Ero sivun ”Hattulan uusi kirkko” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
}} |
}} |
||
{{tämä artikkeli|kertoo Hattulan uudesta tiilikirkosta. Keskiaikaista kirkkoa käsittelee artikkeli [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko]].}} |
{{tämä artikkeli|kertoo Hattulan uudesta tiilikirkosta. Keskiaikaista kirkkoa käsittelee artikkeli [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko]].}} |
||
[[Tiedosto:Hattulan_kirkko.jpg|thumb|Hattulan uusi kirkko]] |
|||
[[Tiedosto:Hattula sh.JPG|thumb|200px|Sankarihauta-alue kirkon kupeessa.]] |
[[Tiedosto:Hattula sh.JPG|thumb|200px|Sankarihauta-alue kirkon kupeessa.]] |
||
Versio 4. helmikuuta 2015 kello 15.03
| Hattulan Uusi kirkko | |
|---|---|
 ]Hattulan uusi kirkko] |
|
| Sijainti | Hattula |
| Seurakunta | Hattulan seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1857 |
| Suunnittelija | E. B. Lohrmann |
| Materiaali | tiili |
| Istumapaikkoja | 646 |
| Tyylisuunta | täysgotiikka |
 |
|
Hattulan kirkko on Hattulassa sijaitseva rappaamattomasta tiilestä rakennettu kirkko. Sen on suunnitellut arkkitehti E. B. Lohrmann.[1] Kirkko rakennettiin vuosina 1852–1857,[1] ja muodoltaan se on etutornillinen pitkäkirkko. Tornin yläosassa on kahdeksan kulmaa. Istumapaikkoja 646 neliömetrillä on 1 200. Tyylisuunnaltaan kirkko edustaa uusgotiikkaa[1] ja on itse asiassa Suomen ensimmäisiä uusgoottilaisia tiilikirkkoja.
Urut olivat alun perin J. A. Zachariassenin vuonna 1877 valmistamat 15-äänikertaiset urut, mutta Kangasalan urkutehdas uudisti ne vuonna 1927 21+1-äänikertaisiksi ja myöhemmin vielä 27-äänikertaisiksi. Kolme kelloa ovat vuosilta 1734, 1738 ja 1782. Kirkossa on kolmiosainen R. W. Ekmanin vuonna 1864 maalaama alttaritaulu, jonka osat ovat Jeesus Getsemanessa, Jeesus ristillä ja Jeesus ylösnousseena.
Lähteet
- ↑ a b c Hattulan seurakunta: Hattulan kirkko Viitattu 16.7.2014.
Aiheesta muualla
- Hattulan uusi kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.