Ero sivun ”Montesquieu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p asettelua |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Charles-Louis de Secondat, La Brèden ja Montesquieun paroni''' ([[18. tammikuuta]] [[1689]] [[Château La Brède]] – [[10. helmikuuta]] [[1755]] [[Pariisi]]) oli kuuluisa [[filosofi]] ja [[valistus|valistuksen]] ajan [[kirjallisuus|kirjailija]]. Hän oli koulutukseltaan [[juristi]], mutta varallisuutensa ansiosta pystyi keskittymään kirjoittamiseen. |
'''Charles-Louis de Secondat, La Brèden ja Montesquieun paroni''' ([[18. tammikuuta]] [[1689]] [[Château La Brède]] – [[10. helmikuuta]] [[1755]] [[Pariisi]]) oli kuuluisa [[filosofi]] ja [[valistus|valistuksen]] ajan [[kirjallisuus|kirjailija]]. Hän oli koulutukseltaan [[juristi]], mutta varallisuutensa ansiosta pystyi keskittymään kirjoittamiseen. |
||
Montesquieun tunnetuimmat teokset ovat ''[[Persialaisia kirjeitä]]'' (1721) ja ''[[De l'Esprit des Lois]]'' (1748, Lakien henki, ei suom.), jota pidetään hänen pääteoksenaan. ''De l'Esprit des Lois'' on laaja teos, jossa käsitellään monia lainsäädännön aloja ja vertaillaan eri maissa eri aikakausina voimassa olleita lain säännöksiä. Teos tunnetaan kuitenkin parhaiten siitä, että siinä Montesquieu esittelee [[vallan kolmijako -oppi|vallan kolmijako-oppinsa]], jolla on ollut hyvin suuri merkitys länsimaisten [[demokratia|demokratioiden]] hallitusmuotojen kehitykselle. |
Montesquieun tunnetuimmat teokset ovat ''[[Persialaisia kirjeitä]]'' (1721) ja ''[[De l'Esprit des Lois]]'' (1748, Lakien henki, ei suom.), jota pidetään hänen pääteoksenaan. ''De l'Esprit des Lois'' on laaja teos, jossa käsitellään monia lainsäädännön aloja ja vertaillaan eri maissa eri aikakausina voimassa olleita lain säännöksiä. Teos tunnetaan kuitenkin parhaiten siitä, että siinä Montesquieu esittelee [[vallan kolmijako -oppi|vallan kolmijako-oppinsa]], jolla on ollut hyvin suuri merkitys länsimaisten [[demokratia|demokratioiden]] hallitusmuotojen kehitykselle. |
||
== ''Lakien henki'' == |
== ''Lakien henki'' == |
||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
Montesquen mukaan "''hallitusvalta pitää rakentaa siten, että yhdenkään ihmisen ei tarvitse pelätä toista''", ja tämä ja hänen esittämänsä tarkka vallan ositus ja osien tasapainotus ("[[checks and balances]]") vaikutti myöhemmin ratkaisevasti [[Yhdysvallat|USA]]:n perustuslakiin ja sen isään, [[James Madison]]iin. |
Montesquen mukaan "''hallitusvalta pitää rakentaa siten, että yhdenkään ihmisen ei tarvitse pelätä toista''", ja tämä ja hänen esittämänsä tarkka vallan ositus ja osien tasapainotus ("[[checks and balances]]") vaikutti myöhemmin ratkaisevasti [[Yhdysvallat|USA]]:n perustuslakiin ja sen isään, [[James Madison]]iin. |
||
Kirja omistaa neljä kappaletta Englannin ja sen vapauden turvaavan vallanjaon käsittelemiseen. Montesquieu oli myös huolissaan siitä, että Ranskassa monarkin valtaa rajoittava aatelin voima oli katoamassa. |
Kirja omistaa neljä kappaletta Englannin ja sen vapauden turvaavan vallanjaon käsittelemiseen. Montesquieu oli myös huolissaan siitä, että Ranskassa monarkin valtaa rajoittava aatelin voima oli katoamassa. |
||
== Poliittiset näkemykset == |
== Poliittiset näkemykset == |
||
| Rivi 24: | Rivi 24: | ||
== Kirjallisuutta == |
== Kirjallisuutta == |
||
| ⚫ | |||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Montesquieu | Nimeke=[[Persialaisia kirjeitä]] | Selite=(Lettres persanes, 1721.) Suomentanut ja johdannolla sekä selityksillä varustanut J. V. Lehtonen. 3. painos (1. painos: Kariston klassillinen kirjasto 10. Karisto, 1919) | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-23-2593-4}} |
* {{Kirjaviite | Tekijä=Montesquieu | Nimeke=[[Persialaisia kirjeitä]] | Selite=(Lettres persanes, 1721.) Suomentanut ja johdannolla sekä selityksillä varustanut J. V. Lehtonen. 3. painos (1. painos: Kariston klassillinen kirjasto 10. Karisto, 1919) | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-23-2593-4}} |
||
| Rivi 31: | Rivi 30: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
| ⚫ | |||
* [http://www.rjgeib.com/thoughts/montesquieu/montesquieu-bio.html Biografia] {{en}} |
* [http://www.rjgeib.com/thoughts/montesquieu/montesquieu-bio.html Biografia] {{en}} |
||
* [http://onlinebooks.library.upenn.edu/webbin/book/search?author=Montesquieu&amode=words Montesquieun teoksia] kokotekstinä {{en}} |
* [http://onlinebooks.library.upenn.edu/webbin/book/search?author=Montesquieu&amode=words Montesquieun teoksia] kokotekstinä {{en}} |
||
Versio 14. joulukuuta 2014 kello 23.51
Charles-Louis de Secondat, La Brèden ja Montesquieun paroni (18. tammikuuta 1689 Château La Brède – 10. helmikuuta 1755 Pariisi) oli kuuluisa filosofi ja valistuksen ajan kirjailija. Hän oli koulutukseltaan juristi, mutta varallisuutensa ansiosta pystyi keskittymään kirjoittamiseen.
Montesquieun tunnetuimmat teokset ovat Persialaisia kirjeitä (1721) ja De l'Esprit des Lois (1748, Lakien henki, ei suom.), jota pidetään hänen pääteoksenaan. De l'Esprit des Lois on laaja teos, jossa käsitellään monia lainsäädännön aloja ja vertaillaan eri maissa eri aikakausina voimassa olleita lain säännöksiä. Teos tunnetaan kuitenkin parhaiten siitä, että siinä Montesquieu esittelee vallan kolmijako-oppinsa, jolla on ollut hyvin suuri merkitys länsimaisten demokratioiden hallitusmuotojen kehitykselle.
Lakien henki
Pääteoksensa Lakien henki Montesquieu julkaisi anonyymisti vuonna 1748. Kirjasta tuli äärimmäisen vaikutusvaltainen Ranskassa ja Britannian Amerikan-siirtokunnissa. Kirkko kielsi Montesquieun kirjat mutta muualla Euroopassa, etenkin Britanniassa, niitä arvostettiin suuresti.
Montesquen mukaan "hallitusvalta pitää rakentaa siten, että yhdenkään ihmisen ei tarvitse pelätä toista", ja tämä ja hänen esittämänsä tarkka vallan ositus ja osien tasapainotus ("checks and balances") vaikutti myöhemmin ratkaisevasti USA:n perustuslakiin ja sen isään, James Madisoniin.
Kirja omistaa neljä kappaletta Englannin ja sen vapauden turvaavan vallanjaon käsittelemiseen. Montesquieu oli myös huolissaan siitä, että Ranskassa monarkin valtaa rajoittava aatelin voima oli katoamassa.
Poliittiset näkemykset
Liberalismi
Vaikka Montesquieu ei ollut puhdasverinen liberaali, hänen vallan kolmijako-opistaan tuli osa liberalismin ydintä ja hän sanoi, että kaupankäynnillä oli "taipumus parantaa ihmiset uskonnollisesta, etnisestä ja valtiollisesta kiihkoilusta. Se opetti heidät vihaamaan sotia ja nauttimaan kansallisuuksien ja yksilöiden eroavuuksista."[1]
Lakien hengessä Montesquieu puoltaa perustuslaillisuutta, vallanjakoa, orjuuden lakkauttamista, ihmisoikeuksia ja laillisuusperiaatetta.
Konservatiivisia kantoja
Toisaalta Montesquieulla oli monia myöhempien valistusajattelijoiden näkemyksiä konservatiivisempia kantoja, esimerkiksi hän hyväksyi perinnöllisen vallan ja ensiksi syntyneen etuoikeudet. Hänestä nainen saattoi johtaa hallitusta muttei perhettä.
Kirjallisuutta
- Montesquieu: Persialaisia kirjeitä. (Lettres persanes, 1721.) Suomentanut ja johdannolla sekä selityksillä varustanut J. V. Lehtonen. 3. painos (1. painos: Kariston klassillinen kirjasto 10. Karisto, 1919). Hämeenlinna: Karisto, 1988. ISBN 951-23-2593-4.
Lähteet
- ↑ Saastamoinen, Kari: Eurooppalainen liberalismi : etiikka, talous, politiikka, s. 30. Atena, 1998. ISBN 951-796-141-3.
Aiheesta muualla
- Biografia (englanniksi)
- Montesquieun teoksia kokotekstinä (englanniksi)
- Lahtinen, Mikko: Montesquieu, Charles-Louis, De Secondat De Logos-ensyklopedia. Filosofia.fi.
|
Edeltäjä: Louis de Sacy |
Ranskan akatemian jäsen Tuoli 2 1728–1755 |
Seuraaja: Jean-Baptiste Vivien de Châteaubrun |