Ero sivun ”Sertorius” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Quintus Sertorius''' (noin [[125 eaa.]]-[[72 eaa.]]) oli [[Rooman valtakunta|roomalainen]] sotilas ja poliitikko. Sertorius oli lähtöisin perheestä joka kuului [[Nussa]]n [[sabiinit|sabiinilaiskaupungin]] maalaisaateliin. Hän oli joko sukunsa ensimmäinen joka pyrki julkiseen virkaan Roomaan, taikka ensimmäinen joka siinä onnistui. |
'''Quintus Sertorius''' (noin [[125 eaa.]]-[[72 eaa.]]) oli [[Rooman valtakunta|roomalainen]] sotilas ja poliitikko. Sertorius oli lähtöisin perheestä, joka kuului [[Nussa]]n [[sabiinit|sabiinilaiskaupungin]] maalaisaateliin. Hän oli joko sukunsa ensimmäinen, joka pyrki julkiseen virkaan Roomaan, taikka ensimmäinen, joka siinä onnistui. |
||
== Uran alku == |
== Uran alku == |
||
| ⚫ | Sertorius toimi uransa alussa ensin jonkin aikaa oikeusistuimissa, ennen kuin siirtyi sotapalvelukseen. [[Arausion taistelu]]ssa [[105 eaa.]] hän kuului harvoihin selvinneisiin roomalaisiin. [[kimbrit|Kimbrejä]] ja [[teutonit|teutoneita]] vastaan käydyn sodan loppuosan Sertorius palveli [[Marius|Mariuksen]] joukoissa ja sai useita kunniamerkkejä ja ylennyksiä. |
||
| ⚫ | Vuonna 97 eaa. Sertorius lähti [[sotatribuuni]]na [[Hispania]]an. Siellä hän johti taistelua [[keltiberit|keltiberien]] kapinaa vastaan tuloksekkaasti ja sai sen ansiosta lisää mainetta ja sen avulla [[kvestori]]n viran. [[Liittolaissota|Liittolaissodan]] aikana hänen vastuullaan oli joukkojen värvääminen, koulutus ja johtaminen, mutta hänen sotilasarvonsa ei ole tiedossa. Vuonna 88 eaa. Sertorius pyrki [[kansantribuuni]]n virkaan, mutta hävisi vaalin [[Sulla]]n vastustettua julkisesti hänen valintaansa. Sullan ja Sertoriuksen välit rikkoutuivat, ja Sullan marssittua joukkoineen [[Rooma]]an asettui Sertorius [[Lucius Cornelius Cinna|Cinnan]] ja Mariuksen puolelle. |
||
| ⚫ | Sertorius toimi uransa alussa ensin jonkin aikaa oikeusistuimissa ennen kuin siirtyi sotapalvelukseen. [[Arausion taistelu]]ssa [[105 eaa.]] hän kuului harvoihin selvinneisiin roomalaisiin. [[kimbrit|Kimbrejä]] ja [[teutonit|teutoneita]] vastaan käydyn sodan loppuosan Sertorius palveli [[Marius|Mariuksen]] joukoissa ja sai useita kunniamerkkejä ja ylennyksiä. |
||
| ⚫ | Vuonna 97 eaa. Sertorius lähti [[sotatribuuni]]na [[Hispania]]an. Siellä hän johti taistelua [[keltiberit|keltiberien]] kapinaa vastaan tuloksekkaasti ja sai |
||
== Hispanian sota 80–72 eaa. == |
== Hispanian sota 80–72 eaa. == |
||
| ⚫ | Mariuksen ja Cinnan Rooman-valtauksen jälkeisissä väkivaltaisuuksissa Sertorius oli maltillisella linjalla, ja hän joutui lopulta Cinnan tuella kukistamaan Roomassa riehuneet roistojoukot (bardyaei). Mariuksen kuoltua Sertoriuksesta tuli vuonna 83 eaa [[preettori]]. Sotilaat olivat lynkanneet Cinnan jo edellisenä vuonna, eikä Sertorius tullut toimeen muiden Sullaa vastaan taistelevien sotilasjohtajien kanssa. Myöhemmin samana vuonna Sertorius siirtyi provinssiinsa Hispaniaan. Sullan voitettua vastustajansa Italiassa hänen joukkonsa ajoivat pian myös Sertoriuksen pois provinssistaan. Koettuaan lähinnä tappioita Sertorius saavutti lopulta [[Mauritania]]ssa voiton yhdestä Sullan armeijasta, ja siksi [[Lusitania]]sta tuli lähetystö, joka pyysi Sertoriusta palaamaan Hispanian niemimaalle vapauttamaan heidät heidän silloisesta maaherrastaan. |
||
| ⚫ | Hispaniassa Sertorius taisteli tarmokkaasti ja voitokkaasti usean vuoden ajan muun muassa [[Quintus Caecilius Metellus Pius]]ta sekä [[Pompeius]]ta vastaan. Vaikka Sertoriuksen joukot koostuivat suurelta osin provinssin asukkaista, ei hänellä silti ollut tarkoituksena saada Hispaniaa itsenäiseksi Rooman vallan alta, vaan sodan on katsottava kuuluvan kansalaissotaan. Menestyksestä huolimatta sodan pitkittyminen oli Sertoriukselle epäedullista, sillä hänellä oli käytössään lähinnä oman provinssinsa voimavarat. [[Plutarkhos|Plutarkhoksen]] mukaan Sertorius koetti tästä syystä saada aikaan sovintoa Pompeiuksen kanssa, mutta tuloksetta. Ajan kuluessa hänen joukoissaan alkoi esiintyä turhautumista, ja lopulta vuonna 72 eaa. hänet murhautti hänen oma alipäällikkönsä [[Perperna]], joka murhan jälkeen asettui joukkojen komentoon ja hävisi kohta sodan Pompeiukselle. |
||
| ⚫ | Mariuksen ja Cinnan |
||
| ⚫ | Hispaniassa Sertorius taisteli tarmokkaasti ja voitokkaasti usean vuoden ajan |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
*{{Kirjaviite | Tekijä = Adrian Goldsworthy | Nimeke = Rooman puolesta |
*{{Kirjaviite | Tekijä = Adrian Goldsworthy | Nimeke = Rooman puolesta – sotilaat, jotka loivat Rooman valtakunnan| Vuosi = 2006| Sivu = 167–184| Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Ajatus kirjat| Isbn= 951-20-6951-2 |Viitattu = 2.9.2008}} |
||
[[luokka:Roomalaiset sotilaat]] |
[[luokka:Roomalaiset sotilaat]] |
||
Versio 25. marraskuuta 2014 kello 10.49
Quintus Sertorius (noin 125 eaa.-72 eaa.) oli roomalainen sotilas ja poliitikko. Sertorius oli lähtöisin perheestä, joka kuului Nussan sabiinilaiskaupungin maalaisaateliin. Hän oli joko sukunsa ensimmäinen, joka pyrki julkiseen virkaan Roomaan, taikka ensimmäinen, joka siinä onnistui.
Uran alku
Sertorius toimi uransa alussa ensin jonkin aikaa oikeusistuimissa, ennen kuin siirtyi sotapalvelukseen. Arausion taistelussa 105 eaa. hän kuului harvoihin selvinneisiin roomalaisiin. Kimbrejä ja teutoneita vastaan käydyn sodan loppuosan Sertorius palveli Mariuksen joukoissa ja sai useita kunniamerkkejä ja ylennyksiä.
Vuonna 97 eaa. Sertorius lähti sotatribuunina Hispaniaan. Siellä hän johti taistelua keltiberien kapinaa vastaan tuloksekkaasti ja sai sen ansiosta lisää mainetta ja sen avulla kvestorin viran. Liittolaissodan aikana hänen vastuullaan oli joukkojen värvääminen, koulutus ja johtaminen, mutta hänen sotilasarvonsa ei ole tiedossa. Vuonna 88 eaa. Sertorius pyrki kansantribuunin virkaan, mutta hävisi vaalin Sullan vastustettua julkisesti hänen valintaansa. Sullan ja Sertoriuksen välit rikkoutuivat, ja Sullan marssittua joukkoineen Roomaan asettui Sertorius Cinnan ja Mariuksen puolelle.
Hispanian sota 80–72 eaa.
Mariuksen ja Cinnan Rooman-valtauksen jälkeisissä väkivaltaisuuksissa Sertorius oli maltillisella linjalla, ja hän joutui lopulta Cinnan tuella kukistamaan Roomassa riehuneet roistojoukot (bardyaei). Mariuksen kuoltua Sertoriuksesta tuli vuonna 83 eaa preettori. Sotilaat olivat lynkanneet Cinnan jo edellisenä vuonna, eikä Sertorius tullut toimeen muiden Sullaa vastaan taistelevien sotilasjohtajien kanssa. Myöhemmin samana vuonna Sertorius siirtyi provinssiinsa Hispaniaan. Sullan voitettua vastustajansa Italiassa hänen joukkonsa ajoivat pian myös Sertoriuksen pois provinssistaan. Koettuaan lähinnä tappioita Sertorius saavutti lopulta Mauritaniassa voiton yhdestä Sullan armeijasta, ja siksi Lusitaniasta tuli lähetystö, joka pyysi Sertoriusta palaamaan Hispanian niemimaalle vapauttamaan heidät heidän silloisesta maaherrastaan.
Hispaniassa Sertorius taisteli tarmokkaasti ja voitokkaasti usean vuoden ajan muun muassa Quintus Caecilius Metellus Piusta sekä Pompeiusta vastaan. Vaikka Sertoriuksen joukot koostuivat suurelta osin provinssin asukkaista, ei hänellä silti ollut tarkoituksena saada Hispaniaa itsenäiseksi Rooman vallan alta, vaan sodan on katsottava kuuluvan kansalaissotaan. Menestyksestä huolimatta sodan pitkittyminen oli Sertoriukselle epäedullista, sillä hänellä oli käytössään lähinnä oman provinssinsa voimavarat. Plutarkhoksen mukaan Sertorius koetti tästä syystä saada aikaan sovintoa Pompeiuksen kanssa, mutta tuloksetta. Ajan kuluessa hänen joukoissaan alkoi esiintyä turhautumista, ja lopulta vuonna 72 eaa. hänet murhautti hänen oma alipäällikkönsä Perperna, joka murhan jälkeen asettui joukkojen komentoon ja hävisi kohta sodan Pompeiukselle.
Lähteet
- Adrian Goldsworthy: Rooman puolesta – sotilaat, jotka loivat Rooman valtakunnan, s. 167–184. Jyväskylä: Ajatus kirjat, 2006. ISBN 951-20-6951-2.