Teutonit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kimbrien ja teutonien vaellukset ja tärkeimmät taistelut.

Teutonit (latinaksi teutoni tai teutones) olivat muinainen germaaniheimo, joka asui alun perin Lounais-Jyllannin ja Elben suiston välisellä alueella. Tulvien hävitettyä heidän alueitaan teutonit liittyivät kimbreihin ja ambroneihin noin 120 eaa. ja vaelsivat etelään. Teutonit tunkeutuivat 100-luvulla eaa. yhdessä kimbrien kanssa Galliaan ja pian myös Pohjois-Italiaan. Teutonien raivo (furor Teutonicus) herätti roomalaisissa kauhua. Gaius Marius löi lopulta teutonien armeijan vuonna 102 eaa. Aquae Sextiaen taistelussa, lähellä nykyistä Aix-en-Provencea.[1][2]

Myöhemmin teutonit on harhaanjohtavasti samastettu saksalaisiin. Heidän nimeensä sisältyy ehkä indoeurooppalaisen kantakielen ”kansaa” tarkoittava sana (teutā), josta myös saksalaisten omakielinen nimitys Deutsche juontuu.lähde?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Castrén, Paavo ja Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 569–570.
  2. History of Europe - Barbarian migrations and invasions: The Germans and Huns Encyclopædia Britannica Online. Encyclopædia Britannica. Viitattu 10.6.2012. englanti

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]