluja iäkkään äitinsä kanssa kipeistä sodanajan tapahtumista. |
|||
Eloku |
|||
Elokuvaa kuvattiin syyskuusta joulukuuhun 2004. Välissä oli todennäköisesti kuvaustauko. |
|||
Elokuvaa k. |
|||
Elokuva on saanut maailmalla paljon kehuja ja se on voittanut paljon kansainvälisiä elokuvapalkintoja. Härön filmistä on pidetty esimerkiksi [[Viro]]ssa, [[Ruotsi]]ssa, [[Egypti]]ssä, [[Kanada]]ssa, [[Italia]]ssa ja [[Saksa]]ssa. Helmikuussa 2006 elokuva voitti kolme [[Jussi-patsas]]ta. |
|||
| ⚫ | |||
==Juoni== |
==Juoni== |
||
Versio 30. maaliskuuta 2015 kello 09.20
juuh elikkäs :D
Äideistä paskin on ylivoimaisesti suomen paskin leffa :D ebin
0/5 sain syövän tästä leffasta
Eloku
Elokuvaa k.
Elokuva o.
Juoni
Elokuva kertoo Eero Lahti -nimisen pojan (lapsena Topi Majaniemi, aikuisena Esko Salminen) tarinan. Eeron isän (Kari-Pekka Toivonen) kaaduttua talvisodassa pojan äiti (Marjaana Maijala) vaipuu syvään masennukseen ja päättää lähettää pojan sotalapseksi Ruotsiin. Ruotsissa Eero sijoitetaan erääseen skånelaiseen perheeseen. Tarina kuvaa muun muassa Eeron hankaluuksia ylittää ruotsin kielimuuri sekä hänen uuden äitinsä Signen (Maria Lundqvist) tuntemaa mielipahaa, sillä kasvattiäiti olisi tahtonut perheeseen pojan sijasta tytön. Sen lisäksi Eero ikävöi kovasti takaisin biologisen äitinsä luokse ja pelkää jatkuvasti joutuvansa hylätyksi.
Jussi-palkinnot ja -ehdokkuudet
- Paras naispääosa (Maria Lundqvist)
- Paras kuvaus (Jarkko T. Laine)
- Paras lavastus (Cian Bornebusch
Lisäksi ehdokkuudet seuraavissa kategorioissa: paras elokuva, paras miessivuosa (Michael Nyqvist) ja paras käsikirjoitus.
Arvioita
Kansan Uutisten Viikkolehden Harri-Ilmari Moilanen arvioi vuoden 2009 televisioesityksen aikaan, että elokuva käsittelee kipeitä ihmissuhdeasioita. Härön viileä ohjaus, ja epätasainen näyttelijätyöskentely eivät kuitenkaan täysin onnistu tihentämään tunneilmastoa: varsinainen huipentuma puuttuu. Asiaa ei Moilasen mielestä edesauta Tuomas Kantelisen raskassoutuisena vellova musiikki. Nykyhetkeä ja menneisyyttä filmi hänestä joka tapauksessa yhdistelee elävästi.[1]
Ilta-Sanomien Timo Malmin (2011) mukaan Hietamiehen romaanin filmatisointi on ”koskettava, mutta samalla laskelmoivan ylitunteellinen.” Jarkko T. Laine on tallentanut vaikuttavasti suomalaisesta maisemasta poikkeavat Skånen pellot ja merenrannat. Ohjaajan kosiskelutaipumusta korostaa Malmin mielestä Tuomas Kantelisen pahimmillaan Hollywood-sentimentaalinen musiikkimatto.[2]