Ero sivun ”Giacomo Quarenghi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Viktor Amadeuksen hautamuistomerkki |
|||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Giacomo Antonio Domenico Quarenghi''' ([[20. syyskuuta|20.]]<ref name="brit">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.artcyclopedia.com/scripts/r.pl?R854+864 | Nimeke =Giacomo Antonio Domenico Quarenghi | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Britannica.com | Viitattu = 13.12.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref> tai [[21. syyskuuta]] 1744 [[Bergamo]]n lähellä [[Italia]]ssa – [[2. maaliskuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 18. helmikuuta)</small><ref name="brit"/> 1817 [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]) on italialaissyntyinen [[Venäjä]]llä toiminut [[Uusklassinen arkkitehtuuri|klassismin]] ajan arkkitehti. Guarenghi työskenteli [[Katariina II Suuri|Katariina II Suuren]] hallintokautena ja sen päätyttyä.<ref name="brit"/> |
'''Giacomo Antonio Domenico Quarenghi''' ([[20. syyskuuta|20.]]<ref name="brit">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.artcyclopedia.com/scripts/r.pl?R854+864 | Nimeke =Giacomo Antonio Domenico Quarenghi | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Britannica.com | Viitattu = 13.12.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref> tai [[21. syyskuuta]] 1744 [[Bergamo]]n lähellä [[Italia]]ssa – [[2. maaliskuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 18. helmikuuta)</small><ref name="brit"/> 1817 [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]) on italialaissyntyinen [[Venäjä]]llä toiminut [[Uusklassinen arkkitehtuuri|klassismin]] ajan arkkitehti. Guarenghi työskenteli [[Katariina II Suuri|Katariina II Suuren]] hallintokautena ja sen päätyttyä.<ref name="brit"/> |
||
Giacomo Quarenghi opiskeli aluksi Bergamossa<ref name="brit"/> ja vuodesta 1761 (tai 1763) lähtien [[Rooma]]ssa, jossa häntä opettivat [[Anton Raphael Mengs]] ja Stefano Pozzi. [[Vincenzo Brenna]] tutustutti Guarenghin arkkitehtuuriin. Vuonna 1779 paroni Friedrich Grimm järjesti Guarenghille kutsun Venäjälle Katariina II:n palvelukseen, jossa hän työskenteli vuodesta 1780 lähtien. Quarenghin suunnittelimista rakennuksista huomattavimpia ovat Pietarissa sijaitsevat Venäjän tiedeakatemian talo (1783–1785), Valtionpankki (1783–1790), Eremitaasin teatteri (1783–1787), Anitškovin palatsin ”Kabinetti” (1803–1806), Ratsukaartin maneesi (1804–1807) ja [[Smolnyi|Smolnan instituutti]] (1806–1808). Esikaupunkeihin hän suunnitteli |
Giacomo Quarenghi opiskeli aluksi Bergamossa<ref name="brit"/> ja vuodesta 1761 (tai 1763) lähtien [[Rooma]]ssa, jossa häntä opettivat [[Anton Raphael Mengs]] ja Stefano Pozzi. [[Vincenzo Brenna]] tutustutti Guarenghin arkkitehtuuriin. Vuonna 1779 paroni Friedrich Grimm järjesti Guarenghille kutsun Venäjälle Katariina II:n palvelukseen, jossa hän työskenteli vuodesta 1780 lähtien. Quarenghin suunnittelimista rakennuksista huomattavimpia ovat Pietarissa sijaitsevat Venäjän tiedeakatemian talo (1783–1785), Valtionpankki (1783–1790), Eremitaasin teatteri (1783–1787), Anitškovin palatsin ”Kabinetti” (1803–1806), Ratsukaartin maneesi (1804–1807) ja [[Smolnyi|Smolnan instituutti]] (1806–1808). Esikaupunkeihin hän suunnitteli muun muassa [[Puškin (kaupunki)|Puškinin]] Aleksanterin palatsin (1792–1800). Suomeen Quarenghi suunnitteli Anhalt-Bernburgin prinssin [[Viktor Amadeus von Anhalt-Bernburg-Schaumburg-Hoym|Viktor Amadeuksen]] hautamuistomerkin [[Viipuri]]in. |
||
Quarenghin töille on ominaista selkeys, tilaratkaisujen yksinkertaisuus sekä tasaisista seinistä erottuvien pylväikköjen ja veistosten luoma plastisuus. Quarenghi oli myös taitava käytännön rakentaja, joka valvoi tarkkaan suunnittelemiensa rakennusten valmistumista.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 11 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1973 | Sivu = 606 | Tunniste = }}</ref> |
Quarenghin töille on ominaista selkeys, tilaratkaisujen yksinkertaisuus sekä tasaisista seinistä erottuvien pylväikköjen ja veistosten luoma plastisuus. Quarenghi oli myös taitava käytännön rakentaja, joka valvoi tarkkaan suunnittelemiensa rakennusten valmistumista.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 11 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1973 | Sivu = 606 | Tunniste = }}</ref> |
Versio 17. marraskuuta 2014 kello 02.12
Giacomo Antonio Domenico Quarenghi (20.[1] tai 21. syyskuuta 1744 Bergamon lähellä Italiassa – 2. maaliskuuta (J: 18. helmikuuta)[1] 1817 Pietari) on italialaissyntyinen Venäjällä toiminut klassismin ajan arkkitehti. Guarenghi työskenteli Katariina II Suuren hallintokautena ja sen päätyttyä.[1]
Giacomo Quarenghi opiskeli aluksi Bergamossa[1] ja vuodesta 1761 (tai 1763) lähtien Roomassa, jossa häntä opettivat Anton Raphael Mengs ja Stefano Pozzi. Vincenzo Brenna tutustutti Guarenghin arkkitehtuuriin. Vuonna 1779 paroni Friedrich Grimm järjesti Guarenghille kutsun Venäjälle Katariina II:n palvelukseen, jossa hän työskenteli vuodesta 1780 lähtien. Quarenghin suunnittelimista rakennuksista huomattavimpia ovat Pietarissa sijaitsevat Venäjän tiedeakatemian talo (1783–1785), Valtionpankki (1783–1790), Eremitaasin teatteri (1783–1787), Anitškovin palatsin ”Kabinetti” (1803–1806), Ratsukaartin maneesi (1804–1807) ja Smolnan instituutti (1806–1808). Esikaupunkeihin hän suunnitteli muun muassa Puškinin Aleksanterin palatsin (1792–1800). Suomeen Quarenghi suunnitteli Anhalt-Bernburgin prinssin Viktor Amadeuksen hautamuistomerkin Viipuriin.
Quarenghin töille on ominaista selkeys, tilaratkaisujen yksinkertaisuus sekä tasaisista seinistä erottuvien pylväikköjen ja veistosten luoma plastisuus. Quarenghi oli myös taitava käytännön rakentaja, joka valvoi tarkkaan suunnittelemiensa rakennusten valmistumista.[2]
Arkkitehti haudattiin Volkovon hautausmaalle Pietariin, josta hänen jäännöksensä vuonna 1967 siirrettiin Aleksanteri Nevalaisen luostariin. Valtionpankin edessä on samana vuonna pystytetty muistomerkki.[3]
Lähteet
- ↑ a b c d Giacomo Antonio Domenico Quarenghi Britannica.com. Viitattu 13.12.2009. (englanniksi)
- ↑ Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 11, s. 606. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1973.
- ↑ Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: entsiklopeditšeski spravočnik, s. 254. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1992. ISBN 5-85270-037-1.
Aiheesta muualla
- Giacomo Quarenghi Pietari-tietosanakirjassa (venäjäksi)